Auer, Jyrki & Vuolle, Mika: Sisällissota

Tammi 1994. 194 s.

Romaani Tampereen valtauksesta vuoden 1918 sisällissodan keväällä.

Autere, Terttu

Karisto 2008  177 s.

Eräässä sisämaan pikkukaupungissa eletään yhtä syyskuista päivää joskus 1900-luvun alussa. Kodikkailla kaduilla kahisevat keltaiset lehdet, rouvasväenyhditys puuhaa iltamia ja tyttökoululaiset käyvät Leivon konditoriassa syömässä leivoksia. Joku kapinoi, joku topakoituu, joku antaa aihetta juoruihin. Mutta kaupungin sielu ja sydän on Alisa Ramstedt - ja hänen kutkuttava kirjeystävänsä.

Brunner, Ernst: Edith

Otava 1993. 304 s.

Romaani nuorena kuolleesta runoilija Edith Södergranista (1892-1923).

Diktonius, Elmer: Janne Kuutio: puupiirros sanoin

Tammi 1946. 189 s.

Suomen ensimmäisiä modernistisia romaaneja. Kuvaus miehestä 1900-luvun alun yhteiskunnallisissa murroksissa.

Ekqvist, Eero: Punainen varjo

RV-kirjat 1988. 278 s.

Päähenkilönä vuoteen 1919 Turun seudulle sijoittuvassa romaanissa on nuori poika, jonka perheen ylle lankeaa "punainen varjo", koska perheen isä on ollut punakaartin päällikkönä.

Haanpää, Pentti: Noitaympyrä: romaani pohjoisesta

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1994. 174 s.

Romaani 1930-luvun pulavuosista.

Heino, Tommi: Käärmenainen ja valtamerilaiva

Länsi-Suomi 1999. 183 s.: kuv.

Seikkailuromaani kahdesta nuoresta raumalaispojasta, jotka haaveilevat Amerikkaan lähdöstä ja päätyvät Titanicin matkaan.

Hietamies, Laila: Kylä järvien sylissä

Otava 1998. 493 s.: kuv.

Romaanisarjan ensimmäisessä osassa eletään 1930-lukua Karjalassa Ristiniemen kylässä.

jatko-osat:

Siniset Viipurin illat

Otava 1999. 446 s.: kartt.

Toisessa osassa eletään vuosia 1931-1936 Viipurissa ja huvilassa Suistamossa.

Kesän korkea taivas

Otava 2000. 384 s.

Sarjan viimeisessä osassa eletään 1930-40-lukua ja liikutaan sotarintamalla, Viipurissa ja kartanossa Virolahdella.

Hietamies, Laila: Lehmusten kaupunki

8.p. Otava 2001. 365 s.

Lappeenranta-sarjan jatko-osat:

Unohduksen lumet

9.p. Otava 2001. 409 s.

Kukkivat kummut

7.p. Otava 2001. 411 s.

Syksyksi kotiin

Otava 2001. 556 s.

Koivu ja tähti

Otava 2002. 500 s.

Siellä jossakin

Otava 2003

Kallis kotimaa

Otava 2004

Viimeinen osa Lappeenranta-sarjaan. Romaanisarjassa kuvataan lappeenrantalaisten ja varsinkin ratsuväkiprikaatin elämää 1920-luvulta alkaen. Viimeisissä osissa koetaan jatkosodan koettelemukset niin sota- kuin kotirintamallakin.

Hietamies, Laila: Pilvissä taivaanlaiva

Otava 1986. 414 s.

Laatokka -sarjan jatko-osat:

Maan kämmenellä

Otava 1988. 464 s.

Valamon yksinäinen

Otava 1988. 483 s.

Jäiden soitto

Otava 1990. 507 s.

Valkeat yöt

Otava 1990. 507 s.

Laatokka-sarjassa kuvataan elämää Karjalan Kannaksella, Laatokan rannoilla 1930-luvulla.

Hirvisaari, Laila : Kruununpuisto

Otava 2005  511 s.

1900-luvun alun kansainvälinen Imatra vilisee turisteja, venäläisiä ruhtinaita, englantilaisia lordeja. Vastavalmistuneen Valtionhotellin satumainen miljöö ja virran ihmeellinen voima tuovat yhteen keisarilliset hovipiirit ja suomalaiset isänmaanystävät, paikalliset lohiveneen soutajat ja Pietarissa koulitut tarjoilijat. Imatrankosken villiä voimaa on totuttu kunnioittamaan, mutta vuoden 1904 huhtikuisen kevätmyrskyn aikaan se yllättää.

Imatrakoski -sarjan jatko-osat:

Myrskyn edellä

Otava 2006 575 s.

Vuosi 1905 alkaa levottomissa tunnelmissa ympäri Venäjän keisarikuntaa.  Suomen suuriruhtinaskunnassa työläiset heräävät vaatimaan oikeuksiaan ja sivistyneistö kamppailee venäläisen sortovallan puristuksessa. Historian kuohujen keskellä jokaisella ihmisellä on omat tunteensa ja tulevaisuuden haaveensa.

Grand hotel

Otava 2007 556 s.

Laila Hirvisaari luo silmiemme eteen värikylläisen panoraaman itsenäisyyttä kohti ponnistelevasta Suomesta, joka oli kansainvälisempi kuin tänään osaamme kuvitella. Kuuluisan Imatrankosken partaalla sijaitseva hotelli kokoaa yhteen upporikkaat venäläiset ruhtinaat ja eurooppalaisen sivistyneistön edustajat, mutta hotellin liepeillä eletään vaatimattomissa oloissa, joissa päällimmäisenä on kysymys jokapäiväisestä leivästä.

Huuskonen, Taisto: Moukarin kaiku

WSOY 1988. 263 s.

Kuvaus vuoden 1918 sisällissodan tapahtumista Tampereen seudulla.

Hämäläinen, Simo: Vuosisadan mittainen mies: valehtelijan muistelmia

Gummerus 1999.

Veijariromaani vuosilta 1914-1945.

Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär

4.p. WSOY 1991. 126 s.

Kirjailijan ja taiteilijan lapsuusmuistelma 1920-luvulta.

Joenpelto, Eeva: Ritari metsien pimennosta

7.p. WSOY 1993. 279 s.

Romaanin pääosassa on Kustaa Falin, joka toimi Suomen valtiosihteeristössä Pietarissa ja myöhemmin Suomen ulkoministeriössä.

Järnefelt, Arvid: Vanhempieni romaani

4.p. WSOY 1976. 606 s.

Arvid Järnefeltin muistelmateos.

Järnefelt, Arvid: Veneh’ojalaiset

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1996. 396 s.

Romaanissa kuvataan vuosisadan vaihteen yhteiskunnallista liikehdintää ja sen aatemaailmaa. Käsitellyiksi tulevat niin tolstoilaisuus, maanomistusolot, torpparien häädöt, sosialismi, kaupungistuminen kuin prostituutiokin. Tapahtumapaikkoina toimivat Hämeessä sijaitseva Veneh’ojan kylä, Helsinki, Amerikka, Pietari ja Siperia.

Järvelä, Jari: Veden paino

WSOY 2001. 389 s.

Kuvaus uittomiesten elämästä Miinalanjoella, Aunuksessa vuosina 1918-1919.

Kassila, Matti: Isä, poika ja Kekkonen

WSOY 2000.

Kehitysromaani vuosien 1918-1991 Suomesta.

Kianto, Ilmari: Punainen viiva

Otava 1997. 206 s.

Kuvaus ensimmäisistä eduskuntavaaleista rajaseudulla vuonna 1907.

Kianto, Ilmari: Ryysyrannan Jooseppi: köyhälistötarina Suomesta

Otava 1994. 318 s.: kuv.

Romaani kieltolain ajalta Rämerannasta, sen köyhän torpan asukkaiden elämästä, pontikanpoltosta ja –myynnistä.

Kilpi, Eeva: Rajattomuuden aika: kertomus lapsuudesta

WSOY 2001. 519 s.

Kirjailijan lapsuusmuistelmia Karjalan Hiitolasta 1920-30-luvuilta.

Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa

Like 2002

Romaanissa seurataan raumalaisen Aaron Havströmin ja hänen perheensä vaiheita viime vuosisadan alusta noin vuoteen 1920. Aaron itse on Kuuskajaskarin saaren ensimmäinen asukas. Perheen kohtaloihin vaikuttavat erityisesti tsaarin sortotoimenpiteet, ensimmäisen maailmansodan myrskyt ja lopulta luonnollisesti kansalaissota.

jatko-osa

Missä aallot murtuvat

Wsoy 2005

Kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle siitä, mihin Luodetuulen maa päättyi. Nyt seurataan Jan ja Sofia Erikssonin perheen vaiheita ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä ajoista toiseen maailmansotaan ja lopulta uuden rauhan aikaan.

Krantz, Lea: Eilisen varjot

Aika 1998. 384 s.

Uskonnollisessa romaanissa kuvataan kahden rakastuneen inkeriläisnuoren elämää vallankumouksen jälkeisinä vuosina 1920-luvulla Inkerinmaalla ja Pietarissa.

jatko-osat:

Punainen aurinko

Aika 1998. 368 s.

Romaanisarjan toisessa osassa edellisosasta tutun inkeriläisperheen jäsenet koettavat selvitä 1930- ja 40-luvuilla Stalinin Neuvostoliiton poliittisissa vainoissa ja keskellä Inkerinmaan miehitystä.

Sinitaivaan alla

Aika 1999. 449 s.

Viimeisessä osassa edellisosista tutut henkilöt pakenevat Stalinin julmuuksia Suomeen ja koettavat sopeutua uusiin oloihin uudessa kotimaassaan.

Kuoppala, Helvi: Lakeuden salat

Kirjapaja 1993. 218 s.

Elämää Pohjanmaalla 1900-luvun alkupuolella.

Kähkönen, Sirpa: Mustat morsiamet

Otava 1998. 288 s.

Romaanissa kuvataan kahden nuoren naisen elämää 1920-30-lukujen Kuopiossa.

Lavi, Veikko: Sataman valot ja varjot

Tammi 1991. 224 s.

Kuvaus Kotkan sataman ja kaupungin työläisten elämästä 1920-luvulla.

Lavi, Veikko: Seitsemäs kesä

Tammi 1990. 234 s.

Romaani perheestä, joka elää Kymijoen suulla sijaitsevalla Hirvisaarella 1920-luvulla.

Leino, Eino: Pankkiherroja: kuvaus nykyaikaisesta suomalaisesta liike-elämästä

2.p. WSOY 1993. 213 s.

Kuvaus 1900-luvun alun Helsingin talouselämän johtohahmoista.

Leino, Eino: Routavuositrilogia

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1998. 526 s.

Yhteiskunnallisen epätasa-arvon sävyjä 1900-luvun alun Suomeen sijoittuvissa tarinoissa.

Linna, Väinö: Täällä pohjan tähden alla I-III

WSOY 1980. 460+526+544 s.

Romaanitrilogiassa kuvataan Pentinkulmankylän ja sen erään torpparisuvun vaiheita Suomen historian myllerryksissä 1800-luvun lopusta 1950-luvulle.

Linnankoski, Johannes: laulu tulipunaisesta kukasta

27. p. WSOY 1980. 240 s.

Romanttinen kertomus tukkijätkästä, joka hurmaa tyttöjä toisensa jälkeen idyllisessä Suomen maalaiskesässä.

Lokka, Sven: Missä on muuttolinnun maa

Veikko Erkkilä 1999. 206 s.: kuv., kartt.

Muurmannin suomalaisten elämää Kuolan niemimaalla Uuraan kylässä 1930-luvulla.

Meriläinen, Toivo: Loikkarin taivas: historiallinen romaani 1930-luvun Kainuusta ja Neuvosto-Karjalasta

Myllylahti 1997. 318 s.

Romaani 1930-luvun pulavuosista Kainuussa ja Neuvosto-Karjalaan loikanneista suomalaisista.

Mikkanen, Raili: Unelmien varjot: romaani Viipurin ja Pietarin suomalaiskohtaloista 1905-28

Jalmari Leväsen, nuorsuomalaisen toimittajan ja juristin sekä pietarinsuomalaisen, Alma Sofia Aholaisen ja heidän perheidensä kohtalot kietoutuvat yhteen. Alma Sofian ja Jalmarin nuoruuden haaveista tulee vihdoin totta, kun perheen jännittävä pako Suomeen lopulta onnistuu.

Modig, Maria: Hetki vihreää valoa

Tammi 1999. 339 s.

Rakkaustarina taidehistorioitsijasta ja laulajattaresta, jotka tapaavat Italiassa. Romaani sijoittuu vuosiin 1918-1936.

Montonen, Sakari: Musta pääsiäinen: rikosromaani

Otava 1990. 262 s.

Rikosromaani sijoittuu vuoden 1939 Viipuriin.

Mustonen, Enni:

Nimettömät Otava 2004

Uusi historiallinen romaanisarja alkaa. Ensimmäinen osa kuvaa kahden naisen rinnakkaisia kohtaloita sääty-yhteiskunnan, naisasian, sortovuosien ja itsenäistymisen Suomessa.

Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla

Otava 1998.

jatko-osat:

Ruiskukkaseppele 1999.

Kielon jäähyväiset  2000

Metsäkukkia asvaltilla  2001.

Unikkoja ikkunassa  2002.

Yllätysperintö  2003

Koskivuori- romaanisarja kuvaa Koskivuoren vahvojen naisten ja Sahankylän ihmisten elämää maan itsenäistymisestä alkaen.

Mäkelä, Hannu: Mestari: Eino Leinon elämä ja kuolema

Otava 2000. 572 s.

Kertomus Eino Leinon (1878-1926) viimeisistä päivistä.

Mäkelä, Hannu: Eino Leino: elämä ja runo

Otava 1997. 295 s. kuv.

Eino Leinon (1878-1926) elämänkerta.

Nevanlinna, Arne : Marie

WSOY 2008

Marie Myhrborgh on yhtä vanha kuin mennyt vuosisata. Hän jaksaa vaivoin kääntyä vanhainkodin vuoteessa, mutta tottuu vuosien mittaan olemaan, syömään ja puhumaan yksin. Marie on helsinkiläisen kirurgin leski mutta ennen kaikkea ranskalainen. Kun hän saapuu vasta itsenäistyneeseen Suomeen, hän ei voi aloittaa keskustelua selvittämättä ensin, mikä puhuttelumuoto on comme il faut. Kun on kuunnellut lapsuusaikojen Strasbourgissa pilkallisia huomautuksia saksalaisista, uudessa kotimaassa on sulkeuduttava suomenruotsalaiseen linnakkeeseen. Marien muistikuvat ryöppyävät kuin ajatus, vapaasti ja selittelemättä. Yksittäisistä muistoista syntyy aistivoimaisia tilannekuvia ja lopulta kronologinen, kahden suvun - suomalaisen ja ranskalaisen - tarina.

Nieminen, Kaiho: Suomenniemeltä: neljä ja puoli epookkia Jaakko Karjalaisen Suomen historiasta

WSOY 1999. 330 s.

Kuvaus nuoren pojan kasvusta Suomen itsenäistymisen alkuvuosikymmeninä.

Ojala, Ella: Pitkä kotimatka

Tammi 1988. 289 s.

jatko-osat:

Suomi näkyy

Tammi 1990. 250 s.

Ensimmäinen kevät

Tammi 1994. 213 s.

Romaanitrilogia perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin inkeriläisten kohtaloista 1930-50-luvuilla. Romaaneissa kerrotaan hänen vanhempiensa paosta Suomeen ja heidän sopeutumisestaan uuteen kotimaahansa.

Oranen, Raija: Maan aamu

Gummerus 1995. 639 s.

Maan aamu -trilogian jatko-osat:

Huviretki

Gummerus 1996. 575 s.

Pitkät hiukset

Gummerus 1997. 623 s.

Erään suvun vaiheita Suomen historian myllerryksissä vuosina 1910-1930.

Paasilinna, Mauri: Sotamorsian

Gummerus 2004

Kun jatkosota syttyy, lähtee Eilan sulhanen Veikko rintamalle. Eila pääsee kielitaitoisena tulkiksi saksalaiseen esikuntaan. Pian Eilan ja hänen esimiehensä kapteeni Schreiberin välille syntyy muutakin kuin työtoveruutta. Eila epäröi ristiriitaisten tunteidensa vallassa. Minkä tien nuori nainen valitsee?

jatko-osa:

Paasilinna, Mauri: Korpivaellus  

Gummerus 2005

Eletään kesää 1942. Vaikka Eila odottaa lasta, on hän päättänyt lähteä Rovaniemeltä Helsinkiin tarkoituksenaan opiskella Kauppakorkeakoulussa ekonomiksi.

Palmu, Heikki: Toisen puolueen mies

Pohjoinen 1990. 311 s.

Kertomus Antti ja Yrjö Kaarneesta, Kristillisen työväenliikkeen ja Suomen sosialistisen työväenpuolueen johtohahmoista.

Parland, Oscar: Lumottu tie

3.korj.p. WSOY 1992. 257 s.

jatko-osa:

Härän vuodet

WSOY 1985. 228 s.

Kirjailija kuvaa omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan Karjalan kannaksella 1900-luvun alussa.

Pekkanen, Toivo: Inkerin romaani

WSOY 2002. 352 s.

Toivo Pekkasen jatkosodan aikana kirjoittamassa romanissa kuvataan inkeriläisten vaiheita Venäjän vallankumouksen aikana sekä 1920-luvun loppua, jolloin inkeriläiset joutuivat kestämään uskonnollista vainoa sekä kokemaan maan kollektivisoinnin. Pääosassa on talonpoikaisperheen poika, jonka isän bolsevikit ovat surmanneet.

Pekkanen, Toivo: Lapsuuteni

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1995. 297 s.

Kirjailijan oman lapsuuden kuvaus vuosisadan vaihteen Kotkassa.

Pekkanen, Toivo: Tehtaan varjossa

16. näk. p. 2002 WS Bookwell oy. 271 s. 

Työläisperheen elämää, tehdasta ja tehdaskaupunkia kuvaava romaani sijoittuu vuoteen 1918. Päähenkilönä on nuori työläinen, joka kokemiensa rakkauksien ja kohtaamiensa erilaisten ihmisten ja aatteiden myötä saavuttaa vähitellen henkisen tasapainon.

Pennanen, Eila: Ennen sotaa oli nuoruus

WSOY 1985. 321 s.

Romaanissa kuvataan opiskelijaelämää 1930-luvun Helsingissä.

Pietola, Eino: Kytösavun aukeilla mailla

Gummerus 1983. 302 s.

jatko-osa:

Kohti sotaa: Romaani Pohjois-Pohjanmaalta 1936-1939

Gummerus 1996. 348 s.

Aate- ja rakkausromaanit kuvaavat 1930-luvun Oulua. Päähenkilö Hannes on innokas IKL:n jäsen ja lähimenneisyyden tapahtumat, Lapuan liike ja Mäntsälän kapina vaikuttavat vieläkin, kun eri aatesuunnat ottavat toisistaan mittaa.

Pohjanen, Bengt: Kolmen kyynärän Jumalat

Pohjoinen 1988. 207 s.

jatko-osa:

Korpelan enkelit

Pohjoinen 1989. 172 s.

Romaanisarja Toivo Korpelasta, joka saarnasi Pohjanmaalla 1930-luvulla ja hänen uskonnollisesta liikkeestään korpelaisuudesta.

Pokka, Hannele: Sau-herra: Kertomus Koilliskairasta

WS Bookwell oy 2002. 419 s.

Romaani poroherra, maanviljelijä ja linnankävijä Kaleb Savukoskesta (1879-1929) sijoittuu 1900-luvun alun Lappiin ja Helsinkiin, missä Sau-herra tutustui aikansa kulttuurihenkilöihin ja itsenäisyystaistelijoihin.

Ripatti, Aku-Kimmo: Iris

Pohjoinen 1988. 230 s.

Kuvaus vuodesta 1919, jolloin Iris Uurto (1905-1994) tajusi haluavansa tulla kirjailijaksi.

Rissanen, Veikko: Poika ja sotavanki

WSOY 2004

Nuoren pojan kasvukertomus jatkosodan kotirintamalta. Vesan veli on rintamalla ja naapuritaloon tulee rengiksi sotavanki Pjotr. Vesa on päättänyt kostaa sodan Pjotrille, jos hänen veljelleen tapahtuu jotain. Paljon muutakin tapahtuu kotikylässä. Evakot vaeltavat kohti länttä ja ovat Vesan mielestä vähän kuin toisesta maailmasta

Ruuth, Alpo: Kyytimies

Tammi 1995. 290 s.

Romaani kellokauppiaasta, joka käy salakauppaa 1930-luvun pulavuosina.

Sahlberg, Asko: Tammilehto

WSOY 2004

Ennennäkemätön kuvaus kansalaissodasta - ajasta, joka repi kansan kahtia ja ihmisyyden riekaleiksi

Salakka, Eino: Vanhan Valamon päiviä

Karisto 1988. 223 s.

Kertomus Valamon luostarisaaren elämästä ja tapahtumista pienen koululaispojan silmin nähtynä. Tarinassa kuvataan myös Laatokan ja Sortavalan ympäristön tapahtumia 1900-luvun alkupuoliskolla.

Salminen, Sally: Katriina

15.p. Otava 1994. 424 s.

Naisen elämää 1900-luvun alun Ahvenanmaan saaristossa.

Sandbacka, Carola: Ellen Llewellyn

Kirjayhtymä 1996. 424 s.

Suomenruotsalaisten kauppias- ja tehtailijaperheiden elämää ja kohtaloita 1900-luvun alun Tampereella.

Sillanpää, F.E: Hurskas kurjuus

Otava 1988. 245 s.

Kuvaus vuoden 1918 sisällissodasta ja sen taustoista torpparin ja punakaartilaisen Juha Toivolan näkökulmasta.

Sillanpää, F.E: Ihmiset suviyössä

Uusi p. Otava 2000. 175 s.

1900-luvun alun maaseudulle ja heinäkuiseen viikonloppuun sijoittuva ihmis- ja luontokuvaus.

Sillanpää, F.E: Nuorena nukkunut eli vanhan sukupuun viimeinen vihanta

Otava 1972. 278 s.

Silja Sameluksen surullinen mutta silti niin valoisa elämäntarina 1900-luvun alun Suomessa.

Sinisalo, Jarmo: Veljiä molemmin puolin

RV-kirjat 1992. 317 s.

Vuoden 1918 sisällissodan kuvaus valkoisten joukoissa taistelevan metsätyömiehen silmin.

Sinisalo, Jarmo: Lisäaika

Aika 1995. 353 s.

Osittain jatkoa edelliselle romaanille. Romaanissa kuvataan kahta suomalaisten käymää sotaa, sisällis- ja talvisotaa.

Skiftesvik, Joni: Luotsin tarina

WSOY 1994. 268 s.

Kertomus Aulis Kurtista, joka kokee Oulun valtauksen vuoden 1918 sisällissodassa, toimii luotsina kieltolain aikana ja päättää muuttaa siirtolaiseksi Amerikkaan.

Skiftesvik, Joni: Pirtukuningas
WSOY 1993. 250 s.

Tosipohjainen kertomus pirtun salakuljettajasta kieltolain aikana (1919-1931).

Sund, Lars: Colorado Avenue

3.p. WSOY 1994. 374 s.

Romaani kieltolain ajasta ja Amerikasta takaisin Pohjanmaalle muuttavasta naisesta ja tämän pojasta, joka alkaa salakuljettaa pirtua.

Syrjä, Juhani: Juho 18: monologiromaani

Gummerus 1998. 94 s.

Tosipohjainen kertomus kirjailijan isoisästä, joka taisteli vuoden 1918 sisällissodassa punaisten puolella ja joutui Lahden vankileirille.

jatko-osat:

Juho 19-33: monologiromaani

Gummerus 1999. 160 s.

Juhon ja tämän perheen elämää 1920-luvulla. Ensin he vuokraavat tilaa ja Juho tekee kovasti töitä, metsätöitä, uittoa ja lopulta perhe saa ostettua oman pienen tilan Hämeessä.

Juho 34-63: monologiromaani

Gummerus 2000. 292 s.

Pientilallisperheen elämää 1930-60-luvuilla Juupajoella, Korkeakoskella.

Juho 63-84: monologiromaani

Gummerus 2001. 247 s.

Viimeisessä osassa kuvataan Juhon viimeisiä vuosia 1963-81.

Toijala, Anneli: Punainen maa, valkea meri

Tammi 1999. 556 s.: kartt.

Dokumentteihin perustuva romaani vuosilta 1917-18, sisällissodasta ja suomalaisista, jotka päätyivät Muurmannin suomalaiseen legioonaan.

jatko-osa:

Merten takaa tulleet

Tammi 2005

Odotettu itsenäinen jatko-osa jatkaa Materon sisarusten tarinaa. Kansalaissodan keväänä 1918 monet suomalaiset pakenevat kostoa Vienaan ja liittyvät palkkasotilaina liittoutuneiden perustamaan Muurmannin Suomalaiseen Legioonaan, jonne päätyvät myös Materon sisarukset. Elsa Mari perustaa oman kahvilan, joka kokoaa legioonalaisia aina rivimiehistä englantilaisiin ja ranskalaisiin upseereihin saakka.

Tuominen, Pirjo: Itkevät syvät vedet

Tammi 2001. 425 s.

Romaanitrilogian ensimmäisessä osassa kuvataan vuosia 1917-18 ja sisällissotaa Satakunnassa sijaitsevan Huittisisten Lauttakylän ihmisten näkökulmasta.

jatko-osa:

Sillat yli joen

Tammi 2002. 300 s.

Toisessa osassa iloinen 1920-luku tuo mukanaan taloudellisen nousukauden ja kieltolain kielletyt hedelmät sekä kommunismin pelon myös Huittisten Lauttakylän Lauttakylään.

Kultavainiot  

Tammi 2003

Romaanitrilogian kolmas ja viimeinen osa.  

Tuominen, Pirjo: Vihreät oksat

Tammi 2004

Sukuromaanin keskipisteenä on talo Kaivokadulla Lappeenrannassa. Tapahtumia talossa seurataan neljän sukupolven naisen välityksellä aina keisarinajan varuskuntakaupungista nykypäivään.

Tuure, Leila: Peiliinkatsoja

Karisto 1989. 270 s.

Romaani 1900-luvun alun Porista.

Tuuri, Antti: Kylmien kyytimies

Otava2007  278 s.

Jussi Ketola on kuskaamassa heiniä Kauhavan asemalle kevättalvella 1918, kun hänet määrätään hevosineen ja rekineen junaan pistoolilla uhaten. Seinäjoella vaunu liitetään toiseen junaan, jonka määränpää on Tampere. Siellä Ketola joutuu kylmien kyytimieheksi: keräämään punaisten ja valkoisten ruumiita. Aseellisia selkkauksia kaihtanut mies joutuu keskelle kapinan kiivaimpia taisteluita.

Wallman, Marina: Kuja

Otava 1997. 269 s.

Helsingin Ullanlinnassa 1930-luvulla asuvan venäläisen emigranttiperheen elämän kuvaus.

Waltari, Mika: Appelsiininsiemen

4.p. 1982 WSOY. 508 s.

Kuvaus 1930-luvun nuorisosta ja sen harhailuista onnentavoitteluissaan.

Waltari, Mika: Ihmeellinen Joosef eli elämä on seikkailua

Juva 1993. 217 s.

Hilpeä romaani nuorista, jotka viettävät aikaansa nostalgisessa 1930-luvun Helsingissä.

Waltari, Mika: Rakkaus vainoaikaan

3.p. WSOY 1994. 250 s.

Rakkaustarina kahdesta nuoresta välirauhan keväänä ja kesällä 1940.

Waltari, Mika: Suuri illusioni

15.p. WSOY 1993. 262 s.

Kuvaus 1920-luvun nuorison harhailuista niin Pariisissa kuin Helsingissäkin.

Verkkonen, Erkki: Hilma: sukuromaani

Päivä 2001. 263 s.

Sukuromaani Korpilahdelta 1800-luvulta 1950-luvulle.

Viita, Lauri: Moreeni

11.p. WSOY 1991. 415 s.

Tampereen Pispalassa 1900-luvun alussa elävän työläisperheen elämänkuvaus.

 

16.12.2009