Frans Hjalmar Nortamo

" Rauman nykyisen kirjallisen elämän köyhyys on Nortamon syytä. Nortamo oli jumala. Raumalaisille ei muu kelpaa." (Tauno Koskela, pilke silmäkulmassa)

Oikea nimi Frans Hjalmar Nordling
Syntynyt 13.6.1860 Raumalla
Kuollut 30.11.1931 Porissa
Opiskelu: lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto 1888
Ammatti: lääkäri, kirjailija
Perhesuhteet: naimisissa, kolme lasta

Vaasan Jaakkoo on kirjoittanut pakinassaan: "Olin tervehtimäss sitä kuuluusaa Nortamoa, sitä, joka kirjoottaa Rauman murteella niitä eriomaisia jaarituksia. Sitä miästä, joka nosti maakunnallisen murteella kirjoottamisen kunniahan ja taiteelliseen arvohon."

Hj. Nortamo toimi Rauman kaupunginlääkärinä 1889-1900, Pudasjärven piirilääkärinä 1900-1902 ja Porin piirilääkärinä 1903-1930, sekä Rauman kaupungin edustajana porvarissäädyssä valtiopäivillä 1900.

Hj. Nortamo sai professorin arvonimen 1930. Samana vuonna hänestä tehtiin Rauman ensimmäinen kunniaporvari. Vuonna 1930 perustettiin Nortamo-Seor, jonka tehtävänä on Nortamon kirjallisen perinnön sekä Rauman kielen ja merimiesperinteen vaaliminen. Nortamolle on pystytetty patsas Raumalle ja varmasti ainoana raumalaisena toinen patsas Poriin.

Nortamo-Seoran sivuille

Nortamon pääteoksia ovat raumalaiset jaaritukset, joita on julkaistu useissa kirjoissa. Ne ovat Rauman murteella, raikkaalla huumorilla ja lämpimän inhimillisesti esitettyjä kuvauksia Raumasta, sen vanhasta merimieskulttuurista ja sen asukkaista.

Julkaisutuotanto

  • Mnää ja Tasala Vilk ja Hakri Iiro (Länsi-Suomi, 1906)

  • Uussi raumalaissi jaarituksi (E.W. Ponkala, 1912)

  • Hiilenpolttajan uni. Kuvaelma (1915)

  • Raumlaissi jaarituksi, (WSOY, 1920)

  • Rojohoppe viimene reis (WSOY, 1921)

  • Helmikoristeinen kirjanmerkki (WSOY, 1923)

  • Laulajapoika (WSOY, 1923)

  • Meripurakoij ja maamyyri (WSOY, 1925)

  • Kootut teokset I - II (WSOY, 1929)

  • Umme ja pimjä (WSOY, 1930)

  • Valtamerillä (WSOY, 1930)

  • Laulajapoika I - II (julkaistiin Nortamon kuoleman jälkeen) (WSOY, 1933)

  • F. A. Jusélius. Muistokirjoitus (julk. Sigrid Juséliuksen säätiö) kirj. luvun Fritz Arthur Jusélius (1941)

  • Sillo se paukatt (WSOY, 1994)

Näytelmät

  • Eulalia-täti (WS, 1929)

  • Lumottu prinsessa. Satunäytelmä (1930)

 

Kuva: Rauman museon kokoelmat
    



       Sillo se paukatt kansikuva:
       Eero Snellman

       Raumlaissi jaarituksi kansikuva:
       Erkki Tanttu
 

14.12.2009