*) Lukumäärissä ovat mukana sijaiset, määräaikaiset pää- ja sivutoimiset tuntiopettajat, avoimen viran tai työsuhteisen tehtävän hoitajana täyttömenettelyn aikana toimivat, oppisopimussuhteessa olevat, harjoittelijat, projektityöntekijät sekä kausiluonteisissa tai muissa työn luonteesta johtuvasta syystä määräaikaisessa tehtävässä toimivat.

Alkuun

Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten vakinaista henkilöstöä oli ikäryhmissä 50 - 54 ja 55 - 59, joissa oli yhteensä 713 työntekijää eli 42 % koko työntekijämäärästä. Alle 30-vuotiaita oli 48 (3 %) ja yli 60-vuotiaita 89 (5 %).

Kaupungin vakinaisen henkilökunnan keski-ikä vuoden 2003 lopussa oli 47 v 7 kk. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 47 vuotta 4 kk ja sitä edellisenä vuonna 47 v 1 kk.

Sijaisten ja muiden määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä oli 38 v 9 kk. Vuotta aikaisemmin luku oli 38 vuotta 2 kk ja sitä edellisenä vuonna 37 v 8 kk.

Kaupungin vakinaisesta henkilökunnasta naisia oli 1.234 eli 73,2 % (edellisenä vuonna 1.213) ja miehiä 453 eli 26,8 % (edellisenä vuonna 504). Miesten lukumäärän vähentyminen johtuu pääasiassa pelastuslaitoksen henkilökunnan siirrosta Poriin.

Voimakkaasti naisvaltaisia hallintokuntia ovat sosiaalitoimi (naisia 545, miehiä 13), opetustoimi (naisia 387, miehiä 171), keskusvirasto (naisia 62, miehiä 18) sekä kirjasto-kulttuuritoimi (naisia 38, miehiä 4). Sosiaalitoimessa miesten osuus on vain 2,3 %, kirjasto-kulttuuritoimessa 9,5 %.

Miesvoittoisia hallintokuntia ovat liikunta-nuorisotoimi (naisia 18, miehiä 30), satamalaitos (naisia 12, miehiä 41) ja ympäristövirasto (naisia 5, miehiä 9). Teknisessä virastossa on yhtä paljon miehiä ja naisia (167).

Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on ollut edelleen vähäistä. Ulkoinen vaihtuvuus prosenteissa mitattuna oli suurinta liikunta-nuorisovirastossa, kirjasto-kulttuuritoimessa, keskusvirastossa ja satamalaitoksessa. Vuoden 2003 aikana kaupungin palveluksesta erosi yhteensä 62 vakinaisessa palvelussuhteessa ollutta henkilöä. Eläkkeelle näistä jäi yhteensä 38 henkeä. Eläkkeelle siirtyneiden ja irtisanoutuneiden tilalle palkattiin uusia työntekijöitä myös ulkopuolelta. Yhteensä ulkopuolelta palkattiin 33 uutta työntekijää (30 vuonna 2002, 26 vuonna 2001, 33 vuonna 2000 ja 13 vuonna 1999).

Täyttölupia vakinaista täyttämistä varten myönnettiin yhteensä 51 virkaan/ vakinaisluontoiseen virkasuhteeseen tai työsopimussuhteiseen toimeen. Virkoja ja toimia täytettäessä käytettiin julkista hakumenettelyä aina kun se uudelleensijoitusta koskevien sopimusten mukaan oli mahdollista.

Alkuun

Vuodesta 2001 lukien on ollut voimassa periaatteet henkilöstön omaehtoisen koulutuksen tukemiseksi. Työnantaja tukee omaehtoista koulutusta taloudellisesti edellyttäen, että työnantaja voi hyödyntää koulutusta omassa toiminnassaan. Henkilöstöjaosto hyväksyi vuonna 2003 yhteensä kahdeksan (8) (v. 2002 16:n ja 2001 14:n) viranhaltijan/työntekijän omaehtoisen koulutuksen tukemista koskevat hakemukset. Hakemukset ovat edellisestä vuodesta vähentyneet puolella.

Uutena oppisopimuskoulutuksena kaupungin omalle henkilöstölle käynnistyi syksyllä 2003 merkonomin tutkintoon johtava koulutus, jonka aloitti yhteensä seitsemän kaupungin työntekijää.

Vuoden aikana järjestettiin oppisopimuskoulutuksena täydennyskoulutusta seitsemälle lastensuojelun sosiaalityöntekijälle.

Aikaisemmin aloitetuista oppisopimuskoulutuksista jatkuivat laitoshuoltajan tutkintoon tähtäävä koulutus, jossa on mukana 12 siivoojaa, lähihoitajakoulutus, jossa mukana 6 työntekijää vammaispalvelusta ja päivähoidosta sekä informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkintoon tähtäävässä oppisopimuskoulutuksessa yksi työntekijä.

Lisäksi kunnallistekniikan rakentamisessa kaksi henkilöä suoritti putkiasentajakoulutuksen ja yksi talotekniikassa vahtimestarikoulutuksen. Kulttuuri- ja vapaa-ajanohjaajatutkintoon tähtäävässä oppisopimuskoulutuksessa on lisäksi yksi henkilö.

Pääpaino vuoden 2003 henkilöstökoulutuksessa koko kaupungin tasolla oli keskitetysti järjestetty kaupungin koko henkilöstölle tarkoitettu esimies- ja henkilöstövalmennusohjelma, joka jatkuu v. 2004. Sen lisäksi hallintokunnat kouluttivat ja kehittivät henkilöstöään omien määrärahojensa ja asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Pääpaino hallintokuntien omassa koulutuksessa oli edelleen henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Opetustoimessa mm. pääpaino oli ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ja siinä erityisesti strategian ja kehittävän arvioinnin alueella sekä opetussuunnitelmauudistuksessa. Monissa hallintokunnissa panostettiin edelleen henkilöstön tietotekniikan opetukseen. Mm. sosiaalitoimessa käynnistettiin uutena asiana laatutyöhön liittyvä koulutus vanhus- ja kehitysvammaistyössä. Satamassa jatkui mm. laatukoulutus ja talotoimen eri yksiköissä tiimikoulutus, jossa pääpaino oli esimies- ja yhteistoimintataitojen kehittämisessä.

Sosiaalikeskuksen henkilöstö on laajasti osallistunut ulkopuolisten tahojen rahoittamiin kehittämishankkeisiin, joiden yhtenä tavoitteena on henkilöstön nykyisten työmenetelmien kehittäminen ja uusien työkäytäntöjen oppiminen. Tällaisia kehittämishankkeita oli sosiaalikeskuksen kaikilla tulosalueilla useita.

Teknisen toimen kehittämishankkeet koskivat sisäilmaa ja energiankäyttöä. Wihertoimi oli mukana Metsän oppimispolku-projektissa ja jätehuoltolaitos valtakunnallisessa jätelaitosten ympäristöjärjestelmä- hankkeessa, jonka aikana jätehuoltolaitos laatii ympäristökäsikirjan siten, että se valmistuu vuonna 2004. Lisäksi jätehuoltolaitos on ollut mukana maakunnallisessa projektissa "Jätteen hyödyntäminen energiaksi Satakunnassa".

Satamalaitos on osallistunut mm. Kaakkois-Suomen Osaamiskeskuksen organisoimaan konttisimulaattorihankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää konttinosturisimulaattori nosturinkuljettajien ajoharjoittelua ja ajokyvyn ylläpitoa varten.

Keskusvirastossa suoritettiin yhteensä kahdeksan työprosessin kuvaus ja niiden analysointi. Analysoinnin pohjalta käynnistettiin hankkeita uusien toimintatapojen, työmenetelmien jne. käyttöönotosta.

Kaavoituksessa kehittämisteemana oli kaavaprosessi (asiakirjojen hallinta) ja vuorovaikutusprosessien kehittäminen.

Kirjastotoimessa valmistauduttiin uuden pääkirjaston käyttöönottoon ja sen yhteydessä tuleviin mm. automaation mukanaan tuomiin muutoksiin.

Ympäristövirastossa toteutettiin kanslistitehtävien uudelleenorganisointi ja aloitettiin mm. toimenkuvien tarkistaminen ja lupavastaanoton uudelleenorganisointi

Alla olevan tilaston kurssipäivissä ja kustannuksissa ei ole huomioitu oppisopimuskoulutusta

Alkuun

Kaupungin maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2003 olivat yhteensä 53.279.135 euroa (v. 2002 52.922.835 euroa) ja henkilösivukulut yhteensä 17.202.057 euroa (v. 2002 16.969.933 euroa), jolloin palkkausmenojen kokonaismääräksi tulee 70.481.192 euroa (v. 2002 69.892.768 euroa).

Seuraavassa taulukossa on esitetty palkatun henkilöstön palkkamenot ilman edellisessä kohdassa mainittuihin summiin sisältyviä palkkioita, omaishoitajien palkkoja ym. ajalta 1.1. – 31.12.2003 henkilösivukuluineen.

Vakinaisen henkilökunnan palkkamenot kasvoivat vuodesta 2002 1,1 %, sijaisten palkkamenot vähenivät 4,7 % samoin muiden määräaikaisten 3,6 %.

Palkkakustannukset sivukuluineen / tehty tunti (keskimäärin 21 euroa/t) nousivat yhdellä eurolla edellisestä vuodesta 2002.

Sairauspoissaolojen palkkakustannukset vuonna 2003 olivat yhteensä 1.428.301 euroa ( v. 2002 1.648.880 euroa, v. 2001 1.739.621 euroa ja v. 2000 1.507.624 euroa). Poissaoloista kaupungin saamat korvaukset olivat ko. vuonna 752.494 euroa (v. 2002 707.719 euroa, v. 2001 695.533 euroa ja v. 2000 608.168 euroa).

Kaupungin maksettavaksi jäävä osuus työterveyshuollon kustannuksista (Kela korvaa noin puolet) vuonna 2003 oli 238.679 euroa (v. 2002 220.253 euroa, v. 2001 156.149 euroa ja v. 2000 143.363 euroa). Edellä olevaan summaan sisältyy keskitetysti hoidettuun työkykyä ylläpitävään toimintaan käytetty 26.416 euroa (v. 2002 25.257 euroa, v. 2001 23.915 euroa ja v. 2000 21.667 euroa).

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden eli joustavan eläkejärjestelmän omavastuuosuuksia maksettiin yhteensä 223.099 euroa (v. 2002 250.878 euroa ja v. 2001 354.783 euroa) ja työttömyyseläkkeen omavastuuosuuksia 88.349 euroa (v. 2002 26.207 euroa ja v. 2001 48.508 euroa), joten edellisestä vuodesta joustavan eläkejärjestelmän omavastuumaksut pienenivät jonkin verran mutta työttömyyseläkkeiden omavastuumaksut lisääntyivät selvästi.

Alkuun

Henkilöstön sairauspoissaolot v. 2003 ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 4,7 % eli 1401 kalenteripäivällä. Kaupungin vakinaisista työntekijöistä 61 % on ollut sairauslomalla tarkasteluvuoden aikana, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 59 %. Tämä merkitsee sairauslomien lukumäärän vähentymistä edelliseen vuoteen verrattuna 2 %-yksikköä, eli lukumäärältään 71 sairauslomaa. Sairauslomalla olleiden työntekijöiden määrä on kuitenkin kasvanut 1,9 % eli 19 henkilöllä.

Työntekijän sairausloman keskimääräinen pituus on 27 päivää, 2 päivää vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kaupungin jokaista vakinaista työntekijää kohden sairausloman pituus on noin 17 päivää, mikä on sama kuin edellisenä vuotena. Tämä selittyy sillä, että edellisenä vuonna vakinaisten työntekijöiden määrä oli 30 työntekijää enemmän kuin tarkasteluvuonna. Keskimäärin sairauslomalla läpi koko vuoden oli 110 työntekijää, eli 6,5 %.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2002 tilintarkastajat kiinnittivät huomiota sairauspoissaolojen suureen kasvuun vuodesta 2001 vuoteen 2002, jolloin kasvu oli 10,8 % ja totesivat silloin, että asiaan pitää pystyä pikaisesti vaikuttamaan. Kuten edellä on todettu, sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2002 4,7 %, mikä on hyvä suunta ja tukee vuoden 2003 talousarvion menestystekijöihin kirjattua tavoitetta sairauspoissaolojen määrän pienenemisestä vuosittain vuoteen 2001 verrattuna henkilöstön ikääntymisestä huolimatta.

Virastoittain tarkasteltuna sairauspoissaolot kalenteripäivinä laskettuna vähenivät kaikissa muissa virastoissa paitsi sosiaalitoimessa ja ympäristövirastossa. Teknisessä virastossa kalenteripäivissä oli myös vähennystä mutta laskettuna prosentteina työpäivistä luvussa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallintokuntia pyydettiin raportoimaan, mitä toimenpiteitä v. 2003 oli tehty sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja miten niissä oli onnistuttu. Raporteista ilmenee mm. seuraavaa:

Keskusvirasto:

Sairauspoissaoloista on keskusteltu työyksiköittäin ja kiinnitetty huomiota poissaolojen ilmoittamiseen/lääkärintodistusten toimittamiseen. Lyhyet sairauspoissaolot eivät ole olleet keskusvirastossa ongelma henkilöstön kokemasta kiireestä ja stressistä huolimatta.

Sosiaalivirasto:

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi järjestettiin neuvottelu, johon osallistuivat sosiaalikeskuksen johdon lisäksi kaupungin työsuojeluorganisaation edustajat, järjestöjen pääluottamusmiehet sekä työterveyshuollon edustajat. Toimenpiteet jäivät vuodelle 2004.

Opetustoimen virasto:

Opetustoimen sairauspoissaolojen määrä on ollut suurista hallintokunnista alhaisin. Vuonna 2003 poissaolot vähenivät kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna.

Toivotaan, että työilmapiirikartoituksen ja muiden kehittämistoimien johdosta käynnistyneet toimenpiteet henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavat edelleen myönteisesti.

Liikunta-nuorisovirasto:

Esimiesten tehtävänä on seurata ja kiinnittää huomiota ns. lyhyisiin, toistuviin sairauspoissaoloihin, joista olisi hyvä keskustella ao. henkilön kanssa. Flunssa- ym. sairauksien vähentäminen on mahdoton tehtävä. Pitkät sairauslomat ovat lääkärin vastuulla, joihin on vaikea puuttua.

Kirjasto-kulttuurivirasto:

Sairauspoissaolot eivät ole ongelma eikä ns. "turhia" sairauslomia tunneta. Sairauspäivien kokonaismäärään pienessä hallintokunnassa vaikuttaa jopa kohtuuttoman paljon satunnaisten pitkien sairauslomien määrä. Jonakin vuonna näitä on useampia ja joskus päästään vähällä.
Toimenpiteinä sairauslomien vähentämiseksi käytetään mm. fyysisten työolosuhteiden parantamista (tuuletus, lämpö), ergonomian parantamista työpisteissä, kehityskeskusteluja, koulutusta, "työnjuhlia" ja virkistäytymistilaisuuksia.

Tekninen virasto:

Sairauspoissaoloihin on pyritty vaikuttamaan kaikilla niillä toimenpiteillä, joita eri yksiköissä on tehty henkilöstön jaksamiseksi ja työssä viihtymiseksi. Lisäksi mm. puhtauspalvelussa (siivoustoimi) tehdään jatkuvaa, säännöllistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa mm. työergonomiaan, puhdistusaineisiin jne. liittyen. Siivoustyön johto pitää kaksi kertaa vuodessa työterveyshuollon kanssa palaverin, missä käsitellään kaikkien po. alueen työntekijöiden työhön vaikuttavat asiat ja niiden korjaamiseksi mahdollisesti löydettävät toimenpiteet.

Ympäristövirasto:

Aikaisempiin vuosiin verrattuna sairauspoissaolojen määrä kasvoi selvästi. Poissaolot eivät aiheutuneet työolosuhteista. Pienen viraston luvut muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi muutaman satunnaisen pitkän sairausloman takia.

Sairauspoissaoloista on keskusteltu rakentavasti osassa virastoa edellisvuonna. Tuolloin kiinnitettiin huomiota myös kesken työpäivän poistumisiin, jotka eivät tilastoidu. Virastossa on yleisesti ottaen hyvä työmoraali. Erityisiä toimenpiteitä sairauspoissaolojen vähentämiseksi ei vuonna 2003 tehty.

Työtapaturmien määrä tarkasteluvuonna oli 75, laskua edelliseen vuoteen on 13 tapaturmaa. Henkilöitä, joille tapaturmia sattui oli 51, seitsemän vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Työtapaturmien aiheuttamia poissaoloja v.2003 oli 844 päivää ja vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 1024, joten laskua on ollut noin 18 %. Työntekijöiden, joille tapaturmia sattui, määrä laski 12 %.

Tarkasteltaessa tapaturmien vakavuusastetta yleisellä tasolla, voidaan todeta verrattaessa tarkasteluvuoden ja sitä edeltävän vuoden tapaturmien ja henkilöiden, joille tapaturmia sattui, lukumäärää, vetää johtopäätös, että vakavuusaste on jonkin verran laskenut. Tarkastelujakson aikana sattuneet tapaturmat eivät kuitenkaan ole olleet sellaisia, jotka olisivat aiheuttaneet pysyvän tai pitkäaikaisen vamman tai työkyvyn menettämisen.