Rauma Bluesissa ennennäkemätön yleisöryntäys

Bluesin kuolemaa on povattu kohta jo viisitoista vuotta. Raumalla näytettiin viikonloppuna pitkää nenää pahanilmanlinnuille: Rauma Bluesin kävijätavoite oli 2000, mutta perjantain klubi-illat ja lauantain pääkonsertti Kukko Areenalla keräsivät yhteensä 3000 kuulijaa. ’’Ilmeisesti blues-legenda Dr.Johnin vetovoima toimi, ja monet festivaalikonkarit totesivat tämän vuoden esiintyjäkaartin muodostaneen kaikkien aikojen ohjelmakattauksen’’, myhäili Rauma Bluesin tiedottaja Kai Engren.

Tommi Honkanen oli saapunut tapahtumaan ensi kertaa elävän legendan houkuttelemana. ’’Dr.John tekee taidetta omalaatuisella soundilla, mutta musiikissa on silti tarttuvia koukkuja’’, helsinkiläinen fani totesi. Tiedottajan mukaan noin puolet festivaaliyleisöstä koostuu Honkasen kaltaisista kauempaa tulevista musadiggareista, jotka rytmittävät kesälomakalenterinsa Rauma Bluesin ja Järvenpään Puistobluesin orjina. Toisaalta monet eivät tee jokakesäistä pyhiinvaellusta Rauma Bluesiin pelkästään musiikin takia. ’’Täällä on lämmin, aito ja avoin ilmapiiri’’, perusteli moni vakituinen kävijä tulosyytään.

Naiset veivät, miehet vikisivät

Nopean vilkaisun perusteella Rauma Bluesin yleisö näytti muodostuvan keski-ikäisistä miehistä. Kun silmiä hieman hieraisee, yleiskuvasta löytyi mukavasti myös nuorta ja naispuolista blues-kansaa. ’’Olen tykästynyt etelävaltioiden bluesrokkiin, ja myös vanhempani ovat kehuneet tapahtumaa’’, kertoi 21-vuotias raumalainen Saara. Tapahtumasta tavoitettu Puistobluesin järjestäjä Jani Saarinen uskoo, että blues-musiikki vetoaa myös nuorempaan kuulijakuntaan: ’’Monet innostuvat tyylilajista, kun he alkavat kaipaamaan radiohittien tilalle jotain sielukkaampaa’’.

Jos miehiä oli yleisössä enemmän, lavalla naiset varastivat shown täysin. New Orleansin blues-veteraani Dr.John oli illan odotetuimpia tähtiä, mutta grammy-voittajan etäinen olemus ja bändin poisjääminen jätti aukon monen odotuksiin. ’’Esiintyminen oli pettymys’’, huokaisi miehen fanikerhoon kuuluva Honkanen. Maailmanluokan mestarin kylmäkiskoisuus unohtui kuitenkin nopeasti, sillä soulbluesia kujertanut Janiva Magness antoi Raumalle koko sydämensä. Rajun nuoruuden eläneen 52-vuotiaan show oli hämmästyttävän henkilökohtainen: hän kertoi tarinoita elämästään, heilutteli allejaan ja liikuttui vahvan eläytymisen myötä itsekin lähes kyyneliin. ’’Minun tehtäväni on kertoa ihmisille totuus – siksi teen tätä työtä’’, bluesin oma Aretha Franklin kertoi.

Viimeisenä esiintyneen Sue Foleyn kitarointi- ja laulutaidot olivat kaiken ennakkohehkutuksen arvoisia: musiikki oli hypnoottista, ja Foley olevansa maailman paras naispuolinen blueskitaristi. Janiva Magness oli kuitenkin illan ehdoton kuningatar. Rauma koettiin pettymyksiä, luotiin uusia fanisuhteita ja nautittiin joukkohurmiosta – joku yleisöstä jopa pillahti itkuun musiikin voimasta. Onko joku vielä sitä mieltä, että bluesissa ei ole elinvoimaa?
 

Päivitetty: 13.07.2009