Huvia & hyötyä

Avoimet työpaikat

Kaavoitus

Kartat

Kaupunginteatteri

Kaupunki tiedottaa

Kirjasto

Matkailu

Rakentaminen

Tarjouspyynnöt

Tiedotuslehdet
 

Sähköiset palvelut

Kuntalaisaloite

Kysymystori

Lomakepalvelu

Palautteet

Päivähoitohakemus

Pöytäkirjat

Valtuuston kokoukset

Lisää sähköisiä...

Maamme suurimmat kaupungit käyttivät vuonna 2010 lähes 500 miljoonaa euroa kulttuuritoimintaansa. Tuoreessa selvityksessä mukana olleet 25 kaupunkia käyttivät viime vuonna kulttuuritoimintaan 100–240 euroa asukasta kohden. Kulttuurimenot ovat kasvaneet maltillisesti vuodesta 2007.

Selvityksessä mukana olleet kaupungit käyttivät kulttuuritoimintaan kahdesta viiteen prosenttia kaikista menoistaan. Kulttuuritoimintaa ovat kirjastot, kulttuuri- ja taidelaitokset, kulttuuritalot ja keskukset, taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus sekä yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta.

Kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on edelleen pieni, vaikka viime vuosina on puhuttu paljon luovuudesta sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä kuntalaisten hyvinvoinnille, ja kulttuuripalveluja pidetään tärkeänä kaupunkien menestystekijänä.

Rauman kulttuuripäällikkö Risto Kuparin mukaan kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan saamien verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien kokonaissummasta vaihtelee tutkituissa kaupungeissa kahdesta viiteen prosenttiin. Raumalla se on laskennallisesti 3,1 prosenttia, keskiarvo tutkituissa kaupungeissa on 3,4 prosenttia.

Kuparin mukaan suoria johtopäätöksiä ei voida tehdä palveluiden laadusta tai kalleudesta. Erot johtuvat mm. yleisestä kulttuuritarjonnasta, historiasta, palveluntuotantomalleista jne.
– Kaiken kaikkiaan kuntien kulttuuritoimintaan suunnatut määrärahat ovat varsin pieniä kaupunkien kokonaiskulurakenteesta.
Kuparin mukaan tämä tutkimuksen valossa Raumalla panostetaan hyvin kirjastoon ja taiteen perusopetukseen ja huonommin museoon.
– Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset olivat Raumalla 159,10 euroa/asukas, jonka mukaan Rauma sijoittui tutkimuksessa sijalle 16. Tässäkin vaikuttaa erityisesti valtionosuutta nauttivien laitosten yksityisyys tai kuntaomistajuus, hän muistuttaa.

Kuparin mukaan yleinen suuntaus on ollut siirtyminen kuntien itse tuottamista kulttuuripalveluista muiden toimijoiden tekemään palveluun, jossa kunta tukee taloudellisesti palveluntuottajia. Raumalla tehdään suhteessa vielä varsin paljon omana työnä.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen sekä 25 kaupungin yhteisestä selvityksestä.

Ajankohtaista -sivulle

Kaupungin etusivulle