Snorri Sturluson: Pyhän Olavin saaga (Norjan kuningassaagat)

Pyhän Olavin saaga kuuluu Snorrin Norjan kuningassaagat -eepokseen, jossa hän käy läpi Norjan historian myyttien hämärästä oman aikansa kirkkauteen. Eepoksen ylitsekäyvä teema on taistelu Norjan kuninkaan kruunusta, pääasiassa kotimaisten vallantavoittelijoiden ja Tanskan kruunuvaateiden välillä. Pyhän Olavin saaga on yksi eepoksen mielenkiintoisimpia jaksoja.

Saagan draamallinen jännite syntyy itsevaltaisen kuninkaan Olavi Paksun ja talonpoikaisylimystön välille. Draaman keskipisteessä ovat mahtavat Aarnenpojat, rikkaat veljekset, jotka käyttävät kuninkaan ystävyyttä keinona saada valtaa ja omaisuutta. Kuningas Olavi juurii pakanuutta maastaan väkivaltaisin keinoin ja kantaa siinä sivussa talonpojilta raskaita veroja. Kuninkaan suosio murenee lopulta olemattomiin, ja kun Tanskan kuninkaan sotajoukko ylittää rajan, Olavi joutuu pakenemaan hyljättynä vuorten yli Ruotsiin. Aarnenpoikien täytyy valita puolensa. Osa veljeksistä pitää kiinni Olavi-kuninkaan ystävyydestä ja seuraa häntä maanpakoon, osa pitää parempana vaalia omaisuuttaan ja jää maahan. Vanhin veli ryhtyy jopa talonpoikien sotajoukon johtajaksi. Kuningas Olavi ei tyydy kohtaloonsa, vaan värvää Ruotsista sotajoukon ja yrittää palata valtaistuimelle. Seuraa suuri taistelu Stiklestadissa, jossa kuninkaan sotajoukko kärsii tappion. Kuningas Olavi kaatuu talonpoikien keihäisiin.

Kuningas Olavi ei omana aikanaan ollut erityisen suosittu hallitsija; siksi onkin mielenkiintoista, että hänestä tuli myöhemmin norjalaisten kansallispyhimys. Osaltaan tämä johtui siitä, että aikaa myöten – kyllästyttyään tanskalaisiin – norjalaiset valitsivat kuninkaakseen Olavi Paksun jälkeläisen, mikä tietysti kohotti kuningas Olavin arvoa. Toisaalta asiaan vaikutti keskiaikaisen kirkon ”pyhimyksennimitys-politiikka”; kirkon kannalta tärkeintä ei ollut nimitettävän kansansuosio, vaan se että hänet voitiin nähdä kristillisyyden puolustajana ja uskon marttyyrina. Kuningas kaatui talonpoikien surmaamana; häntä voitiin käyttää synnintunnon kohottamiseen rahvaan keskuudessa. Pyhä Olavi omiensa hylkäämänä vertautui Jeesukseen, ja siihen miten Jerusalemin rahvas valitsi hänen sijastaan Barabbaan, ryövärin ja pahantekijän. Niinpä kristillisessä taiteessa kuningas Olavin vastustajat esitettiin johdonmukaisesti ”pahoina miehinä”.
 

16.12.2009