HYVÄT KÄYTÄNNÖT
LUOVIEN ALOJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ KEHITTÄVÄT KÄYTÄNNÖT
(STRATEGIAT, KOORDINOINTITYÖ, VERKOSTOITUMINEN, TUTKIMUKSET,
TUOTEKEHITYKSET)
Viisiko virittää verkostot Etelä-Pirkanmaalla |
Hyvinvointioimialaryhmä Hämeenlinnan seudulla |
Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma |
EvenemaX |
East Finland Film
Commissionin ja Karjalan Kanssa Kasvokkain –projektin
AV-alan osaajapalvelun kehittäminen Venäjän Karjalaan
suuntautuvaan elokuvatuotantotoimintaan |
D´ART Muotoilun palvelukeskuksen
tuotteistetut palvelupaketit (www.dart.fi), INNOstudio®
| KEINU – taiteilijat vanhusyhteisön
arjessa –projekti |
Viestinnän verkostot –hanke |
Luova Foorumi –hanke |
Suupohjan
kulttuuriyhdistys ry |
Avoimet innosolut |
Kemin sarjakuvapäivät / Kemin Sarjakuvakeskus |
Osallistava suunnitteluprosessi kulttuuripoliittisen
päätöksenteon valmistelussa |
Kymenlaakson
kulttuuriohjelma | LuovaSavo |
SARKA-verkosto |
www.luovalahti.fi
-verkkopalvelu ja LuovaLahti –tapahtumapäivä |
Kulttuurisen toimintaympäristön
kehittämishanke 2008–2011 / LAHTI –biennale |
Etelä-Savon
luovien alojen tutkimus- ja kehittämissuunnitelma, Mikkelin
ja Savonlinnan seudut |
HEREILLÄ
JOKILAAKSOISSA!!! Kulttuurikiertokoulu – taide-elämyksiä
alueen joka nuoren ja lapsen koettavaksi |
Oulu 15- hankkeen ja luovien
alojen yritysneuvojan yhteistyö ja verkosto |
CreaM-projekti |
Luovien toimialojen
taloudellista merkitystä tutkiva selvitys: "Luovat alat
Satakunnassa 2008" |
Putte-Possun
tuotteistaminen |
Rauman
seudun kulttuuriyhteistyö Laturi |
Lapin
luovien alojen strategiavalmistelu, Rovaniemen seutu' |
Elämyskolmio-malli |
Rytmimusiikin tutkimusprofessuuri ja maisterikoulutus |
Luova Tampere –ohjelma
| POP-areena –Tuntosarvet Luovuuteen
–hanke | Luovikko – Luovien alojen
kehittämisverkosto |
Hankeosaaminen
Vakka-Suomessa |
Kulttuuri voimavaraksi –hanke/Vakka-Suomen
kulttuuristrategia 2013
Viisiko virittää verkostot Etelä-Pirkanmaalla
Etelä-Pirkanmaan kulttuuritoimintojen
verkostoitumishanke Viisikko virittää verkostot toteutettiin
v. 2006-2007. Hankkeella oli kolme laajaa tavoitetta: 1)
kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden sitouttaminen
seutuyhteistyöhön, 2) kuntien kulttuuristen vahvuusalueiden
kehittäminen seutukunnan laajuudessa sekä 3)
kulttuurikasvatuksen tärkeyden tunnustaminen ja
alueellisuuden ulottaminen kulttuuriopetukseen. Tuloksia
hankkeessa saavutettiin ennen kaikkea kulttuuritoimijoiden
verkottamisen suhteen sekä seutukunnan kulttuurielämän
elävöittämisessä. Hankkeen aikana perustettiin
kulttuurialakohtaisia työryhmiä suunnittelemaan tapahtumia
ja kulttuuritoimijoita koulutettiin. Työryhmien ja
koulutuksen avulla sitoutettiin kulttuuritoimijoita
seutuyhteistyöhön. Työryhmiä oli kolme: kuvataidetyöryhmä,
teatterityöryhmä sekä työryhmä, joka suunnitteli
kesätapahtumaa. Hankkeen puitteissa toteutettiin useita
tapahtumia, toimintoja sekä tutkimusta.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Akaan kaupunki
Hyvinvointioimialaryhmä Hämeenlinnan seudulla
Vuoden 2005 lopussa Hämeenlinnan seudun
aluekeskusohjelman toteuttamana syntyi seudullinen Hoiva- ja
hyvinvointialan toimijaryhmä kehittämään toimialaa yhdessä
yrittäjyyden näkökulmasta. Ryhmässä toimii TSO ry:n,
kuntien, oppilaitosten, Teknologiakeskus Innopark Oy:n,
Sosiaalikehitys Oy:n, TE-keskuksen, Kehittämiskeskus Oy
Hämeen, Uusyrityskeskuksen edustajat sekä yli 20 aktiivista
hoiva-alan yrittäjää seudun eri kunnista.
Ryhmän tavoitteet: kehittää toimialaa
yrittäjyyden näkökulmasta, edistää verkostoitumista ja
yhdistää käytettävissä olevat resurssit, tiedottaminen,
yhteiset seminaarit, koulutus-, messu-, ym. tapahtumat,
kertoa toimialakohtaisista hankkeista, hyödyntää
opinnäytetöiden tuotoksia, löytää yhdessä uusia ideoita ja
toimintamalleja. Toimijaryhmä on kokoontunut säännöllisesti
keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja sen puitteissa on
toteutettu esimerkiksi seudullinen hoivapalveluhakemisto.
Lisäksi seudun hoiva-alan toimijoiden verkostoitumisesta
työstetään opinnäytetyötä ja Hämeenlinnan kaupungin
hallinnoiman Tuotteistus, laatu ja kilpailuttaminen
–hankkeen puitteissa tuotetaan seudulle viitekehykset
tilaaja-tuottaja –malliin. Luovien alojen kannalta hankkeen
merkitys on hyödyntämismahdollisuuksissa. Toiminta on ollut
vaikuttavaa ja se on sovellettavissa myös luoville aloille.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Hämeenlinnan seudun
aluekeskusohjelma
Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma
Lappeenranta-Imatra –kaupunkiseudun
aluekeskuksen aloitteesta ja toimeksiannosta ryhdyttiin
talven 2007-2008 aikana kehittämään alueen
tapahtumatuotannon laatua, osaamistasoa ja vetovoimaisuutta.
Hanke toteutettiin kartoittamalla alueen tapahtumien määrää,
toimintavolyymia, kehittymistarpeita ja
yhteistyöhalukkuutta. Näiden pohjalta laadittiin
konkreettinen toimenpideohjelma, jota aletaan toteuttaa
syksyllä 2008 alkavassa jatkohankkeessa. Tavoitteena on
luoda tapahtumien osaamis- ja yhteistyöverkosto, järjestää
täsmäkoulutusta osaamistason nostamiseksi, vahvistaa
tapahtumien yhteistyötä matkailuelinkeinon ja kuntien
kanssa, kehittää tapahtumien rahoitusta sekä hankkia
yhteisiä tila- ja kalustoresursseja.
Kehittämistyössä käytetään kolmitasoista
mallia, jonka perustasolla ovat mukana mahdollisimman
laajasti kaikki alueen tapahtumajärjestäjät, toisella
tasolla toimintansa aktiivisesta ja suunnitelmallisesta
kehittämisestä kiinnostuneet tapahtumat ja kolmannella
potentiaaliset huipputapahtumat (ns. sparrausrinki), jotka
ovat valmiit sitoutumaan useamman vuoden kestävään
kehittämisprosessiin. Tavoiteltuna tuloksena on alueen
tapahtumatuotannon ammatillisen tason nostaminen, näkyvyyden
lisääntyminen ja taloudellisen pohjan vahvistuminen.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Humanistisen ammattikorkeakoulun
Joutsenon kampus
EvenemaX
EvenemaX är en Infoverkstad där ideella
föreningar och organisationer från Sibbo i väst till
Strömfors och Pyttis i öst kan få hjälp med marknadsföringen
av sina evenemang för allmänheten. Infoverkstaden erbjuder
grafiskt kunnande och kontakter till medier och tryckerier.
Genom att bli medlem i EvenemaX garanteras du och din
förening fördelaktiga annonspriser i Borgåbladet, Östra
Nyland och Hufvudstadsbladet. I Infoverkstaden kan också
elever från Borgå handelsläroverk, HAAGA-HELIA yrkeshögskola
och Borgå Hantverks- och konstindustriskola ta del av
verksamheten genom att aktivt vara med i det dagliga arbetet
som en del av kursverksamheten inom skolorna.
EvenemaX är (www.evenemax.fi) en
evenemangskalender på svenska i Östra Nyland. Vi strävar
efter att erbjuda en heltäckande kalender över små och stora
evenemang i bygden. Utöver evenemangskalendern på nätet
publiceras också en redigerad version i fredagens nummer av
Borgåbladet och lördagens nummer av Östra Nyland. Medlemmar
i EvenemaX kan själva fylla i sina evenemang och på så sätt
nå ett större antal eventuella besökare - gratis. För att
fylla i evenemang i kalendern krävs inget medlemskap.
EvenemaX är Ung Press. Ett projekt som startades av
Borgåbladet och som i dag är känt för tidningens läsare via
Ung-sidorna som återkommer regelbundet. Ung-redaktionen
kommer delvis att jobba i Infoverkstaden för att kunna ta
del av den omedelbara kontakten till ungdomar och aktiva
föreningsmedlemmar som Grands centrala läge erbjuder.
East Finland
Film Commissionin ja Karjalan Kanssa Kasvokkain –projektin
AV-alan osaajapalvelun kehittäminen Venäjän Karjalaan
suuntautuvaan elokuvatuotantotoimintaan
Karjalan Kanssa Kasvokkain –projektissa
toteutettiin alan koulutusorganisaatioiden ja yritysten
venäjäosaamisen kehittämis- ja koulutusohjelma, joka
erityisesti edisti Karjalan tasavallan toimintaympäristön
tuntemusta av- ja elokuvatoimialaan liittyen. Hankkeen
tuloksena syntyi laaja web-sivusto ja av-alan Venäjä opas
markkinoimaan ja palvelemaan tuotantoyhtiöitä Venäjälle
sunntautuvaan tuotantotoimintaan.
Konkreettisina toimenpiteinä hankkeessa:
- Selvitettiin Pohjois-Karjalan
alueella ko. alan koulutusta toteuttavien ja yrityksissä
toimivien kiinnostus tehdä rajan ylittävää
lähialueyhteistyötä ja kartoitettiin niissä toimivien
henkilöiden osaamista (tuotantoprosessi).
- Määriteltiin sekä yhteisen että
räätälöitävän oppimisen teemat ja tavoitteet,
suunniteltiin tarjottava koulutus yhteistyössä
suomalaisten ja venäläisten alan asiantuntijoiden,
alalla toimivien yrittäjien ja muiden kohderyhmien
edustajien kanssa; tuloksena syntyi nelikohtainen
koulutussuunnitelma.
- Selvitettiin alan toimintaympäristöä
ja kontaktipintoja Karjalan tasavallassa ja Venäjällä
sekä tuotiin uusi tieto kohderyhmille tarjottaviksi
opetussisällöiksi; tuloksena tästä syntyi hankkeen
julkaisu AV-alan Venäjä -opas -elokuvan rajanylitys.
- Koulutus toteutettiin
tulosorientoituneesti, joka yhdisti venäjäosaamisen
kehittämisen käynnissä oleviin Venäjä-aiheisiin
tuotantoihin. Tämän kautta alueen Venäjäosaamisen
näkyvyys ja palveluiden markkinointi käynnistettiin.
Markkinoinnin työkaluna toimii East Finland Film
Commission ja sen web-sivut
www.effc.fi/venajankarjala.
- Hyödynnettiin ja dokumentoitiin
Pohjois-Karjalassa, muualla Suomessa, Karjalan
tasavallassa ja Pietarissa sekä muilla kansainvälisillä
toimijoilla olevia kontakteja ja työstettiin nämä tiedot
osaksi koulutusta. Tuloksena tiedon ja osaamisen
lisääntyminen kohdealueelta ja toimintaympäristöstä.
Projektin toimintaa jatkavat omalla
sektorillaan Pohjois-Karjalan alueellinen elokuvayhdistys
(verkostotiedottaminen), East Finland Film Commission
(kansainväliset kontaktit, venäjäosaamisen markkinointi) ja
alueella toteutettavat elokuvafestivaalit Rokumentti Rock
Film Festival, Viscult Film Festival ja Cinema -tapahtuma.
Projektin jälkeen kerääntynyttä tietoa on saatavissa mm.
projektin julkaisusta AV -alan Venäjä opas - elokuvan rajan
ylitys ja East Finland Film Commissionin ja myös syntyneen
verkoston kautta. Projektin tuottamat web-sivut (www.effc.fi/venajankarjala)
toimivat niin tietopankkina kuin opetuksessa käytettävänä
tausta-aineistona.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulu
D´ART Muotoilun
palvelukeskuksen tuotteistetut palvelupaketit (www.dart.fi),
INNOstudio®
D´ART Muotoilun palvelukeskuksella on
laaja alueellinen verkosto, vakiintuneita
kanta-asiakkuussuhteita ja aktiivinen projektitoiminta sekä
palvelupaketit, joista erityisesti INNOstudio® -
innovaatioleiri suunniteltu monialaiseksi foorumiksi
tuote-/palvelu-/organisaatioiden kehittämiseen.
Innovaatio-osaamista on kehitetty D’ART Muotoilun
palvelukeskuksessa innovaatioleirien pohjalta vuodesta 2000
lähtien ja vuodesta 2005 lähtien INNOstudio® kehittämistyö
toteutuu eri kehittämishankkeiden kautta. Innovaatioleirit
on palkittu parhaana käytäntönä Itä-Suomen EU-hankeissa
2000-2004. Vuoden 2008 alussa toimintamalli rekisteröitiin
tavaramerkiksi.
Vaikuttavuustutkimus, joka tehtiin kevään
08 aikana D´ARTin palveluita käyttäneille yrityksille ja
organisaatioille Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä
Kainuun alueilla osoittaa, että palveluita pidettiin
yritysten tarpeita tukevina, joustavina ja niitä haluttiin
käyttää edelleen toiminnan kehittämisessä. Kokonaisarviointi
asteikolla 4 – 10 oli 9.
D´ARTin toiminnassa korostuu
käyttäjälähtöisen tuotekehitysmenetelmät,
innovaatioprosessin ideointimenetelmät, tulevaisuuteen
suuntautuvat tuotekehitysmenetelmät sekä innovaatioprosessin
tukemiseen liittyvät tukimenetelmät.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulu, D´ART Muotoilun palvelukeskus
KEINU – taiteilijat vanhusyhteisön
arjessa –projekti
Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima,
ESR-rahoitteinen Keinu – taiteilijat vanhusyhteisön arjessa
-projekti toteutettiin 10.4.2006 - 31.8.2007. Keinun
projektityöntekijöinä toimi projektipäällikkö ja 11 eri alan
taitelijaa 12 vanhusyksikössä ympäri Pohjois-Karjalaa.
Mukana oli kunnallisia vanhusyksikköjä Joensuusta,
Outokummusta, Enosta ja Uimaharjusta, Lieksasta,
Kesälahdelta ja Kiteeltä, sekä kaksi yksityistä hoitokotia
Joensuusta ja Kiteeltä. Keinua edelsi Pohjois-Karjalan
taidetoimikunnan Keinu-projekti vuosina 2004-2005. Tästä
pilottihankkeesta saatuja kokemuksia ja toimintamalleja
kehitettiin projektissa edelleen. Keinun ensisijaisena
tavoitteena oli kehittää malleja taiteilijoiden,
vanhustyöntekijöiden ja vanhusten yhteistyölle
vanhainkodeissa ja päivätoimintaryhmissä. Taide- ja
kulttuuritoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja
arviointiin osallistui koko vanhusyksikkö. Vanhusyksiköissä
tapahtuvan taidetyön lisäksi taiteilijat ja
vanhustyöntekijät kokoontuivat kuukausittain
Keinu-kehittämispäiviin vaihtamaan kokemuksiaan ja saamaan
valmennusta muun muassa yhteisötaideprojektien
toteuttamiseen.
Projektin tuloksena syntyi toimintamalli
taiteilijoiden ja vanhusyhteisöjen yhteistyölle.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulu
Viestinnän verkostot
–hanke
Viestintäalalle suunnatussa
ESR-rahoitteisessa Viestinnän verkostot -hankkeessa luotiin
YHTEISNÄKYVYYSKONSEPTI jonka tavoitteena oli tarjota
useammalle yritykselle yhteinen osasto ja valmis
osastopaketti erilaisiin tapahtumiin ja seminaareihin pientä
osallistumismaksua vastaan. Yhteisnäkyvyys tarjosi
yrityksille helpon ja edullisen tavan olla mukana
tapahtumissa ja uudenlaisen tavan verkostoitua.
Yhteisnäkyvyydet konseptoitiin eri teemojen mukaan eri
tapahtumiin. Esimerkiksi Finngraf-messuille rakennettiin
Middle-teeman mukainen yhteisnäkyvyys, jossa sama
visuaalinen ilme näkyi osaston toteutuksessa, vaatetuksessa,
materiaaleissa (mm. Middle-lehti, jonka yritykset tekivät
yhteistyössä sekä postikortit, vesipullot, toimialanews jne).
Middle-yhteisnäkyvyys -projektissa oli mukana yli 40
yritystä. Samoja elementtejä käytettiin eri
yhteisnäkyvyyksissä versioituna tapahtuman/ seminaarin
mukaan. Toimialanews-julkaisut olivat yleensä 4-sivuisia
A4-kokoisia lehtiä, joihin koottiin tietoa hankkeesta,
ajankohtaisista asioista ja kyseisen yhteisnäkyvyyden
yrityksistä. Yhteisnäkyvyys-projektin koordinoimisen hoiti
Viestinnän verkostot. Yritykset olivat mukana ideoimassa ja
toteuttamassa yhteisnäkyvyyttä.
Viestinnän verkostojen toimesta tehtiin
myös OPAS VERKOSTOITUMISEEN -JULKAISU, jonka tavoitteena on
ollut verkoston rakenteen ja viestintäalan arvoketjujen
kuvaus yleisellä tasolla. Oppaassa on kuvattu lyhyesti myös
verkostoitumisen eri elinkaaren vaiheet ja toiminnan tasot.
Oppaaseen on liitetty mukaan myös perustyökaluja yhteistyön
rakentamiseen ja kehittämiseen liittyen. Opasta on jaettu
valtakunnallisesti ja siitä on tehty jo kaksi painosta.
Viestinnän verkostot -hankkeen tavoitteena
oli edistää yritysten välisten verkostojen syntymistä ja
kehittymistä sekä mallintaa verkostoitumisen toimintatavat.
Viestinnän verkostot auttoi myös vahvistamaan yrityksissä
olevaa ammattiosaamista organisoimalla alan yrityksille
kohdennettua ammatillista koulutusta. Kohderyhmänä olivat
Keski-Suomen ja Ylä-Pirkanmaan alueen graafisen ja
viestintäalan yritykset. Hankkeessa oli mukana 76 yritystä
ja 240 osallistujaa. Hanke toteutettiin ajalla 1.10.2005 -
31.10.2007.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Kehittämisyhtiö KeuLink Oy,
Keuruu. Yhteistyössä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes
Oy
Luova Foorumi –hanke
Luova Foorumi –hankkeen tavoite oli luoda
selkeää ja vetovoimaista kokonaiskuvaa keskisuomalaisesta
kulttuurista ja luovasta osaamisesta. Käytännössä tämä
tarkoitti luovien toimialojen edellytysten yleistä
kehittämistä, alan näkyvyyden parantamista, toimialojen
yleistä tunnetuksi tekemistä sekä verkottamista ja
verkostoitumista. Toimintamuotoina olivat eritasoiset
foorumitapahtumat: verkostoituminen toimijoiden tasolla,
verkostoituminen ja vaikuttaminen toimintaympäristöön,
luovuusfoorumit (creative development) sekä luovan toimialan
T&K –foorumi.
Luovan Foorumin toiminta ei rajoittunut
pelkästään luovan alan yrityksiin, vaan toiminnan piirissä
ovat olleet niin yksittäiset toimijat, kolmas sektori kuin
julkinen sektorikin.
Tavoitteena oli toteuttaa luovan toiminnan
yhteishallinnan periaatetta, joka turvaisi alan
pitkäjänteisen kehittämisen ja toteuttamisen niin kulttuurin
itseisarvoisesta näkökulmasta kuin elinkeino- ja
vetovoimakeskeisenä toimintanakin. Luovan Foorumin tuottamat
tärkeimmät toimintatavat ovat keskisuomalaisen kulttuurin ja
luovan alan keskitetty internetportaali www.luovapaja.fi
sekä luovan alan yritysten kehittämistarpeisiin suunnattu
vuosittain jaettava siemenrahoitus.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Keski-Suomen liitto
Suupohjan
kulttuuriyhdistys ry
Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry on
Kauhajoen seudulla, Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan
kunnissa sekä Kauhajoen kaupungissa, toimiva foorumi seudun
taiteen ja kulttuurin harrastajille ja ammattilaisille ja
kaikille kulttuurista kiinnostuneille. Yhdistys on
perustettu vuonna 2003 ja sillä on yksi vakituinen
työntekijä, kulttuurisihteeri, joka palvelee seutukunnan
asukkaita kulttuuriin liittyvissä asioissa.
Kulttuuriyhdistys toimii yhteistyöhakuisesti: se tekee
yhteistyötä seudun koulujen, kirjastojen, yritysten,
harrastajaryhmien, kuntien kulttuuritoimien, hankevetäjien
ja muiden seutukunnallisten organisaatioiden kanssa.
Yhdistys antaa neuvontaa mm. apurahojen hakemisessa ja
tapahtumajärjestämisessä sekä pitää yllä esiintyjärekisteriä
ja tapahtumakalenteria. Kulttuuriyhdistys edistää
seudullisten ja alueellisten harrastusryhmien ja tapahtumien
toimintaa, joita ovat mm. Suupohjan teatteriharrastajat,
Suupohjan puhallinorkesteri ja Suupohja tanssii -tapahtuma.
Seudun jokaisella kunnalla on yhdistyksen hallituksessa oma
edustajansa.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen
hallitus
Avoimet innosolut
Avoin innosolu on Kauhajoen seudulla luotu
kokeileva toimintamalli, jossa mukana olevat toimijaryhmät
hyödyntävät virtuaalisuutta innovaatioympäristöjen tai
innovaatiotoiminnan kehittämisen välineenä. Pilotin
keskeinen idea on yhdistää toisiinsa mm. paikallisen
kehittämistiimi (=innosolu), sosiaalisen webin
yhteistyöalusta (ning), virtuaaliset neuvotteluhuoneet
(Adobe) ja avoimen innovaatiotoiminnan mahdollisuudet.
Malli voi käytännössä koota toimijoita
yhteen etäisyyksistä välittämättä. Sosiaalisen webin
yhteistyöalusta mahdollistaa joustavan yhteistyön, tarkemmat
teemakohtaiset keskusteluryhmät, linkkikirjaston,
RSS-syötteet, kalenterin ym. Yhteistyöalustalta on pääsy
virtuaalisiin neuvotteluhuoneisiin, joissa eri puolilla
olevat toimijat voivat tavata, pitää esitelmiä tai
suunnitella yhteisiä toteutuksia mm. valkotaulun avulla.
Innovaatioverkoston pilottia ovat
toteuttamassa SEK-Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä,
I-Tive Oy, Vaasan yliopiston Levón-instituutti ja LC
logistics Center Oy.
Innosolumalli sopii erittäin hyvin luovan
alan toimijoille. Luovan toimialan yritykset ovat usein
pieniä ja hajallaan. Innosolumalli voi koota toimijat
helposti yhteen ja tarjota vertaistukea. Sosiaalisen webin
yhteistyöalusta ja virtuaalihuone mahdollistavat luovan alan
toimijoille hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä myös
visuaalisesti ja mm. videotekniikkaa hyödyntäen.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho Kauhajoen seutu/Suupohjan
elinkeinotoimen kuntayhtymä
Kemin sarjakuvapäivät /
Kemin Sarjakuvakeskus
Kemin Sarjakuvapäiviä on järjestetty
vuodesta 1981, ja ne kansainvälistyivät vuonna 1985. Päivät
ovat sekä paikallisesti että kansainvälisesti merkittävä
luovien alojen verkostoitumis- ja kohtaamispaikka. Maailman
pohjoisimmilla sarjakuvafestivaaleilla vierailee
kansainvälisiä piirtäjiä, käsikirjoittajia, kriitikkoja ja
tutkijoita. Sarjakuvapäiviin kuuluu sarjakuvakilpailu ja
sarjakuvanäyttelyitä.
Kemin sarjakuvapäivien yksi toteuttaja on
Taikalamppuverkostoon kuuluva lastenkulttuurikeskus Sarjis,
joka on keskittynyt myös nuorten sarjakuvatoiminnan
kehittämiseen. Sarjakuvakeskus harjoittaa vielä
julkaisutoimintaa mm. sarjakuvaoppaiden muodossa.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Kemin Sarjakuvakeskus ry
Osallistava suunnitteluprosessi kulttuuripoliittisen
päätöksenteon valmistelussa
Kokkolan kaupunki toteutti vuosien 2005 ja
2006 aikana kulttuuripoliittisen strategiaprosessin, johon
hallinto kutsui myös seudun kulttuuritoimijoita, taiteen
ammattilaisia ja järjestöaktiiveja. Kaupungin kulttuuri- ja
nuorisotoimen lautakunta toteutti strategian aineistonkeruun
”Tulevaisuusverstas” -menetelmällä, toimijoiden yhteisillä
seminaareilla sekä työryhmätyöskentelynä. Seminaari- ja
työryhmävaiheen aikana teetti hallinto yksityisellä
tutkimuslaitoksella puhelinkyselyn, jolla kartoitettiin
kuntalaisten kulttuuripalvelujen käyttöä ja
kulttuuriarvostuksia.
Seminaari- ja työryhmätyön sekä
kyselytutkimuksen tulosten pohjalta laati hallinto vuoteen
2015 tähtäävän kulttuuripoliittisen kehittämisasiakirjan,
joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Strategian
osallistava aineistonkeruutapa sai kiitosta niin prosessiin
osallistuneiden taidemaailman kuin hallinnonkin edustajilta.
Strategian tavoitteet ja päämäärät on helpompi kokea
omikseen, kun niistä on päässyt keskustelemaan jo asiakirjan
suunnitteluvaiheessa. Prosessi on hallintokeskeistä
suunnittelumenetelmää hitaampi ja raskaampi malli, mutta sen
edut tulevat esiin implementointivaiheessa. Yhteistyö
hallinnon ja taiteilijoiden välillä on kehittynyt, eikä
jatkotoimenpiteiden motivointiin tarvita niin paljoa aikaa
ja energiaa kuin ehkä tarvittaisiin, jos toimijoita ei olisi
kuultu suunnitelman laadintavaiheessa.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Kokkolan
kaupunki/Kulttuuripalvelut
Kymenlaakson
kulttuuriohjelma
Kymenlaakson kulttuuriohjelman
päivittäminen Kouvolan seudun kanssa yhteishankkeena.
Ohjelman ja luovien alojen kehittämisen leikkauspinnat ovat
mm. tilaaja-tuottajamallit, kärkihankkeet, yhteistoiminta
julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kanssa. Kulttuuriohjelma
avaa kulttuurin näkökulmia muille yhteiskunnan sektoreille,
mm. elinkeino- ja hyvinvointitoimintaan.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Cursor Oy/Kotkan-Haminan seudun
aluekeskusohjelma
LuovaSavo
LuovaSavo-sivusto, http://www.luovasavo.fi,
kokoaa yhteen Pohjois-Savon ja Varkauden seudun
lastenkulttuurin taitajat. Tekijäpankista opettajat,
päivähoidon työntekijät, kerhonohjaajat ja muut lasten ja
nuorten kanssa työskentelevät voivat löytää yhden tai vaikka
kokonaisen ryhmän lastenkulttuurin taitajia vetämään
ryhmälleen työpajaa, pitämään luentoa tai vaikkapa tekemään
yhteistä taideteosta lasten kanssa.
Lastenkulttuurin tekijöiden lisäksi
sivusto esittelee taideopetusta ja lastenkulttuurin alalla
toimivia organisaatioita sekä käyntikohteita, kuten
kulttuurimaisemia ja leirikeskuksia. Siten tekijäpankista
löytävät tietoa myös esimerkiksi retkikohteiden etsijät ja
lapsille harrastusmahdollisuuksia pohtivat vanhemmat ja
perheet.
Tekijäpankin tarkoituksena on auttaa
kouluja, päiväkoteja ja perheitä löytämään
lastenkulttuuripalveluita ja asiantuntijoita tukemaan
taidekasvatusta. Tavoitteena on myös tuoda lisää näkyvyyttä
lastenkulttuurin parissa työskenteleville taiteilijoille,
taidekasvattajille ja muille toimijoille. Tekijäpankki
tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden lastenkulttuurialan
yhteistyöprojektien syntymiselle.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Pohjois-Savon taidetoimikunta,
Varkauden kulttuuritoimisto ja Lastenkulttuurikeskus Lastu.
SARKA-verkosto
Sarka-hanke tähtää vuosina 2008-2010
pysyvän, luovien alojen maakunnallisen osaamisverkoston
rakentamiseen. Verkosto koostuu ytimeltään yrittäjistä,
yksinyrittäjistä, julkisen ja kolmannen sektorin
organisaatioista ja niiden työntekijöistä.
Sarka-verkoston toimintamuotoja ovat
koulutus, seminaarit, verkottumistapahtumat, klinikat,
tiedotus ja sähköiset palvelut sekä hankepilotit.
Ydintoimijoiden lisäksi toiminta kohdistuu
aluekehittäjiin, elinkeinoelämän edustajiin,
kuntaorganisaatioihin (painopiste sivistys- ja
terveystoimessa), oppilaitosten henkilökuntiin.
Tärkeitä alueita koulutuksessa ovat
sisältöjen tuotteistaminen ja liiketoimintaosaamisen
kehittäminen sekä niissä tukeminen. Päämäärä on saavuttaa
kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen tieto-, taito- ja
sisältötasoilla. Konkreettisina esimerkkeinä
Sarka-verkostosta on maakunnallinen
kulttuuriyhdyshenkilöverkosto, joka vastaa tapahtumien,
tuotteiden ja palveluiden viemisestä alueille ja myös sieltä
pois (maakunnallinen tuonti- ja vientitoiminta) sekä tilojen
hallinnasta. Toinen esimerkki on taiteilijapankki, joka avaa
väylän taiteilijoille esitellä omia teoksiaan,
rakennuttajille etsiä kohteisiinsa taiteilijoita ja tehdä
tarjouspyyntöjä.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Kuopion kaupunki /
kulttuuripalvelukeskus
www.luovalahti.fi
-verkkopalvelu ja LuovaLahti –tapahtumapäivä
Luovalahti.fi -verkkopalvelun tavoitteena
on koota Lahden seudun luovan toimialan yritykset, koulutus-
ja tutkimus sekä yritystuki- ja innovaatiopalvelut samalle
toiminta-alustalle, jonka perusta on yhteisöllisyydessä (Web
2.0). Uusi verkkopalvelu avataan vuoden 2008 lopussa.
LuovaLahti2008 on päijäthämäläisille
yrityksille suunnattu muotoilutapahtuma. Muotoilu tukee
yritysten tuotesuunnittelua, markkinointia ja myyntiä.
TE-keskuksen kokoamassa tapahtumassa on kaikille yhteisen
ohjelman lisäksi kolme yritysklinikkaa, joilla muotoilun
ammattilaiset kartoittavat yrityksen muotoilutarpeen ja
ideoivat keinoja tuotemuotoiluun tai graafiseen
suunnitteluun. LuovaLahti -tapahtuma on yrityksille avoin
tilaisuus, jossa klinikkatyöskentelyn lisäksi on tietoiskuja
Lahden seudun muotoilupalveluista, -rahoituksesta ja
esimerkkejä käytännön yhteistyöhankkeista yritysten ja
muotoilualan ammattilaisten kesken. LuovaLahti -tapahtumasta
suunnitellaan vuosittaista
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Yhteistyössä KTK -hanke, Lahden
seudun aluekeskusohjelma ja TE-keskus
Kulttuurisen
toimintaympäristön kehittämishanke 2008–2011 / LAHTI
-biennale
KTK -hanke toimii aloitteellisena ja
kokoavana tekijänä LAHTI -biennalen järjestämiseksi vuonna
2009 kansallisena ja 2011 kansainvälisenä teollisen
muotoilun tapahtumana. LAHTI -biennale on näyttelyiden, ja
erilaisten tapaamisten, seminaarien sekä kongressien neljän
kuukauden mittainen tapahtumaketju, joka ensimmäisen kerran
touko-syyskuussa 2009 levittäytyy eri puolille kaupunkia.
Tapahtumilla on yhtenäisen visuaalinen ilmeen lisäksi
viestintä- ja markkinointiyhteistyötä, mutta jokainen
tapahtumajärjestäjistä vastaa omasta osuudestaan.
Kulttuurilaitosten, Muotoiluinstituutin ja yritysten kanssa
yhteistyössä hanke nostaa vuosittain esille Lahden alueen
muotoiluosaamista. Syksyllä 2008 hanke vie lahtelaisen
teollisen muotoilun esittelyn Pietariin.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Lahden kaupungin
sivistystoimiala
Etelä-Savon luovien alojen tutkimus- ja
kehittämissuunnitelma, Mikkelin ja Savonlinnan seudut
Suunnitelman sisällöt ja painopisteet ovat
muodostuneet monivaiheisen prosessin kautta. Aineiston keruu
voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin ja osa-alueisiin:
seudullisten asiantuntijaryhmien kokoaminen,
avainhenkilöhaastattelut, tilastoaineiston kerääminen ja
seudulliset keskustelutilaisuudet.
Suunnitelma toteutettiin seudullisissa
kehittämisryhmissä toteutettujen tulevaisuusverstaiden,
avainhenkilöhaastattelujen sekä kattavan tilastoaineiston
keruun kautta. Haastattelujen ja tilastoaineiston
perusteella laadittiin luonnos suunnitelmasta, jonka
avainteemoja testattiin ja koeteltiin seudullisissa
keskustelutilaisuuksissa, jonne oli kutsuttu suuri joukko
alan toimijoita ja vaikuttajia. Tilaisuuksissa käytettiin
sähköistä Response -palautejärjestelmää, jossa annetuista
vaihtoehdoista läsnäolijat saivat äänestää mieleisiään
vaihtoehtoja, jotka liittyivät luovien alojen
kehittämistarpeisiin Etelä-Savossa. Äänestysten
tarkoituksena oli virittää keskustelua ajankohtaisista
teemoista. Kaikista seudulliset keskustelutilaisuuksista
laadittiin muistiinpanot, joiden avulla suunnitelmaluonnosta
muokattiin ennen lopullista viimeistelyä.
Valmis luovien alojen tutkimus- ja
kehittämissuunnitelma luo katsauksen maakunnan luovien
alojen nykytilaan sekä nostaa esille tulevaisuuden
kehittämisvaihtoehtoja. Samalla raportti pureutuu luovien
alojen kehittämisen kansallisiin ja kansainvälisiin
kysymyksiin ja ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Mikkelin ammattikorkeakoulu,
Luovan toimialan tutkimusjohtaja -hanke.
HEREILLÄ
JOKILAAKSOISSA!!! Kulttuurikiertokoulu – taide-elämyksiä
alueen joka nuoren ja lapsen koettavaksi
Hanke järjesti taide-elämyksiä ja
taidekasvatustapahtumia lapsille ja nuorille vuosien
2004-2006 aikana Oulun Eteläisen alueella kymmenessä
kunnassa (Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Nivalan,
Pyhäjärven, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit sekä
Kärsämäen, Reisjärven ja Sievin kunnat), joiden
yhteenlaskettu asukasluku on noin 74 000. Hankkeen merkitys
ja vaikutus alueen lasten ja nuorten kulttuuritarjonnalle
oli merkittävä toimintavuosien aikana.
Hankkeen lähtökohtana oli tarjota
henkilökohtaisten kokemusten ja elämysten rinnalla
perustietämystä taiteesta ja kulttuurista kullekin
ikäasteelle sovitettuna. Kohderyhmät olivat vauvaikäisistä
lapsista toisen asteen opiskelijoihin saakka. Lähtökohtina
ja tavoitteina oli nostaa esille kunkin yksittäisen lapsen
ja nuoren henkisen ja yhteisöllisen kasvun kannalta
keskeisiä tekijöitä mm. oman kulttuurin tuntemuksesta ja
sitä kautta vahvistuvasta identiteetistä;
monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta sekä
kulttuurin, taiteen ja elämän yhteissääntöjen
perustuntemuksesta apuna matkalla aikuisuuteen. Samalla
hanke pyrki takaamaan omalta osaltaan myös taiteen ja
kulttuurin läsnäoloa lasten ja nuorten kasvatus- ja
koulutussisällöissä. Toimintamuotoina käytettiin
taiteilijoiden ja taidekasvattajien vierailuja
paikallisyksiköissä (kyläkoulut ja muut pien- ja
erikoisyksiköt), vierailuja kuntakeskuksissa (auditoriot,
isot salit tai hallit) sekä vierailuja kulttuurin
erikoistilassa (Ylivieskatalo Akustiikka), johon
järjestettiin sitten kuljetuksia eri puolilta aluetta.
Vierailujen osalta etusija oli alueelle outojen ja
erityisesti kyseiselle ikäryhmälle soveltuvissa
osa-alueissa.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki
ry
Oulu 15- hankkeen ja luovien
alojen yritysneuvojan yhteistyö ja verkosto
Oulu 15 on kulttuurin ja luovien alojen
kehittämisen sateenvarjohanke. Hanketta rahoittavat
Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun seutu. Hankkeen
strategisiksi tavoitteiksi on määritelty 1) vetovoimaisempi,
mielenkiintoisempi, kulttuurisesti monipuolisempi Oulun
seutu, 2) Oulun seudun vetovoiman lisääminen
yritystoiminnan, asumisen ja vapaa-ajan vieton ympäristönä,
3) kulttuuriin liittyvien palvelujen ja infrastruktuurin
parantaminen, 4) uusien palvelukonseptien ja
kumppanuusmuotojen löytäminen, 5) luovien alojen
yrittäjyyden tukeminen myös uusien pilottirahoitusmallien
kautta. Oulu15-hankkeen taustalla on Oulu11-
kulttuuripääkaupunkihanke, joka toi esille laaja-alaisen
kulttuuriin perustuvan kaupunkikehityksen tilauksen.
OuluSeutu Yrityspalveluissa on aloittanut
maaliskuun 2008 alusta luovien alojen yritysneuvoja.
Keskeistä toiminnassa on yritysneuvojan ja Oulu 15- hankkeen
yhteistyö ja sitä kautta muodostuva verkosto: Oulu 15 luo
asiakassyötettä, kokoaa kentän (myös heikkoja) signaaleja ja
rakentaa strategista pohjaa, yritysneuvoja tekee
perustehtäväänsä yritysneuvonnassa, kokoaa tietopohjaa,
hankkii asiantuntijapalveluita yrityksille.
CreaM-projekti
Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien
johtaminen –hanke (Creative Processes and Content Business
Management) oli sisältöalan toimintaedellytyksiä vahvistava,
monitieteinen tutkimus-, kehitys- ja koulutushanke. Hankkeen
toiminnassa ja verkostoyhteistyössä oli mukana sisältö- ja
media-alan yrityksiä, organisaatioita ja hankkeita sekä alan
tutkijoita, kouluttajia ja muita asiantuntijoita. Hanke oli
yksi Oulun kaupungin kasvusopimuksen sisältö- ja
mediaklusterin ja Media Forumin kärkihankkeista. Projektissa
popularisoitiin mm. Mediatuottajan maisteriohjelman pro
graduja ja julkaistiin niiden pohjalta kirjoitettuja
artikkeleita (http://www.cream.oulu.fi/tutkimus/metka.htm).
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Oulun yliopiston humanistisen
tiedekunnan taideaineiden ja antropologian laitos
Luovien
toimialojen taloudellista merkitystä tutkiva selvitys:
"Luovat alat Satakunnassa 2008"
Kyse on ensimmäisestä valtakunnallisesta
selvityksestä, joka sisältää sekä luovien alojen yrittäjille
suunnatun nettikyselyn tuloksia että uusia tilastollisia
mittareita luovien alojen taloudellisen painoarvon
laskemiseksi. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa luovan
talouden vaikutusta Satakunnan alueella, sen tämänhetkistä
merkitystä alueen talouselämässä ja sen tulevaisuuden
näkymiä ja kehitysmahdollisuuksia. Luovien alojen
taloudellisen painoarvon tilastoselvitys tarkastelee luovien
alojen yritysten osuutta liikevaihdosta, henkilöstömäärästä
sekä toimipaikoista, sekä niiden tilastollista
riippuvuussuhdetta seitsemän kilpailukykyä tarkastelevan
muuttujan kanssa. Luovien alojen yrittäjille tehty kysely
kartoittaa luovien alojen yrittäjien todellisuutta – keitä
he ovat, millaisia yrityksiä heillä on, millaiseksi he
kokevat Satakunnan luovan alan toimintaympäristönä sekä
millaisia kehittämistarpeita heillä on.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Selvitys on tehty Turun
kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun Porin
yksikön Creative Leadership -hankkeessa.
Putte-Possun
tuotteistaminen
Tunnettu lastenlaulu Putte-Possun
nimipäivät on sävelletty Raahessa. Tästä lähtökohdasta on
Raahen Pekkateatteriin tehty aiheesta näytelmä, jonka
esitteessä sanotaan: ”Putte on Raahessa asuva iloinen possu,
jolla on valoisa mieli ja suuri sydän. Hän on avulias,
ystävällinen ja hänellä on paljon eläin ja ihmisystäviä.”
Raahelainen Putte Oy on luonut Putte-Possu –aiheeseen hahmon
jonka avulla Putte-Possusta on tarkoitus tehdä Raahelainen
brändi siinä missä Muumeista on tullut Naantalin kasvot.
Rauman
seudun kulttuuriyhteistyö Laturi
Rauman seudun kulttuuristrategian
(2006-2010) toteuttamisesta vastaa seudullinen
kulttuuriyhteistyön projektipäällikkö. Seudullisessa
yhteistyössä valitaan vuosittain teemat, joita kehitetään:
vuonna 2008 painopisteinä ovat kulttuuri ja
hyvinvointi-teeman kehittäminen, kulttuurin tuotteistaminen
ja markkinointi sekä lasten ja nuorten seudullisen
kulttuuri- ja taidetoiminnan kehittäminen.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Rauman seudun aluekeskusohjelma
Lapin
luovien alojen strategiavalmistelu, Rovaniemen seutu'
Lapin liiton kulttuurin ja luovien alojen
kehittämishankkeessa laaditaan Lapin luovia aloja koskeva
elinkeinolähtöinen kehittämisstrategia (Lapin luovien alojen
kehittämisstrategia 2013) yritysten toimintaedellytysten
parantamiseksi ja alueen vetovoiman kehittämiseksi. Lappi
halutaan pitää sekä kansallisesti että kansainvälisesti
monipuolisena ja menestyvänä maakuntana. Tässä työssä
luovilla aloilla (mm. musiikki, elokuva, teatteri,
sisällöntuotanto, kuvataide, tapahtumat, kirjallisuus,
muotoilu, käsityö, tanssi) on suuri merkitys.
Lapin luovien alojen kehittämisstrategia
painottuu alan yritystoiminnan kehittämistavoitteiden ja
tarpeiden tunnistamiseen, vision määrittämiseen,
toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen sekä
konkreettisten kehittämisehdotusten tekemiseen. Strategiaan
kartoitetaan lisäksi alueellisia kärkiyrityksiä ja
–palveluja sekä tuodaan esille lappilaisia
menestystarinoita. Siinä tuodaan esille myös
kansainvälistymisen mahdollisuuksia sekä muiden toimialojen
yhteistyömahdollisuuksia luovien alojen kanssa (esim.
hyvinvointi ja matkailu). Strategian aineisto saadaan
järjestämällä helmi – toukokuun 2008 aikana Lapin
seutukunnissa keskustelutilaisuuksia, joissa haetaan alueen
vahvuuksia, mahdollisuuksia ja ideoita liiketoiminnalle ja
kehittämistyölle. Mukana strategiatyössä ovat lappilaiset
yrittäjät, elinkeinoyhtiöt ja kehittämishankkeet; heiltä
tuodaan viestiä rahoittajille ja aluekehittäjille.
Strategiassa näkyvät ne periaatteet, joilla luovia aloja
rahoitetaan ja tuetaan aluekehitystoimin. Siinä huomioidaan
valtakunnalliset luovien alojen vastaavat ohjelmat (esim.
KTM:n Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015)
ja siihen otetaan mukaan olemassa olevat Lapin luovien
alojen suunnitelmat ja ohjelmat. Strategia on valmis
syksyllä 2008.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Lapin liitto
Elämyskolmio-malli
Elämyskolmio on Lapin elämysteollisuuden
osaamiskeskuksen tuotekehityspalveluiden kulmakivi. Se on
työkalu, jonka avulla voidaan edistää tuotteen
elämyksellisyyttä. Elämyskolmiossa on kaksi
tarkastelunäkökulmaa: tuotteen elementit ja asiakkaan
kokemus. Jotta tuote olisi elämyksellinen, tulisi sen
sisältää kuusi elementtiä: yksilöllisyys, aitous, tarina,
moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus. Näiden myötä
asiakkaan kokemus etenee parhaimmillaan eri kokemisen
tasojen (motivaation, fyysinen ja älyllinen taso) kautta
kohti elämystä, jopa muutosta. Elämyskokemusta ei voida
taata, mutta liittämällä kuusi avaintekijää tuotteeseen LEOn
asiantuntevalla avustuksella, kyetään luomaan otolliset
puitteet elämyskokemuksille. Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Lapin elämysteollisuuden
osaamiskeskus LEO (OSKE, Koordinaattori - Matkailun ja
elämystuotannon osaamisklusteri)
Rytmimusiikin tutkimusprofessuuri ja maisterikoulutus
Professori on yksi Epanet verkoston
tutkimusprofessoreista, heitä on ollut parhaimmillaan 15.
Professori on koonnut alaisuuteensa tutkimusryhmiä ja
–hankkeita, niiden puitteissa on tehty ja tehdään väitöksiä
ja kehittämistoimintaa.
Maisteriohjelma rakentuu tieteellisestä ja
taiteellisesta osiosta. Maisterikoulutuskokeilu on uusi
musisoivaa tutkijuutta ja tutkivaa muusikkoutta yhdistävä
kahden yliopiston yhteishanke.
(www.rytmimaisteri.fi)
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Professuuri: Epanet,
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Sibelius-Akatemia
Seinäjoen yksikkö
Maisteriohjelma: Tampereen yliopisto,
Sibelius-Akatemia Seinäjoen yksikkö
Luova Tampere –ohjelma
Luova Tampere –ohjelman tehtävänä on
luovien alojen yritystoiminnan vauhdittaminen. Ohjelman
tavoite on 40 miljoonan euron projektisalkun luominen ja
noin 100 miljoonan euron vaikutusten aikaansaaminen.
Vajaassa kahdessa vuodessa yli 300 projekti-idean joukosta
on seuloutunut noin 14 miljoonan euron hankekokonaisuus.
Ohjelman hankkeissa on mukana yli 450 luovan alan yritystä.
Luova Tampere –ohjelma toteutetaan kuuden vuoden aikana
vuosina 2006 – 2011. Tampereen kaupungin siemenraha on noin
10 miljoonaa euroa.
Ohjelmassa on kolme teema-aluetta. (1)
Luovien toimialojen ytimessä ovat synnytetyt uudet sisällöt.
Luova Tampere -ohjelman tavoitteena on vahvistaa
kulttuuriteollisuuden toimijoita ja nostaa
kulttuuriteollisuus alueen uudeksi taloudelliseksi
tukijalaksi. (2) Palveluinnovaatiot teema-alueessa
tavoitellaan avointa innovaatioympäristöä, jossa aito avoin
yhteistyö yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä
tavallisten kansalaisten välillä tarjoaa alustan uusille
luoville ratkaisuille ja erilaisten palvelukonseptien
syntymiselle. (3) Luova kaupunki syntyy luovista
kaupunkilaisista virikkeellisessä elinympäristössä.
Virikkeellisessä ja avoimessa kaupunkiympäristössä viihtyvät
niin ihmiset kuin yritykset. Luova Tampere -ohjelma
vauhdittaa luovuutta synnyttävien toimintaympäristöjen ja
olosuhteiden kehittymistä.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Tampereen kaupunki,
elinkeinokeskus
POP-areena –Tuntosarvet Luovuuteen
–hanke
Kilpailukyvyn, kulttuurin ja talouden
vuorovaikutus on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi uuden
luovan verkostoyhteiskunnan synnyssä. Tulevaisuuden
haasteena on etsiä luovien alojen käyttämättömiä
mahdollisuuksia. Tuntosarvet Luovuuteen –hanke yhdistää
kolme toimintaympäristöä: populaarialojen yrittäjät,
julkiset toimijat sekä innovatiiviset nuoret. Hanke tarjoaa
väylän nuorten harrastetoiminnassa syntyville ideoille aina
vientikelpoiseen tuotantoon asti. Tuntosarvet Luovuuteen
-hankkeen yleiset tavoitteet:
- Luodaan nuorille uusia
työmahdollisuuksia musiikki-, media- ja
tapahtuma-aloilla
- Parannetaan alueella toimivien
yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja luodaan uusia
yrityksiä
- Mahdollistetaan uusien
vientikelpoisten tuotantojen, tuotteiden ja sisältöjen
synnyttäminen
Käytännön vastuullinen koordinoija/toteuttajataho: Turun
kaupunki, Nuorisotoimi
Luovikko – Luovien alojen
kehittämisverkosto
Toiminnan lähtökohtana on Turun seudun
osaamis- ja elinkeinostrategia, jossa painopistealueiksi on
nostettu kulttuuriteollisuus ja yrityspalveluyritykset (kibs).
Näiden pohjalta on lähdetty kehittämään Luovien
osaamispalveluiden klusteria ja vastuu kehittämisestä on
annettu Turun seudun kehittämiskeskukselle. Muina
yhteistyötahoina toiminnassa ovat Turun kaupungin kulttuuri-
ja nuorisotoimet, Turku TouRing, Turku2011 –säätiö,
Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Turun
ammattikorkeakoulun taideakatemia.
Luovikko-verkosto on ensisijaisesti
luovien alojen kehittämistoimenpiteitä koordinoiva toimija,
jonka toiminnan visiona on nostaa Turun seutu
kansainvälisesti kilpailukykyiseksi luovan talouden
keskukseksi. Verkoston toimintamallit tähtäävät luovan alan
elinkeinoistamiseen, kulttuurin ja elinkeinoelämän
yhteistyömallien kehittämiseen sekä luovien osaamisalojen
näkyvyyden lisäämiseen. Toiminnan ensimmäisessä vaiheessa
painopistetoimialoja ovat musiikki, muotoilu ja kibs-alat.
Kehittäjäverkoston roolina on toimia
kehittämistarpeiden selvittäjänä, yhteistyötahojen
verkottajana, toimenpiteiden käynnistäjänä, mahdollisuuksien
lisääjänä ja tiedottavana tahona. Tällä hetkellä Luovikon
koordinaation piirissä on lukuisia toimintoja luovien alojen
yrityspalvelujen, musiikkiviennin ja erilaisten
kartoitushankkeiden osalta.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Turun seudun kehittämiskeskus
Hankeosaaminen
Vakka-Suomessa
Vakka-Suomen erityisosaamisalueena voidaan
nähdä hankeosaaminen. Osaaminen läpäisee laajasti kaikki
toimijatahot ja saman pöydän ääreen mahtuvat
toimijat yksinyrittäjästä tai yhdistyksestä virkamiehiin.
Vakka-Suomessa kaupunkien ja kuntien virkamiesjohto ja
päätöksentekijät ymmärtävät hankerahoituksen merkityksen.
Budjeteissa on varauduttu kuntarahaosuuksiin ja jopa
budjettikauden aikana mahdollisesti tuleviin
kuntarahaosuutta vaativiin hankerahoituksiin. Elinkeinojen
kehittämisen parissa työskentelevät henkilöt tuntevat
erilaiset rahoitusmahdollisuudet ja osaavat kohdistaa
asiakkaidensa tarpeet eri rahoituslähteiden tarjoamiin
mahdollisuuksiin.
Kulttuurihallinto tuntee niin ikään
erinomaisesti hankemaailman, osaa niiden hakemisen ja
toteuttamisen. Alueen elinkeinotoimintaan, asukasmäärään ja
kulttuuriperintöön nähden vilkas ja monimuotoinen
kulttuuritarjonta onkin mahdollistunut pitkälti
hankerahoituksen ansiosta. Samoin elinkeinoelämän,
koulutuksen kuin kulttuurielämän ruohonjuuritason
toteuttajat tietävät ja tuntevat erilaiset
hankemahdollisuudet. Hankkeiden kautta erilaisten
toimenpiteiden toteuttaminen on tällä alueella enemmän
sääntö kuin poikkeus.
Kulttuuri voimavaraksi
–hanke/Vakka-Suomen kulttuuristrategia 2013
Vuoden 2007 lopussa päättynyt Kulttuuri
voimavaraksi –hankkeen puitteissa laadittiin Vakka-Suomeen
kulttuuristrategia. Kulttuuristrategiassa luovien alojen
kehittämisen osalta tuodaan merkittävällä tavalla esille
kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen.
Yhtenä strategian keskeisenä painopistealueena on: ”
Kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen ja
tukeminen neuvonnan ja koulutuksen avulla sekä
maakunnallisen yhteistyö vahvistaminen kulttuuriyrittäjyyden
tukemisessa.”
Strategiassa määritellään kulttuuriyrittäjyyteen liittyvä
visio, tavoitteet sekä toimenpiteet niihin pääsemiseksi.
Vision lähtökohtana on kulttuuriyritystoiminnan
taloudellisen merkityksen ja työllistävyyden lisääntyminen
Vakka-Suomessa sekä uusien yritysinnovaatioiden,
tuotekonseptien ja toimintamallien syntyminen. Tavoitteeksi
nostetaan ajatus, että kulttuurin ammattilaiseksi pyrkivällä
kulttuurintekijällä on Vakka-Suomessa tiedossaan polku, jota
edetä sekä vahvat verkostot ja seutukunnassa ainakin yksi
yritysneuvoja, joka on erikoistunut luovien toimialojen
neuvontaan.
Käytännön vastuullinen
koordinoija/toteuttajataho: Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy |
