Raumalogo Rauman kaupunki
Raum o ain raum Yhteystiedot Haku Linkit Palaute
Rauma-info Palvelut Hallinto In english
 

"Kivet kasvavat"

Kuuskajaskariin aukesi geologinen matkailupolku

Rauman saaristoon kuuluvassa Kuuskajaskarissa vietettiin 16.6. geologiapäivää. Kutsuvierastapahtumaan osallistui muun muassa geologian asiantuntijoita, Posiva Oy:n edustajia, Rauman kaupungin luottamusmiehiä ja henkilökuntaa sekä kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen asiantuntijoita Turun yliopistosta.

Päivän pääanti oli Kuuskajaskaripolun avaaminen matkailijoille. Tapahtumaa alustivat kutsuvieraiden pitämät lyhyet esitelmät seudun kallioperästä ja sen merkityksestä. Puhujina olivat Geologian tutkimuskeskuksen soihin keskittynyt erikoistutkija Riitta Korhonen, alueen kivitutkimuksen historian aarrearkku emeritusprofessori Kalevi Korsman, geologi Kimmo Kemppainen Posiva Oy:stä ja yli-intendentti Martti Lehtinen Helsingin yliopistosta.

Reitin tarjoamia geologisia elämyksiä pidetään tärkeinä, sillä asiantuntijoiden mukaan peruskoulujen kivistöön liittyvä opetus on vähentynyt. Opetusohjelmaan ei sisälly geologiaa, mikä vaikuttaa siihen, että perustiedot esimerkiksi kivien synnystä ovat heikot. Miten voidaan ymmärtää vaikkapa ydinjätteen sijoitukseen vaikuttavia tekijöitä, jos käsitystä maaperän käyttäytymisestä ei ole?

Parin kilometrin pituinen kierros saaren ympäri sisältää noin kymmenen sen kulttuurihistoriaa, luontoa ja kivistöä valottavaa rastia. Erityisen ihastuttavia ovat aikoinaan sulasta kivestä kovan graniitin sekaan muodostuneet diabaasiviivat. Nämä tummina portaina merestä kohoavat kivimuodostumat leikkaavat kalliota eri puolilla saarta. Mannerjäätikön hiomia uurteita ja silokalliota tapaa erityisesti länsi-, luoteis- ja pohjoisrannoilla. Kasvistopuolella tutustutaan muun muassa noin tuhannen vuoden ikäiseen Riitan suohon, joka pienestä koostaan huolimatta sisältää suuren määrän erilaisia kasveja. Saarella on lisäksi nähtävissä vuodesta 1939 viime vuosituhannen loppuun toimineen puolustusvoimien tarpeistoa ja rakennuksia. Näistä voidaan mainita taisteluhaudat, tykit ja näkötorni. Lenkin päätteeksi voi käydä Kivikerho Kummelin ja sen puuhamiehen Martti Tuomisen kokoamalla kivipajalla ihmettelemässä vielä kerran Kuuskajaskarin kivilajien kauneutta.

Polun pajoineen ovat toteuttaneet yhteistyössä Rauman kaupungin ympäristövirasto, Geologian tutkimuskeskus, Posiva Oy:n GeoSatakunta -projekti ja Kivikerho Kummeli. Maisemakyltit ovat Kuuskajaskarin maisemasta ja sen matkailullisista mahdollisuuksista pro gradun tehneen Elina Mustalammen (Turun yliopisto) käsialaa. Mustalammen mielestä historiallisesti arvokkaan saaren rakennuksille on löydettävä käyttöä, jotta niitä ei tarvitse purkaa. Tällä hetkellä saari on vuoden kylmimmät kuukaudet tyhjillään.

Tulevaisuudessa perustettava Selkämeren kansallispuisto tulee ohjaamaan Kuuskajaskarin toimintaa. Saaresta ollaan kaavailtu puiston geologista vetonaulaa. Myös saarelle valittavat uudet matkailuyrittäjät tulevat vaikuttamaan sen käyttöön.

Kuuskajaskaripolku

Ympäristöviraston tiedote

 

Päivitetty: 17.06.2008

 

Porrasmainen diabaasiviiva eli raumalaisittain marekiveä.

Sekoittuneita eri-ikäisiä kivilajeja ja jääkauden hiomia uurteita.

Martti Tuominen esittelee Kuuskajaskarin kivipajan "helmiä".