RAAKAVEDEN HANKINTA |
|
| Raakavetenään laitos käyttää
joko Lapinjoen tai Eurajoen vettä. Raakavesialtaana toimii Äyhönjärvi. Lapinjoen vesi johdetaan UPM-Kymmene Oyj:n ja Rauman kaupungin omistamaa kanavaa pitkin raakavesialtaan koillisosaan. Eurajoen vesi pumpataan laitoksen omistamalla pumppausjärjestelmällä altaan luoteisosaan. Pumppausjärjestelmä käsittää Eurajoen Pappilankoskella olevan pumppaamon, Koivuniemessä olevan välisäiliön sekä purkupäässä olevan mittaus- ja venttiiliaseman. |
|
| Eurajoen vesi voidaan ottaa myös suoraan
laitokselle raakavesiallas ohittaen. Tämä vaihtoehto on tarkoitettu
varajärjestelmäksi niissä tapauksissa että raakavesiallasta ei voida
käyttää. Raakavetenä pyritään käyttämään mahdollisimman hyvälaatuista jokivettä taloudelliset seikat huomioon ottaen. |
|
|
TALOUSVEDEN VALMISTUS Laitoksen prosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisenä vaiheena on pystyselkeytyslaitos jota ajetaan vakiokuormalla 150 l/s. Saostus tapahtuu pH:ssa 5. Saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia (PIX - 115) ja pH:n säätö suoritetaan kalkilla.Lietteen laskeuttamisen apuna käytetään polymeeriä. |
 |
|
Toisena vaiheena on flotaatiolaitos, jota ajetaan kulloisenkin tarpeen mukaan
150 – 200 l/s. Flotaatiossa saostus tapahtuu samassa pH:ssa samoilla kemikaaleilla kuin pystyselkeytyslaitoksessa. Mangaanin hapetus ja desinfiointi suoritetaan natriumhypokloriitilla. Jälkikäsittelynä on aktiivihiilisuodatus. Hiilisuodattimia on viisi kappaletta ja kukin suodatin on käytössä 20 kk, jonka jälkeen suodattimen hiilet aktivoidaan, näin voidaan taata talousveden turvallisuus, hajuttomuus ja mauttomuus myös ongelmallisen raakaveden aikana. Laitos on käynnissä 16 tuntia vuorokaudessa, jona aikana valmistetaan kuluttajille menevä vesi, sekä nostetaan vesitornin pinta sovitulle korkeudelle seuraavan yön kulutusta varten. Vuonna 2008 laitokselle saatiin lisää puhdasvesitilavuutta rakentamalla 1500m³ alavesisäiliö. V. 2009 syksyllä aloitettiin ammoniumkloridin (salmiakki) syöttö talousveteen. Näin turvataan kloorin pysyvyys vesijohtoverkoston kaikissa osissa. Laitokselta pumpataan verkostoon vettä keskimäärin 7500 m3 vuorokaudessa. Kaikki talousvedelle asetetut vaatimukset saavutetaan laitoksella. Verkostoon pumpattu ja laskutettu vesi v.2000 - v.2010
|
|
|
VESITORNI Vesitorni on valmistunut vuonna 1934, jolloin sen vesitilavuus oli n. 400 m3. Se riitti kaupungin tarpeisiin vuoteen 1963, jolloin tilavuus laajennettiin n. 2400 m3:iin.Alkuperäinen torni oli neliön muotoinen. Säiliön jalkaosassa on alkuperäiset puiset portaat joita pitkin pääsee vesisäiliön alapuolelle. Tästä ylöspäin pyöreän vesisäiliön yhdessä nurkassa on teräksiset portaat säiliön yläosaan. Alkuperäisessä tornissa oli ikkunoita joista näki neljään eri suuntaan. |
|
|
Laajennetun vesitornin eteläsivulla on hissikuilu ja uusien altaiden ulkokehällä on 15 kpl pilareita, jotka kantavat osansa, enimmillään 2 400 000 kg painavasta vesimassasta ja rakenteiden painosta. Vesilaitos käyttää tornia verkostopaineen tasaajana ja yökulutuksen vesivarastona. Vesilaitos pumppaa torniin vettä sovitun määrän työpäivän aikana. Laitoksen pysähdyttyä klo 22 jää puhdasvesipumppu vielä pumppaamaan verkostoon vettä klo 24:ään asti. Tämän jälkeen vuorokauden ensimmäiset kuusi tuntia kaupunkilaisten tarvitsema vesi johdetaan verkostoon vesitornista.
Vesilaitoksen puhdistusprosessi
|
|
