Opinpolut luontoon                

Rauma  

Lappi   

Kodisjoki

Kauklaistenjärvi on alueen merkittävä lintuvesi. Se on osoitettu Satakunnan maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi ja se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan.

Kauklaistenjärvi sijaitsee Lapin kunnassa Kauklaisten ja Yli-Kierin kylien välissä. Se kuuluu Lapinjoen vesistöalueeseen. Järvi on pohjois-eteläsuunnassa noin 1,6 kilometrin pituinen ja itä-länsisuunnassa 0,7 kilometrin levyinen. Järvi on matala. Keskisyvyys on vain 0,8m ja syvin kohta 1,85m.

Valtalajeina esiintyvät järviruoko, järvikaisla, leveäosmankäämi, sarat ja piuru. Järviruoko ympäröi lähes koko järveä. Ruovikko on laajimmillaan järven pohjois- ja länsiosassa. Järven keskellä kasvaa järvikaislaa. Myös järven rehevässä eteläpäässä on laaja umpeenkasvanut alue. Järven itä- ja länsirannoilla on tehty laajoja ruoppauksia ja kaivettu kanavia.

Runsaimmat vesilintulajit olivat vuoden 2006 linnustoselvityksen mukaan telkkä, tukkasotka, sinisorsa ja nokikana. Järvi on tärkeä vaateliaille vesilinnuille, lokeille ja ruovikkolajeille. Ruskosuohaukan parimäärä järvellä ylittää valtakunnallisesti tärkeän pesimäalueen raja-arvon.

Kauklaistenjärvellä on myös tärkeä merkitys muutonaikaisena levähdysalueena. Suojelullisesti arvokkaista lajeista järvellä tavataan säännöllisenä levähtäjänä ainakin joutsen, uivelo, suokukko, liro, mustaviklo, kalatiira ja lapintiira.

Järvellä esiintyy yksi uhanalaiseksi luokiteltu laji (naurulokki) ja kolme silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia (kaulushaikara, ruskosuohaukka ja viiksitimali).

Pronssipolku

Kauklaisten kyläkoululta lähtee 1,1 km:n pituinen kuntopolku eli pronssipolku. Polun varrelta löytyy Luhdanmäen pronssikautinen (1500-500 eKr.) muinaishauta. Tämä muinaishauta on noin 7 metriä halkaisijaltaan oleva kiviröykkiö.

Lintutornille pääsee pronssipolulta.

Muinaishaudat ja maankohoaminen

Rauman seudulta on löydetty paljon muitakin pronssikautisia (1500 - 500 eKr.) muinaishautoja. Esimerkiksi lähistöllä oleva Lapin Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue on valittu UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Pronssikaudella hautauskulttuurissa tapahtui muutos, kun vainajia alettiin polttaa ja jäännökset kätkettiin hautaröykkiöihin sen sijaan, että olisi kaivettu maakuoppa. Pronssikauden alussa haudat olivat suuria. Muinaishautoja rakennettiin yleensä saarelle, jolta oli hyvä näkyvyys merelle. Hautoihin saatettiin vainajan lisäksi haudata arvokkaita esineitä. Monet muinaishaudat on avattu aarteiden löytymisen toivossa.

Jääkauden päättyessä noin 10 000 vuotta sitten Satakunta oli veden peitossa. Jäämassa oli painanut maankuoren lommolle ja jään sulamisen jälkeen maa alkoi nopeasti kohoamaan isostaattiseen tasapainotilaan. Maa kohoaa edelleenkin. Nopeinta maankohoaminen on Perämeren pohjukassa, noin 9mm vuodessa. Lounaisrannikolla maa kohoaa 6mm vuodessa. Suomenlahdella kohoamista ei enää tapahdu. Maankohoaminen näkyy maisemassa siten, että rantavesistä tulee kuivaa maata, saaret kasvavat ja uusia saaria tulee näkyviin vedestä. Osa rannikon läheisyydessä sisämaassa olevista korkeista rinteistä on ollut aikoinaan saaria.

Maan paljastuttua vedestä ensimmäiset ihmiset saapuivat asumaat syntyneiden vesistöjen varsille. Satakunnan vanhimmat merkit ihmisasutuksesta on tehty mesoliittiselta kivikaudelta, Suomusjärven kulttuurin aikana (8300-500eKr). Maankohoamisen edetessä väestö siirtyi asumaan uusille seuduille.

Sammallahdenmäen muinaishaudan korkein kohta on 43 metriä merenpinnan yläpuolella. Alue oli pronssikauden aikana parikymmentä metriä alempana. Nykyiset alle 20 metrin korkeuskäyrää noudattelevat alueet olivat pronssikaudella veden alla.  

Opettajalle

Kauklaisten kyläkoulun pihalta lähtee pronssipolku, joka vie myös lintutornille. Tehtäväosiossa on kysymys- ja havainnointitehtäviä. Karttatehtävän voi tehdä luokassa tai lintutornilla, mikäli opettaja tulostaa kuvat. Lintujen tunnistamistehtävässä tunnistetaan lintuja valokuvista. Tämäkin tehtävä voidaan tehdä luokassa. Tai opettaja voi halutessaan tulostaa kuvat lintutornille mukaan.

Lintutornilta polku jatkuu eteenpäin. Polun varrella on pronssikautinen Luhdanmäen muinaishauta. Polun pituus on 1,1 km. Polku palaa takaisin koulun pihalle. Koulun pihalta on opastus myös kirkkopolulle. Kirkkopolusta on omat oppimateriaalinsa.

Pohdintaa, tehtäviä ja kysymyksiä