Tapio Koivukari

Syntynyt 20.8.1959 Raumalla
Asuu Raumalla 
Koulutus: teologian maisteri, Helsingin yliopisto
Ammatti: kirjailija, suomentaja. Uskonnonopettajana Aronahteen peruskoulussa 1993-2000. Puutyönopettajana Islannissa 1990-93. Lyhyempiä jaksoja mm. rakennusmiehenä ja ahtaajana.
Perhesuhteet: naimisissa, tytärpuoli, poika
Yhteystiedot: tapio.koivukari@nettikirje.fi

Tapio Koivukarin novellikokoelman Mansikkapellot, iankaikkisesti novellit sijoittuvat merelle, saaristoon, pikkukaupunkimiljööseen, Lappiin tai laman riuduttamalle maaseudulle. Monia novellien henkilöitä painaa kaipuu väkevämpään, todellisempaan, aidompaan elämään. Novellit ovat kuvauksia ihmisen ikuisesta etsimisestä ja väsymisestä - monet voidaan nähdä myös kuvauksena nykyaikaisen miehen neuvottomuudesta. Etsinnässä on mukana usein luonnon tuntu ja väkevä luontoyhteyden kaipuu.
Tosi tarinoita -kokoelman tarinat ovat lyhyitä lastuja, ihmiset kohtaavat erilaisia rajatilanteita omassa arkisessa ympäristössään. Osa lastuista on kerrottu Rauman kielellä, jota Koivukari kirjoittaa nortamolaisesta tyylistä poikkeavalla, yksinkertaistetulla tavalla.
Maista, niin muistat on aiheeltaan, tapahtumapaikaltaan ja -ajaltaan hyvin erilaisten novellien kokoelma. Novelleja yhdistää se, että niiden henkilöt "johkaantuvat" enemmän tai vähemmän vahingossa tekemään jotain arveluttavaa tai rikollista. Ne on linkitetty toisiinsa myös niin, että jossakin novellissa mainitaan toisen novellin henkilö tai jonkin novellin henkilö lukee toista novellia. Tekstit on järjestetty niin, että realistisesti kuvattu ja ajallisesti ja paikallisesti lähimpänä oleva novelli on ensimmäisenä ja kielellisin ja fantasian keinoin etäännytetty on viimeisenä.

Kustantajan esittely kirjasta Maista, niin muistat

Tapio Koivukarin pääteoksia ovat Saaristolaissaaga-trilogian Luodetuulen maa, Missä aallot murtuvat ja Sumun lokikirja. Luodetuulen maa seuraa  Havströmin torppariperheen elämää Rauman saaristossa 1900-luvun alusta kansalaissodan jälkeiseen aikaan. Missä aallot murtuvat kuvaa Havströmin tyttären Sofian ja tämän miehen Jan Erikssonin perhekunnan vaiheita ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä ajoista lähtien toisen maailmansodan jälkeiseen rauhan aikaan. Sukutrilogian päätösosa on Sumun lokikirja. Siinä eletään jatkosodan jälkeistä aikaa 1960-luvun puoliväliin saakka.

Koivukari kuvaa omalla raumalaisvaikutteisella kielellään Rauman kieltä puhuvia ihmisiään ja heidän elämäänsä luonnon lähellä ja sen armoilla. Elämään kuuluu  työnteko, meri, syntymä ja kuolema. Sukusaagassa maailman suuret muutokset heijastuvat ihmisten arkeen. Ajalle tyypillisesti vaikeista asioista puhutaan vähiten, hiljaisuus on joskus äänekkäämpi kuin monet sanat. Silti pinnalle nousee aina luottamus elämän jatkumiseen, jossain pilkahtaa hiljaisen huumorin välähdys.

Kustantajan esittely kirjasta Missä aallot murtuvat.

Kustantaja esittely kirjasta Sumun lokikirja
Kirja-arvostelu Helsingin sanomissa

Meren yli, kiven sisään on tositapahtumiin pohjautuva romaani, jossa jo kiinni jäänyt kalastaja Yrjö Aaltonen kertoo lukijalle kuulustelujen lomassa miten ja miksi hän tuli lähteneeksi salakuljettamaan inkeriläisiä Ruotsiin. Kirja on julkaistu Sigurður Karlssonin kääntämänä islanniksi nimellä Yfir hafið og í steininn.  Lue aiheesta suomalaisen kustantajan sivuilta.

Kustantajan esittely kirjasta Meren yli, kiven sisään.

Tapio Koivukari asui Islannissa 1989-1993. Hän on suomentanut islantilaista kirjallisuutta. Koivukari on suomentanut myös ruotsin kielestä. Hänen yksittäisiä novellejaan on julkaistu kirjallisissa aikakauskirjoissa latviaksi, liettuaksi ja islanniksi.

Julkaisutuotanto:

Romaanit

• Saariston Samurait (Like, 1988)
• Odinnin Korppi (Like, 1990)
• Luodetuulen maa (Like, 2002)
• Missä aallot murtuvat (Johnny Kniga, 2005)
• Meren yli, kiven sisään (Johnny Kniga, 2007)
• Sumun lokikirja (Johnny Kniga, 2009)
   

Novellikokoelmat

• Mansikkapellot, iankaikkisesti (Like, 1994)
• Tosi tarinoita (ja muita outoja ilmiöitä): Novelleja (Like, 1998)
• Maista, niin muistat (Johnny Kniga, 2008)

Näytelmät ja kuunnelmat

• Kesäunia. Kuunnelma Radioteatterille yhdessä Sakari Kirjavaisen kanssa. Ensiesitys 2.12. 2002.

• Jumalan selän takana. Kuunnelma Radioteatterille yhdessä Sakari Kirjavaisen kanssa. Ensiesitys 14.12. 2003

• Kaljaasi ”Lauran” viimeinen matka. Kuunnelma Radioteatterille yhdessä Sakari Kirjavaisen kanssa. Ensiesitys 11.1.2004.

• Mopolähetti. Lyhytkuunnelma Yleisradiolle.  Ensiesitys 27.5. 2007

• Moision herra. Balladi Liivinmaalta. Kuunnelma Yleisradiolle. Ensiesitys 17.12. 2007
• Guðríðurin saaga. Islantilaisiin saagoihin perustuva monologi Guðríður Thorbjarnadóttirista, Viinimaan kävijästä. Ensiesitys Turun kirjamessuilla, Teatteri Uusikuu 5.10. 2008.

Suomennokset

• Vigdis Grimsdottir: Nimeni on Isbjörg : olen leijona (Like, 1992)
• Gudmundur Andri Thorsson: Veriveljet (Like, 1993)
• Vigdís Grímsdóttir: Metsän tyttö (Like, 1994)
• Vigdís Grímsdóttir: Kannastie 7 (Like, 1995)
• Fridrik Erlingsson: Ritari Benjamin Kyyhkynen (Otava, 1996)
• Vigdis Grimsdóttir: Z: rakkaustarina (Like, 1997)
• Thórarinn Eldjárn: Sininen torni (Like, 1999)
• Einar Kárason: Revontulet (Like, 2000)
• Guillou, Jan: Tie Jerusalemiin (Like, 2000)
• Guillou, Jan: Temppeliherra (Like, 2001)
• Gudbergur Bergsson: Joutsen (Like, 2001)
• Vigdis Grimsdottir: Hiljaisuus (Like, 2002)
• Einar Kárason: Miekkakäräjät (Johnny Kniga, 2003)
• Koskinen, Maaret: Alussa oli sana: nuori Ingmar Bergman (Like, 2003)
• Guillou, Jan: Noitien asianajaja (Johnny Kniga, 2004)
• Vigdís Grímsdóttir: Valosta valoon (Johnny Kniga, 2004)
• Vigdís Grímsdóttir: Sydän, kuu ja sinilinnut (Johnny Kniga, 2006)
• Vigdis Grimsdottir: Kun tähti putoaa (WSOY, 2007)
   

• Hávar Sígurjónsson: Olen jäätä. Olen leijona. Vigdís Grímsdóttirin Ísbjörg-romaaniin pohjautuva näytelmä, ensiesitys Kokkolan kaupunginteatterissa v. 1995.

• Karl Águst Úlfsson: Kultapoika. 60 minuutin radiokuunnelma Radioteatterille. Ensiesitys 13.4.2003.

• Bjarni Jónsson: Unipyörä. Kuunnelma Radioteatterille. Ensiesitys syksyllä 2005.

• Árni Ibsen: Haavi auki. Komedia, ensiesitys Uudenkaupungin teatterissa 13.9.2008

Tunnustukset ja palkinnot 

• Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden Koskenkorva-palkinto v. 1990 teoksesta Odinnin korppi.

• Satakunnan kirjallisen kerhon Nortamo-palkinto v. 1999.

• Rauman kaupungin tunnustuspalkinto v. 2002.

• Satakunnan taidetoimikunnan Luomuna-palkinto v. 2008. Palkinto myönnettiin tunnustukseksi Koivukarin ansioista romaanikirjailijana, novellistina, kuunnelmien ja näytelmien tekijänä sekä kääntäjänä.
    Palkitsemisesta taidetoimikunnan sivuilla

• Valtion kirjallisuustoimikunnan viisivuotinen taiteilija-apuraha vuodesta 2010

• WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2009. Palkintoperusteista: "Koivukarin päätyö on kuitenkin Saaristolaissaaga. Trilogiassa hän on kuvannut suomalaista arjen historiaa, suurten muutosten ja pienten ihmisten kohtaamista saariston asuttamisesta ja kukoistuksesta sen tyhjentymiseen teollisen kehityksen myötä elävämmin kuin kukaan koskaan."

14.12.2009