Vanhan Raatihuoneen kaivaukset tuottivat tulosta

Rauman historian palapeli on taas eheytynyt toukokuussa Isoraastuvankadulla tehtyjen arkeologisten kaivausten jäljiltä. Muutaman neliön alueelta, noin 60 senttimetrin syvyydestä paljastuivat vanhan puutaloryhmän perustukset.

- Rakennukset poikkeavat 1600-luvun myöhemmästä asemakaavasta, joten ne lienevät 1500-1600-luvun vaihteessa rakennettuja, kaivausten johtaja Kari Uotila Muuritutkimus KY:stä kertoo.

Lisäksi maaperästä kaivettiin noin 400 numeroitua löytöä; keramiikkaa, korkeatasoista keskieurooppalaista lasiastiastoa sekä viisi 1600-luvun alun ja keskivaiheen rahaa. Yksi valuuttakaivannaisista oli muun muassa Pietari Suuren aikainen venäläinen tipparaha 1700-luvulta. Kolikko saa nimensä siitä, että sen arvoa vähennettiin katkomalla rahaa pienemmiksi paloiksi.

Muinaisten asukkaiden henkilöllisyys ei ole tiedossa eikä sitä todennäköisesti tulla saamaan selville. He ovat esineistön perusteella saattaneet olla porvareita tai kauppiaita.

Tutkimuksia lähialueilla

Kaivaukset saivat alkunsa, kun Museoviraston tutkija Marianne Niukkanen totesi keväällä alueelta löytyvän kulttuurillisia kerrostumia.

Kaivauksia on myös tehty kaksi vuotta sitten Kauppatorilla. Seurauksena löytyi 70 jopa 1500-luvulta peräisin olevaa rahaa sekä esimerkiksi Sonnilan talon kellari ja tuhansittain pienesineistöä.

Viime kesänä suoritettiin laihoin löydöksin vesijohtotyön seurantakaivaus välillä Kuninkaankatu-Kalatorin itäreuna-Kulmalankatu-Turunkatu.

- Silloin kaivettiin vanhoja jo useaan kertaan kaluttuja johtokohtia myöten. Kaivamattomaan alueeseen ei koskettu, sanoo Rauman museon johtaja Kirsi-Marja Siltavuori-Illmer.

Kuoppa omalle tontille

Muinaismuistolaki velvoittaa Museoviraston tutkimaan Ruotsin vallan aikaisia asuinalueita, joita esimerkiksi Vanhan Rauman alueella sijaitsee. Myös tavalliset raumalaiset voivat saada tontilleen kaivaukset, jos aihetta on.

- Ongelmana on vain rahoituksen hankkiminen. Esimerkiksi erilaisten säätiöiden ja kaupunkien katsotaan olevaan riittävän vauraita kustantamaan työt itse, mutta yksityisten kaivaukset maksaa Museovirasto, Uotila sanoo.

Rauman, Suomen kolmanneksi vanhimman kaupungin, iäkkäintä osaa on Kalatorin seutu. Vanhan Raatihuoneen alue on asutuksen alkuvaiheissa ollut peltoa, mutta myöhemmin sille on kohonnut puuasutusta. Isoraastuvankadun tyylisiä löytöjä voidaan olettaa tehtävän Raatihuoneelta Kalatorille ulottuvalla alueella. Mitä lähemmäs Kalatoria edetään, sitä historiallisempia löydöt saattavat olla.

Päivitetty: 06.08.2008