Selkämeren suojelussa korostuu alueellisuus

Porissa pidettiin tiistaina 15.7. Selkämeren teemavuoteen nivoutuva Säilyykö Selkämeri sinisenä? -keskustelutilaisuus. Puhujapaneeliin osallistuivat Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi, WWF:n meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen ja ulvilalainen maanviljelijä MMT Johannes Tiusanen. Puhetta johti Rauman kaupungin ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen.

Selkämeren tila on parempi kuin Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaassa. Kuitenkin myös Selkämerellä on havaittavissa rehevöitymistä eikä suojelutyötä saa unohtaa.

Puolet ravinnekuormituksesta Satakunnan alueella tulee edelleen maataloudesta, vaikka ravinteiden käyttö on vähentynyt. Tulevaisuudessa työhön erityistä vaativuutta tuo ilmastonmuutos, joka lisää sateisuutta ja roudattomuutta. Myös biopolttoaineen mahdollinen tuotanto maataloudessa saattaa muuttaa vesiensuojelun tilannetta.

Viime vuosina tehtyä satakuntalaista Selkämeri-työtä jatkaa ilmastonmuutosteemaan rakennettu hanke, jossa etsitään myös parhaita käytäntöjä vesien suojeluun. Hankevastaavaksi ryhtyy elintarviketalouden sekä vesiensuojelun ja -kunnostuksen osaaja Pyhäjärvi-instituutti Eurasta. Mukaan projektiin on lupautunut toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta.

Räätälöityä kohentamista

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja korostaa maatalouden vesiensuojelutoimien kohdistamista tunnistamalla alueellisesti ja ajallisesti kriittiset kohteet. WWF on esittänyt tilakohtaisia vesiensuojelusuunnitelmia yhtenä keinona räätälöityyn vesiensuojeluun. Tuore Lounais-Suomen ympäristökeskuksen selvitys Selkämeren rannikkovesien tilasta, kasvillisuudesta ja kuormituksesta hahmottelee jo suojelutyön alueellisia painopisteitä.

Satakunnan rannikolla pahiten rehevöityneet merialueet sijoittuvat Kokemäenjoen suiston ja Merikarvian väliin, vaikka Kokemäenjoen ravinnepitoisuudet ovat selvästi vähentyneet. Näille alueille on keskittynyt runsaasti maataloutta, mutta myös luonnonhuuhtouma on suuri maaperän savisuuden vuoksi.

Selkämeren pohja-ainekseen aiemmin sitoutunut fosfori aiheuttaa paikallista rehevöitymistä. Fosforin saavat liikkeelle muun muassa ruoppaukset sekä aika ajoin pohjassa esiintyvä hapettomuus.

Saaristomereltä merivirran mukana Selkämerelle kulkeutuva fosfori ei ole aiheuttanut Kokemäenjoensuun ja sen pohjoispuolisten merialueiden kaltaista näkyvää rehevöitymistä. Saaristomeren vaikutus on kuitenkin ilmeinen vesinäytteissä aina Luvian saariston eteläosiin saakka.

Keskustelu käytiin MTV3:n Suomi Areena –tapahtuman osana. Selkämeri-keskustelun järjestelyistä huolehti Selkämeren teemavuosi –organisaatio.

Lisätiedot:

Koordinaattori Pirjo Pihlainen, Turun yliopiston Porin yksikkö, puh. 040 709 6020

Pyhäjärvi-instituutti

Selkämeri kesästä kesään 2008-2009

Päivitetty: 17.07.2008