KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

1. Miksi myyjä ei anna rahoja takaisin, kun palautin viime viikolla ostamani tuotteen?

Kauppa on sitova sopimus ellei toisin sovita eikä myyjän tarvitse ottaa ostettua tuotetta takaisin. Tosin monet liikkeet myöntävät vapaaehtoisen lisäedun vaihto- ja palautusoikeuden. Lakisääteinen palautusoikeus 14 päivää on vain koti- ja etämyynnissä.

Takaisin otsikoihin

2. Onko ostamassani käytetyssä autossa takuu?

Takuu on vapaaehtoinen lisäetu ja siitä mainitaan kauppasopimuksessa, jos se on annettu. Kuluttajalla on takuusta huolimatta hänelle lain mukaan kuuluvat oikeudet, joista ei voida poiketa kuluttajan vahingoksi millään sopimusehdoilla.

Kuluttajansuojalain mukaan esim. käytetty auto on virheellinen mm. silloin, kun se ei ole annettujen tietojen mukainen tai se on huonommassa kunnossa kuin ostajan oli perusteltua edellyttää hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen.

Käytetyssä autossa ilmenee vikoja ennemmin tai myöhemmin. Vian laatu ratkaisee kenelle vastuu kuuluu. Riittävä koeajo ja ennakkotarkastus on syytä tehdä ennen kauppasopimuksen allekirjoitusta sekä pyytää myyjän lupaukset kirjallisina.

Takaisin otsikoihin

3. Voiko puhelinkaupustelun kieltää?

Henkilötietolain mukaan voi kieltää tietojensa käytön mm. suoramarkkinoinnissa. Yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus rajoittaa kotiin tulevaa kaupallista puhelintarjontaa. Puhelinmyynnin voi kieltää ilmoittautumalla Suomen Suoramarkkinointiliiton Robinson-rekisteriin soittamalla maksulliseen palvelunumeroon 0600 13404 ma - pe klo 8.30-18.00 (0,39€/min).

Takaisin otsikoihin

4. Pitääkö hyväksyä heti kaupanteon jälkeen virheelliseksi osoittautuneen tuotteen korjaus?

Kuluttajansuojalain virhevastuuta koskevien 1.1.2002 muuttuneiden säännösten mukaan virhe oletetaan olevan tavarassa jo luovutushetkellä, jos virhe ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tavaran luovuttamisesta ostajalle.

Ostaja voi vaatia tavaran korjausta tai vaihtamista virheettömään. Vaikka ostaja ei vaatisi virheen korjaamista tai virheetöntä tavaraa, myyjä saa omalla kustannuksellaan oikaista virheen. Tavara pitää korjata tai vaihtaa kohtuullisessa ajassa niin, ettei ostajalle aiheudu siitä kustannuksia tai olennaista haittaa. Esim. lapsiperheessä käytettävän pesukoneen korjausaika voi olla vain muutamia päiviä. Kaupan purku tulee kysymykseen, jos virhe ei ole vähäinen.

Takaisin otsikoihin

5. Miksi lehden määräaikaistilaukseni on tietämättäni muuttunut kestotilaukseksi?

Määräaikaistilauksen muuttuminen kestotilaukseksi voi johtua monestakin syystä, esim. kuluttajalle on lähetetty lasku, joissa on kaksi maksulomaketta. Toista maksulomaketta käyttämällä on maksettu määräaikaistilaus ja toisella maksamisen lisäksi tehty kestotilaus. Puhelinmyyjän kanssa on tehty määräaikaistilaus ja tilausvahvistuksen saatuaan kuluttaja ei ole tarkistanut, onko kyse määräaikais- vai kestotilauksesta. Lehti on voitu tilata tilauslomakkeella, jossa on erittäin pienellä tekstillä maininta, jota kuluttaja ei ehkä ole huomannut. Mahdollisesti lehtiyhtiössä on voinut määräaikaistilaus erehdyksessä muuttua kestotilaukseksi.

Takaisin otsikoihin

6. Kuka vastaa, kun korjauksessa ollut tavara katoaa tai vahingoittuu korjausaikana?

Kun kuluttajan korjattavaksi toimittama tavara katoaa tai vaurioituu korjausaikana, niin liike on velvollinen korvaamaan se ja sen johdosta syntyneet kustannukset kuluttajalle. Korvaus suoritetaan rahassa ja sen määrä lasketaan tavaran jälleenhankintahinnasta ottaen huomioon kadonneen tavaran keskimääräinen käyttöikä sekä käytössä oloaika. Lahjakorttia ei tarvitse hyväksyä.

Takaisin otsikoihin

7. Mitä teen, kun myyjä ei ole vieläkään toimittanut ostamiani tuotteita, vaikka toimituksen piti tapahtua jo kolme viikkoa sitten?

Toimituksen viivästys on sopimusrikkomus. Tästä kuluttajan on reklamoitava myyjälle viipymättä ja mieluiten kirjallisesti,. Jos viivästyksestä on olennaista haittaa, niin kaupan saa purkaa heti. Muussa tapauksessa myyjälle voi antaa lisäaikaa ja vaatia hinnanalennusta jokaiselta alkaneelta viivästysviikolta. Myös vahingonkorvaus voi tulla kysymykseen. Jos tapaukseen sovelletaan yleisiä vakiosopimusehtoja kuluttajalla on oikeus ehtojen mukaiseen vakiokorvaukseen. Esim. Rakennuspuusepäntuotteiden kuluttajakaupan yleisten sopimusehtojen mukaan kuluttajalla on oikeus saada vakiokorvauksena yksi prosentti jokaiselta alkaneelta viivästysviikolta kuitenkin enintään kymmenen prosenttia viivästyneen tavaran hinnasta.

Takaisin otsikoihin

8. Kuka on vastuussa, kun kestokulutushyödykkeessä ilmenee virhe parin vuoden kuluttua kaupanteosta?

Kuluttajansuojalain mukainen vastuu virheellisestä tuotteesta on myyjäliikkeellä takuuajankin jälkeen. Myyjäliikkeillä, maahantuojilla, valmistajilla ja jopa kuluttajilla on valitettavasti väärä käsitys myyjäliikkeen virhevastuusta ja myyjän vastuulle kuuluvat virheet yritetään korjauttaa kuluttajan kustannuksella.

Kuluttajansuojalain virhesäännösten mukaan tavara on virheellinen muun muassa silloin, jos se ei kestävyydeltään ja muuten on vastannut sitä, mitä kuluttajalla on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa. Esim. kodinkoneiden ja muiden kestokulutustavaroiden käyttöikä on enemmän kuin pari vuotta. Tuotteen keskimääräisestä käyttöiästä ja siinä ilmenneestä viasta riippuen vielä parin vuodenkin käytön jälkeen rikkoutuneen kodinkoneen korjausvelvollisuus on myyjällä. Myöhemmin rikkoutuneiden koneiden korjauskustannuksiin kuluttajan on osallistuttava kohtuullisella rahasummalla.

Myyjäliike on myös velvollinen korvaamaan kuluttajalle virheen johdosta syntyneet kustannukset, kuten esim. matka-, posti- tai puhelinkulut.

Takaisin otsikoihin

Päivitetty: 21.03.2006