• Etusivu
  • Historia
  • Galleria
  • Hauenguano
  • Iso-Longi
  • Jokela
  • Kuappla
  • Pinnala
  • Rapakkala
  • Spärri
  • Groo
  • Huhtla
  • Iso-Simula
  • Jussla
  • Käkelä
  • Parpa
  • Pungi
  • Pungila
  • Talala
  • Triviaalikoulu
  • Vähä-Longi
  • Lähteet
  • Tekijät
  • Vanhan Rauman rakennukset


    Empire


    Uusrenesanssi


    Jugend

    Rauma sai kaupunkioikeudet v. 1442. Rauma on siis keskiaikainen kaupunki. Kaupungin katu- ja tonttirakenne onkin säilyttänyt keskiaikaisia piirteitään tähän päivään asti.; kadut ovat mutkittelevia ja kapeita ja tontit epäsäännöllisiä. Vain pääkatuja on oikaistu tulipalojen jälkeen. Viimeinen lähes koko kaupungin tuhonnut palo sattui v. 1682.

    Rauman rakennettu alue käsitti aina 1800-luvun lopulle asti vain nykyisen Vanhan Rauman alueen. Osasyynä oli tulliaita, joka oli pystytetty 1620-luvulla ja purettu v. 1809. Sen jälkeen kaupunki alkoi hyvin hitaasti laajeta Vanhan Rauman alueen ulkopuolelle.

    Tiiviisti rakennetussa Vanhassa Raumassa on rakennuksia n. 600. Lähes kaikki rakennukset ovat puisia. Rakennukset on sijoitettu tontille siten, että asuinrakennukset ovat kadun varressa ja ulkorakennukset tontin perällä. Tontit ovat umpinaisia ja kadun varressa on portti ja lauta-aita.

    Tyypillinen Vanhan Rauman rakennus oli vielä 1800-luvun alussa maalaamattomasta hirrestä rakennettu parituparakennus. Varallisuuden kasvaessa rakennusta jatkettiin kamareilla ja kuisteilla. Tyypillinen rakennus koostui tuvasta, tupakamarista, eteisestä ja kamarista.

    Rakennuksia alettiin laudoittaa jo 1700-luvun lopulla ja muutamissa rakennuksissa on vielä jäljellä tällainen pystylaudoitus. Joissakin rakennuksissa on nähtävissä 1820-1830-lukujen leveä empire-vaakalaudoitus. 2/3 Vanhan Rauman taloista on kuitenkin saanut 1890-luvun purjelaivamerenkulun tuomien varojen ansiosta upean uusrenessanssivuorauksen.

    Taloja alettiin maalata punamullalla jo 1700-luvulla, tosin aluksi vain julkisivun puolelta. Uusklassismia edustavat rakennukset maalattiin 1800-luvun alussa pastellisävyin öljyväreillä. Ikkunanpuitteet ja pilasterit maalattiin valkoisiksi. Uusrenessanssivuoratut talot maalattiin kahdella värillä: ikkunanpuitteet ja listat tummiksi ja muu laudoitus vaaleammalla sävyllä.

    Ikkunamalli riippuu useinmiten rakennuksen iästä. Varhaisimmat vielä esiintyvät ikkunat ovat tyypiltään uusklassillisia eli empire-ikkunoita. Ne ovat 6-ruutuisia ja kooltaan pienehköjä. 1800-luvun lopussa ikkunakoko suureni ja ikkunat olivat 3-4-ruutuisia. Kehykset olivat 1800-luvun lopussa uusrenessanssia ja 1900-luvun alussa jugend-tyylisiä. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa tulivat myös ensimmäiset isot näyteikkunat pääkatujen varsille.