Ota

Otan alue sijaitsee keskustan lounaispuolella lähellä Fåfängan ja Petäjäksen meren rannalla sijaitsevia virkistysalueita. Alueella on useita hyvin yhtenäisesti rakentuneita jälleenrakennuskauden asuinalueita ja tehtaiden työntekijöille rakennettuja alueita. Syväraumankatu muodostaa kaupunkimaisesti rakentuneen akselin, jonka takaa molemmin puolin katua löytyy viehättäviä yhtenäisiä pientalo- ja pienkerrostalokokonaisuuksia.

Yhtenäisyys perustuu tehtaiden toimintaan. Alue on rakentunut kerralla valmiiksi alkuperäisen kaavan mukaisesti käyttäen tyyppipiirustuksia. Korjausrakentamista on ohjattu 1980-luvulta lähtien. 3. kaupunginosa kertoo Rauman teollisuuden, ennen kaikkea Hollming Oy:n asutushistoriasta. Alue muodostuu keskenään erilaisista, arkkitehtonisesti laadukkaista ja kaupunkikuvallisesti merkittävistä pienistä kokonaisuuksista; raumalaista asuntoarkkitehtuuria 1910-luvulta aina 2000-luvulle.

Syväraumankadun varren kerrostalot

Syväraumankatu on yksi Rauman urbaaneimmista kaupunkitiloista. Kadulla on raumalaisittain monumentaalista kerrostalorakentamista 1950-luvulta 2000-luvulle. Syväraumankadun ja Raumanmerenkadun pohjoisosassa on kuuden 1960-luvulla valmistuneen seitsenkerroksisten asuintalojen kaupunkikuvallisesti merkittävä kokonaisuus.

Sonnihaka

Sonninhaan alue sijaitsee noin 1,5 km keskustasta luoteeseen, lähellä Otanlahden rannalla sijaitsevan Fåfängan virksitysalueen tuntumassa. Aluetta alettiin toteuttaa 1940-luvulla omakotitaloalueeksi. Sonnihaan alue kertoo Rauman teollisuuden asutushistoriasta, ennen kaikkea Ammus Oy:n, Sytytin Oy:n ja Lönnströmin toimesta rakennetuista työväen asunnoista. Alueen rakennukset ja kaupunkirakenne ovat säilyttäneet pitkälti alkuperäistä asuaan ja ilmettään.

Sonnihaan talot ovat 1½-kerroksisia lautavuorattuja, alkujaan kaksiasuntoisia. Talon molemmissa päädyissä on avokuisti. Alueelle on ominaista rakennusten samanlaisuus ja sarjallisuus sekä katukuvan yhtenäisyys ja tasapainoisuus. Sarjana talot ovat enemmän kuin osiensa summa.

Pidesluoto

Fåfängan virkistysalueen ja Poroholman eteläpuolella olevan Pidesluodon etäisyys keskustasta on noin 1,5 km. Alueella sijaitsee 1940- ja 1950-luvuilla valmistuneita omakotitaloja ja niiden talousrakennuksia. Vanhimmat kohteet ovat yksikerroksisia omakotitaloja. Uudemmista osa on joko yhdenperheen tai useamman perheen 1 ½ -kerroksisia omakotitaloja. Rakennukset on vuorattu pääosin joko rappauksella tai pystylaudoituksella.

Pidesluoto kertoo osaltaan Rauman vahvasta kasvusta 1940- ja 1950-luvuilla, mikä taas liittyy kaupungin teollisuuden kasvuun. Näin Pidesluoto kertoo osaltaan myös raumalaisesta työväen asuinhistoriasta.

Männistö

Vajaa kilometri keskustasta luoteeseen. Kortteli on rakennettu ruutuasemakaavan mukaisesti 1900-luvun alussa. Korttelin yksikerroksiset puurakennukset muodostavat joka suuntaan yhtenäiset julkisivut.

Työväen asunto-osakeyhtiö Männistön rakentaminen oli ensimmäisiä 1900-luvun alussa työväestön asuntopulan helpottamiseksi suoritettuja toimenpiteitä Raumalla. Tämä johti Asunto-osakeyhtiö Rauhan perustamiseen nykyiseen Männistöön ja siitä tuli ensimmäinen raumalainen työväenasunto-osakeyhtiö.

Kohde kertoo Rauman kaupunkisuunnittelun historiasta ja työväestön asuinhistoriasta. Arkkitehtonisesti kohde muodostaa paikallisesti korkeatasoisen ja pitkälti alkuperäisen ilmeen säilyttäneen kokonaisuuden.

Urheilukatu ja Saaristokatu

Hollming Oy rakennutti työntekijöilleen kahdeksan kaksikerroksista puukerrostaloa Urheilukadun ja Saaristokadun varteen 1946-1949. Talot sijaitsevat kaikki pääty kadulle päin. Ne ovat satulakattoisia ja peiterimalaudoitettuja. Pihat on aidattu pensas- ja verkkoaidoin.

Puukerrostalojen lisäksi Urheilukadun varteen valmistui 1949 myös Hollmingin rakennuttamina kolme rapattua kerrostaloa. Aiemmin kadun varteen oli vuonna 1949 valmistunut KK:n asunto-osaston suunnittelemia ja Hakan rakentamia rapattuja kerrostaloja.

Tämä pieni kerrostalomiljöö sai alkunsa asuntopulasta.