Ajankohtaista

Jätteiden lajittelu keventää kukkaroa ja ympäristöä

Mies pudottaa muovipussin muovikeräysastiaan.

Rauman seudun jätehuoltolaitoksen vt. käyttöpäällikkö Tarja Sillanpää vannoo lajittelun nimeen. Vaikka lajittelusta puhutaan paljon, käytännön toteutus vaatii yhä uusien toimintatapojen oppimista ja jalkauttamista osaksi omaa arkea.

Niin omakotitalokiinteistössä kuin taloyhtiössäkin asuvan on syytä kiinnittää huomiota syntyvän sekajätteen määrään. Sekajäteastian tyhjennys on kustannuksiltaan kallein.

– Maksuttomia lajittelupisteitä löytyy kattavasti kauppojen pihoista. Lajittelemalla esimerkiksi muovipakkaukset, pahvin, kartongin ja metallin, säästää jo selvästi sekajätteen määrässä. Kun sekajätteen määrä pienenee, voi esimerkiksi oman roska-astian tyhjennysväliä harventaa ja säästää jätemaksuissa, Sillanpää kertoo.

Jätteiden lajittelu vaatii suunnitelmallisuutta. Lajittelun onnistumiseksi kannattaa raivata kotona riittävästi tilaa esimerkiksi muovijätteen ja paperin keräystä varten. Omakotitontille saa halutessaan myös oman muovipakkausten jäteastian.

– Muovipakkausten määrä ihmisten arjessa on valtava. Jätehuoltolaitos kerää muovipakkausjätettä nykyään myös omakotitalokiinteistöiltä, joten mahdollisuus muovipakkausjätteen keräysastiaan kannattaa hyödyntää. Veloitamme muovipakkausjätteestäkin vain tyhjennyshinnan, Sillanpää sanoo.

Vaarallisia aineita sisältävä jäte tulee jatkossakin toimittaa jätehuoltolaitokselle tai mobiilikeräykseen hävitettäväksi. Pienten sähkölaitteiden keräyspisteitä on myös isoissa kaupoissa, kuten Citymarketissa ja Prismassa.

Kuva: Allan Aalto, muovikeräys
Uotilalaisen Allan Aallon pihapiiristä löytyy sekä sekajäte- että muovikeräysastia. Muovikeräysastia on ollut Aallon perheessä käytössä siitä lähtien, kun energiajätteen keräys lopetettiin vuoden 2018 lopussa.

Jätteen korttelikeräys tehostaa omakotiasujan lajittelua

Vuoden 2020 aikana astuu todennäköisesti voimaan biojätteen keräysvelvoite pientaloista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tämä tarkoittaa sitä, että Raumankin kaava-alueella kerättäisiin biojätettä omakotiasujilta kerran viikossa. Biojätteen voi vaihtoehtoisesti edelleen myös kompostoida.

– Biojätettä syntyy omakotitalossa määrällisesti vähemmän, joten tämän vuoksi yksittäiset biojätteen tyhjennyskäynnit eivät ole kannattavia. Siksi suunnitteilla on korttelikeräyskokeilu. Tämä tarkoittaa sitä, että asuinalueelle rakennetaan oma lajittelupiste, jota pääsevät käyttämään vain lähialueen asukkaat. Korttelikeräyksellä voidaan vähentää jäteautojen käyntiä ja liikennettä sekä helpottaa asukkaiden lajittelumahdollisuuksia lähellä kotia, Sillanpää kertoo.

Vuodelle 2023 suunnitellaan myös tekstiilijätteen erilliskeräyksen järjestämistä taloyhtiöissä.

Ei enää jäte edellä eteenpäin

Sillanpää haluaa muistuttaa lajittelun ja kierrättämisen tausta-ajatuksesta.

– Nykyään mietitään usein, kuinka paljon jätettä syntyy ja miten sitä voisi vähentää. Jätemäärät kasvavat vuosittain. Ajatukset pitäisi kohdistaa siihen, miten paljon kukin itse tuottaa jätettä, Sillanpää sanoo.

Rauman seudulla jätemaksuihin tulee maaliskuussa noin seitsemän prosentin korotus. Syynä on yleinen kustannustason nousu.

Sillanpää kannustaa tutustumaan ja opettelemaan lajittelemisen jalon taidon kiireenkin keskellä. Pienillä teoilla on kustannustehokas vaikutus, niin oman kukkaron kuin ympäristönkin kannalta.

 

Juttu on julkaistu viikolla 7 ilmestyneessä Rauman Pientalot Yhdistys ry:n jäsenlehdessä.