Kaupunki selvitti syitä Raumalta poismuuttoon

Rauman kaupungin teettämä kyselytutkimus  poismuuton syiden kartoittamiseksi on valmistunut. Tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt Raumalta poismuuttoon liittyvät työpaikkaan ja asumiseen. Ympäryskuntiin muutetaan pääsääntöisesti asumiseen liittyvien syiden vuoksi ja muihin kuntiin työpaikan perässä. Asumiseen liittyvistä syistä yleisimpiä ovat asumisen kustannukset, rauhallisuus ja yleinen järjestys alueella sekä muutto suurempaan asuntoon.

Rauman kaupunki teetti poismuuton syitä selvittävän kyselytutkimuksen vastauksena Kristillisdemokraattien tammikuussa 2006 tekemään valtuustoaloitteeseen. Rauman muuttoliike on ollut tappiollinen 1980-luvulta lähtien ja sen tasapainottaminen on määritelty tavoitteeksi kaupungin strategiassa.

Tutkimuksessa erityisenä kohteena olivat ympäryskuntiin (Eurajoki, Kodisjoki, Lappi, Pyhäranta) muuttaneet. Heistä lähes 80 prosentilla muuton syyt liittyivät asumiseen. Asumisessa tärkeimpiä osatekijöitä olivat asumiskustannusten alentaminen, uuden asuinalueen rauhallisuus ja turvallisuus, suuremman asunnon tarve ja ilmanlaadun paraneminen. Tonttitarjonnan puutteet (omakotitonttien tarjonnan vähäisyys tai tonttien sopimattomuus) olivat syynä naapurikuntaan muuttaneista 32 prosentilla. Erityisesti korkeakoulututkinnon suorittaneet ja Lapin kuntaan muuttaneet ilmoittivat omakotitonttien tarjonnan puutteet syyksi Raumalta pois muuttamiseen.

Muualle kuin ympäryskuntiin muuttaneilla yleisimmät muuton syyt olivat työpaikka ja elämäntilanne. Koska kysely oli rajattu yli 25-vuotiaille, opiskelu ei ollut vastaajien joukossa kovin yleinen syy.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan Rauman palveluja suhteessa uuteen asuinkuntaan. Vastaajien verratessa nykyistä asuinkuntaa ja Raumaa palvelutarjonnassa, Rauma pärjäsi pääsääntöisesti paremmin vapaa-aika- ja liikuntapalveluissa, ammatillisessa koulutuksessa sekä yhdyskuntateknisissä palveluissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa, peruskoulussa, lukiossa ja kirjastossa ei ollut vastaajien mielestä suurta eroa nykyiseen asuinkuntaan nähden. Sen sijaan keskimäärin huonommin Rauma pärjäsi juomaveden laadun, ilmanlaadun ja meluttomuuden suhteen. Uutta asuinkuntaa pidettiin usein Raumaa parempana myös asuinalueen turvallisuuden, asumisen kustannusten sekä pientalotontin ja vuokra-asunnon saannin suhteen.

Muuttaneilta kysyttiin myös suoria ohjeita Rauman vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Vastaajien mielestä Rauman pitäisi panostaa etenkin työpaikkojen lisäämiseen, asumisen kustannusten alentamiseen ja sopivien tonttien tarjontaan.

Kaupunginjohtaja Arno Miettisen mukaan tutkimuksen tulokset vahvistavat kaupungin johdon käsityksiä poismuuton syistä. Jatkossa elinkeinopolitiikkaan, tonttitarjontaan ja ympäristöasioihin on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Kyselytutkimuksen vastaajat valittiin Raumalta vuosina 2003-2005 poismuuttaneista 25 – 70 –vuotiaista henkilöistä. Kysely lähetettiin kaikille Eurajoelle, Kodisjoelle, Lappiin ja Pyhärantaan muuttaneille. Muualle muuttaneista otettiin 300 henkilön satunnaisotos. Kuhunkin talouteen lähetettiin vain yksi kysely. Vastausaktiivisuus oli 37 %.

Tutustu tutkimusraporttiin

Päivitetty: 17.08.2006