Selvitys Rauman seudun terveyspalveluiden kehittämisvaihtoehdoista

Rauman seudulla, niin kuin lukuisilla muillakin aluesairaaloiden sijaintipaikkakunnilla viime vuosina, on käyty keskustelua seutukunnan terveyspalveluiden tulevaisuuden suunnasta. Keskeisin ja visaisin kysymys on, mitä paikkakunnalle tärkeän aluesairaalan palveluille oikein tulisi tapahtua?

Maassa on 7 aluesairaalaa liitetty perusterveydenhuollon kanssa samaan organisaatioon. Yhteen aluesairaalan Mäntässä on liitetty seudun terveyskeskuskuntayhtymä siten, että yhdistetty organisaatio kuuluu sairaanhoitopiirin alaisuuteen. Jonkinasteisia keskusteluja tai selvitystöitä on käynnissä useilla paikkakunnilla.

Valtakunnallinen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisen projekti on tähänastisesta työstään lähettänyt aluesairaaloille kaksi viestiä, jotka eivät välttämättä ole –keskenään yhteen sovitettavia: 1) Aluesairaaloiden pitäisi valita, ovatko ne valmiit integroitumaan sairaanhoitopiiriensä ”konsernin osiksi”, vai seutukuntiensa perusterveydenhuollon kansa yhteen; 2) Aluesairaaloiden, kuten myös keskussairaaloiden, kannattaa harkita terveydenhuoltopiirien tai muilla nimillä tunnettavien yhteis-työalueiden muodostamista seutukuntiensa perusterveydenhuollon kanssa.

Rauman kaupungin toimeksiannosta tein Rauman palveluiden ja erityisesti Rauman aluesairaalan tilanteesta suppean kartoituksen marras-joulukuussa 2001. Tämän kartoituksen tavoitteena oli arvioida sitä strategista etenemislinjaa, jolle sairaanhoitopiirin päätökset ovat johdattaneet Rauman aluesairaalan, sekä tälle vaihtoehtoisena ratkaisuna Rauman aluesairaalan irrottamista sairaanhoito-piiristä. Näiden eräänlaisena välimuotona päätettiin arvioida myös seudullisen palvelukokonaisuuden muodostamista ilman sairaanhoitopiiristä irtautumista.

Työssä tuli vastaan varsin perustavanlainen ja samalla mielenkiintoinen kunnallista toimintaa koskeva kysymys erilaisista oikeutuksista. Sairaanhoitopiiri on lähtenyt tavoittelemaan rakenteitaan tiivistämällä jäsenkuntiensa enemmistön antamalla valtakirjalla uudenlaista tehokkuutta. Rauman aluesairaala liitettiin vuoden 2001 alusta keskussairaalan tulosalueiden alaiseksi yksiköksi, tavallaan Raumalle hajasijoitetuksi keskussairaalan osaksi. Saman toimintalinjan mukaisesti sairaanhoitopiiri on irrottamassa Satalinnan sairaalaa omistuksestaan. Raumalla tämä on näkynyt siinä, että sairaan-hoitopiiri on toteuttanut Rauman aluesairaalan palveluissa karsintoja ja muutoksia, joita Raumalla on laajasti vastustettu. Näitä ovat olleet ennen kaikkea synnytystoiminnan lakkauttaminen kokonaan ja päivystysaikaisen leikkaustoiminnan keskittäminen yö- ja viikonloppuaikaan keskussairaalaan Poriin.

Raumalla puolestaan ajatellaan, että kunnalla ja lähipiirin kunnilla pitäisi olla oikeus määrittää oman paikkakunnan ja paikkakuntalaisten palveluiden sisältöä ja saatavuutta. Kunta toimii uudenlaisessa roolissa erikoissairaanhoidon palveluiden toimeksiantajana tai suoranaisena tilaajana. Kunnan pitää kattaa kuntalaisten hoidosta syntyvät kulut yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Tähän ristiriitaan ei ole yksiselitteistä ratkaisua; kumpaakaan osapuolta ei voida osoittaa väärässä olevaksi. Itse asiassa lainsäädännössä asti on voimassa eri aikakausilta olevia periaatteita, joiden yhteen sovittamisen ongelmat tiivistyvät tavallaan Rauman tilanteeseen.

Selvitystyössä todettiin, että samalla tontilla sijaitsevat Rauman seudun terveyskeskus ja aluesairaalla ovat kehittäneet viime vuosina erilaisten tukipalveluiden yhteistyötä ja yhteiskäyttöä. Sen sijaan varsinainen kliininen työskentely tapahtuu pääosin erillisenä päivystysaikaista yhteisyyttä lukuun ottamatta. Raumalla voitaisiin ryhtyä kehittämään uudenlaista seudullista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajan ylittävää toiminnallista kokonaisuutta. Sairaanhoitopiirin valitsema tapa sijoittaa Rauman aluesairaala kokonaan omien organisaatiorakenteidensa sisään ei tue tällaista kehittämistyötä.

Ihanteellisen ratkaisu olisi, jos Rauman aluesairaala voisi kehittyä kahdessa roolissa – sekä sairaan-hoitopiirin toimintoihin tiiviisti integroituneena osana että myös seutukunnan terveydenhuollon kokonaisuuden keskuksena.

Tältä kannalta sairaanhoitopiirin nyt valitsema strategia ei johda näiden tavoitteiden yhtäaikaiseen toteutumiseen. Sairaanhoitopiiristä irrottautumiseen sisältyisi koko joukko varsin oleellisia riskejä, joista osa jää väistämättä melko lailla arvailujen varaan. Keskeisimpiin riskeihin kuuluu nykyisin avainasemassa olevan lääkärityövoiman rekrytoimisen vaikeus. Irrottautuminen merkitsisi myös noin 10 – 11 miljoonan euron suuruista sairaalan pääomien lunastuskorvausta yhteisesti sairaanhoitopiirin muille kunnille.

Raportissa hahmotellaan tapaa, jolla voitaisiin toteuttaa kahden strategian välinen kompromissi. Tämän selvittämistä suositellaan.

Ajankohtaista -sivulle

Kaupungin etusivulle

Päivitetty: 02.02.2006