Jean-Michel Charlier, Jean Giraud: Kadonnut kaivos (1988), Kultainen luoti (1989): Luutnantti Blueberryn seikkailuja

Kolme uupunutta ja janoista ratsastajaa etenee vaihtelevassa maastossa Taikauskonvuorten luoteispuolella etsien epätoivoisina vettä… Heitä kalvaa kuitenkin janoakin piinaavampi tunne; oikeastaan sitkeä kangastus: Kulta!.. Mahtava kultakaivos, jonka pitäisi olla piilossa jossain Kuolleen hevosen ylängöllä… 

Näin alkaa Jean-Michel Charlierin ja Jean Giraudin luoma Blueberry-seikkailu Kultainen luoti Marja Luoman suomennoksessa vuodelta 1989 - ja johtaa lukijan suoraan tarinan ytimeen; saavuttamaton kulta tiettömässä erämaassa houkuttelee onnenonkijoita vaarallisille poluille. Seurauksena on petoksia, väkivaltaa ja juonittelua - siis verraton seikkailu. 

Kadonnut kaivos on tarinan ensimmäinen osa; siinä kerrotaan, miten väliaikainen sheriffi, esimiestensä epäsuosioon joutunut luutnantti Blueberry ryhtyy jäljittämään tunnotonta huijaria pelastaakseen ystävänsä Jimmy McCluren, joka on antanut kullan katoavan kimalluksen sokaista itsensä. Blueberry pelastaa ystävänsä, mutta siinä vaiheessa – syvällä erämaan sydämessä - astuvat voimaan henkiinjäämisen armottomat lait. Tarina päättyy albumissa Kultainen luoti, jossa arvoitus ratkeaa, mutta kulta jää saavuttamatta – kuten hyvässä tarinassa kuuluukin. Satumaiset aarteethan kuuluvat vain unelmien kultaisille kentille. 

Tämä varhainen Blueberry-tarina on kerronnallisesti tasapainoinen teos. Se on johdonmukainen, ja juonen käänteet on perusteltu riittävästi. Tarinan maku ja tunnelma välittyvät lukijalle voimakkaina; jano kuivattaa kitalakea ja armoton aurinko paahtaa. Henkilöt paljastavat luonteensa syvimpiä piirteitä myöten. Kerronnalle antavat syvyyttä ne lukuisat myyttiset teemat, joita siinä muokataan: yksinäinen sheriffi estämässä lynkkausta, keinoistaan piittaamattomat palkkionmetsästäjät, takaa-ajo erämaassa, intiaanit, miesten välinen luottamus vaarojen edessä jne. Lännen mytologia hallitsee erityisesti tarinan ensimmäistä osaa Kadonnut kaivos. 

Kultaisessa luodissa viitekehys vaihtuu; nyt kuljetaan conquistadorien jäljillä etsimässä eldoradoa. Mieleen tulee väistämättä B. Travenin kuuluisa romaani Sierra Madren aarre, ja erityisesti romaaniin perustuva John Hustonin ohjaama samanniminen elokuva. Näyttää jopa siltä, että elokuva on suoraan vaikuttanut Charlierin kuvailmaisuun. Niin selkeästi tarinan konna muistuttaa erästä elokuvan henkilöä.

16.12.2009