Kirsti

Katso panoraamakuvia Kirstistä

Kirstin rakennusryhmä Raumanjoen varressa kertoo rakentamisesta 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa ja asumisen pitkistä perinteistä Raumalla. Kadun varressa on asuinrakennus, jonka läpi kuljetaan portista pihalle. Ulkorakennukset, aitta ja talli-, navetta ja varastorakennus kiertävät tontin laitoja. Siellä missä ei ole rakennuksia, on tontti ympäröity lauta-aidalla. Umpinaisesta piha-alueesta on vielä erotettu aidalla osa, johon eläimet voitiin päästää talvella ulos jaloittelemaan.

Päärakennus on pystytetty 1700-luvulla ja sitä on jatkettu 1800-luvun alussa leivintupa-osalla. Matala, sileällä pystylaudoituksella vuorattu rakennus, jossa on kuusiruutuiset ikkunat, antaa kuvan siitä, millaiselta koko kaupunki näytti.
                                                                 
Kirsti ehti olla 200 vuotta saman suvun omistuksessa ennen kuin se 1970-luvulla siirtyi museolle. Omistus kulki naislinjaa: Kirstiin saatiin useimmiten kotivävyjä, jotka jäivät taloon. Näin talon omistajien nimet ovat vaihdelleet, samoin ammatit. Talon rakentajat olivat laivureita, joilla oli osuuksia puutavaraa Saksaan ja Tanskaan vieneissä aluksissa.

Myöhemmin on talon omistajina ollut merimiehiä, työmiehiä ja käsityöläisiä, mm. seppä. Kirstissä on asunut myös vuokralaisia.

Talon omistajien etuoikeuksiin kuului kaupungin peltojen vuokraaminen. Maatalous oli hyvä sivuelinkeino: Kirstissä luovuttiin lehmistä vasta 1950-luvulla. Toinen raumalaisten lisätulonlähde on ollut pitsinnypläys, ja Kirstin naiset ovat olleet tunnettuja nyplääjiä 1700-luvulta näihin päiviin.

Museo esittelee Kirstissä omistaja- ja vuokralaisperheiden asumista 1900-luvulla. Kirstissä järjestetään myös työnäytöksiä, esimerkiksi kehruuta, verkonpaikkausta tai nypläystä. Syksyllä Rauman koululaiset tutustuvat Kirstissä siihen, miten Raumalla elettiin ennen.

- Vanha Raatihuone

- Marela

- Kirsti

- Savenvalajan verstas

- Kiikartorni

Rauman museo • Kauppakatu 24, 26100 Rauma • puh. 044-5679183 • fax 02 834 3524