Selvitys Rauman henkilöjunaliikenteestä valmistunutHenkilöjunaliikenteen palauttamista Raumalle ei nähdä kannattavana
juuri valmistuneessa selvityksessä Rauman henkilöjunaliikenteestä.
Tehtyjen arvioiden perusteella Rauman matkustajamäärät eivät vaikuta
riittäviltä. Parempana vaihtoehtona raportissa pidetään
linja-autoilla toteutettavien liityntäliikenneyhteyksien sekä
suorien linja-autoyhteyksien kehittämistä. Selvityksessä on
tarkasteltu henkilöjunaliikenteen kysyntäpotentiaalia,
ratatekniikkaa ja radan rakenteita sekä junakalustoa ja aikatauluja.
Rauman ja Kokemäen välisen henkilöjunaliikenteen matkustajaennuste
on eri menetelmin arvioituna 70 000-100 000 matkustajaa vuodessa eli
14-20 matkustajaa junavuoroa kohti. Tällä ennusteella junakaluston
kapasiteetin käyttöaste jäisi noin 10 prosenttiin eli hyvin
alhaiseksi. Junaliikenteeseen ei synny riittävän suurta
peruskuormitusta, koska väliltä Rauma-Kokemäki puuttuu jo radan
linjauksenkin takia merkittävä työmatkaliikenne. Rauman liikenne
olisikin luonteeltaan kaukojunaliikennettä Tampereelle ja sieltä
eteenpäin. Matkustajamääriä vähentää myös Rauman sijainti meren
rannalla. Aseman vaikutusalue jäisi sisämaakaupunkeja pienemmäksi,
koska matkustajia ei saada kaikista suunnista. Tehokas henkilöliikenne Raumalle edellyttäisi sähkömoottorijunien
käyttöä. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä mahdollisesti vapautuva
kalusto on elinkaarensa loppupäässä. Sen matkustusmukavuus on vain
tyydyttävä ja varaosia on vaikea saada. Uuden kaluston hankinnassa
olisi ratkaistava sen rahoitus, huolto ja kunnossapito.
Ratateknisesti Rauma-Kokemäki –rataosuus on optimoitu
tavarajunaliikenteen tarpeisiin. Nopeuksien nosto edellyttäisi mm.
kaarteiden kallistuksen pienentämistä. Hyvätasoisen
henkilöliikenteen aloittaminen edellyttäisi myös muutoksia alueen
tavaraliikenteeseen. Yhteyksiä Raumalta muualle Suomeen voitaisiin helpoimmin kehittää
parantamalla syöttöliikennettä junayhteyksille sekä nopeuttamalla
suoria linja-autoyhteyksiä. Vaihdot pitäisi saada sujuviksi ja
lippujärjestelmän tulisi olla helposti hallittava. Raportissa
esitetään kaikkiaan kahdeksan kehittämiskohdetta yhteysvälille
Rauma-Helsinki ja viisi kehittämiskohdetta yhteysvälille
Rauma-Tampere. |
