|
|
Opinpolut luontoon Rauma Lappi Kodisjoki |
||
|
|
LÄHDEPELLON
PÖKKELÖPESIJÄREITTI
|
|
|
|
Pökkelöpesijäreitti on kokonaisuudessaan n.600 metriä pitkä. Reitti alkaa Lähdepellon huoltorakennuksen vierestä ja päättyy kuntopolun reunaan. Siirtymätaival kulkee kuntopolkua pitkin takaisin lähtöön. Reitti soveltuu hyvin alle koulu-ikäisille tai pienille koululaisille. Lähdepellon pökkelöpesijäreitti on tehty kaikkein pienimpiä lintuharrastajia varten - kuljettavaksi mieluimmin yhdessä vanhempien, isovanhempien, opettajan tai muun opastajan kanssa. Tavoitteena on kulkea metsässä, ehkäpä oikein kiikarit kaulalla ja oivaltaa, että osa linnuista tekee pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Poikasvaiheessa voi kuulostella lintujen siritystä emon tuodessa ruokaa pesälle. Pidemmälle edistyneet saattavat jo tunnistaakin jonkun pesivän linnun ja kirjoittaa havaintonsa paperille. Reittiä voivat myös varttuneet luonnonystävät käyttää metsässä kulkemiseen. Puronvarsi- ja kosteikkomaisemat tarjoavat pienelämyksiä lintuja tuntemattomillekin. Seuraavassa on lueteltu Suomessa pesiviä
kololintuja. Valkoselkätikka Pesivää lajia voi lajituntomerkkien lisäksi arvailla pöntön ja lentoaukon koon sekä ympäröivän maaston perusteella. Pöntössä voi linnun sijaan majailla orava, liito-orava, lepakko, ampiainen…
Voit nähdä palokärjen tässä metsässä. Usein se on puun kyljessä juuri kuvan mukaisessa asennossa.
Käpytikka on palokärjen oloinen, mutta mustan ja valkoisen kirjava. Punainen väri näkyy usein selvästi. Kuvassa käpytikka syömässä sähköpylvään latvassa.
Tässä on perheen pienimmille perustietoa linnuista. MIKÄ ON LINTU? On olemassa erilaisia lintuja; pieniä ja isoja lintuja. Kaikilla linnuilla on höyhenet. Höyhenet voivat olla pehmeitä untuvia tai kovempia sulkia. Siivissä ja pyrstössä olevat höyhenet ovat sulkia. Linnut lentävät siipien avulla. Olet joskus saattanut nähdä maassa linnulta pudonneita höyheniä tai sulkia. Se on ihan tavallista, sillä linnut saavat uusia höyheniä tippuneiden tilalle. Höyhenet suojaavat lintua. Tiesitkö, että höyhenet ovat rakentuneet samoista aineista kuin ihmisten kynnet ja hiukset? Linnuilla on värikkäitä höyheniä, koska ne houkuttelevat siten kumppaneita. Minkä värisiä lintuja olet nähnyt?
Poikaset kuoriutuvat munista Linnut saavat poikasia munimalla munia. Sitten ne hautovat munia, joista kuoriutuu pikkuisia poikasia. Usein munia hautoo lintuäiti eli naaras ja lintuisä eli koiras saattaa vahtia kauempana hautovaa naarasta. Naaraiden höyhenet ovat värittömämpiä kuin koiraan, sillä se sulautuu siten paremmin maastoon ja suojelee pesää ja poikasia. Kun poikanen on valmis kuoriutumaan munasta, se koputtaa munaa, kunnes se halkeaa. Monet linnut ovat kuoriuduttuaan alastomia ja sokeita ja ne tarvitsevat vanhempiensa huolenpitoa ensimmäiset viikot. Lintuvanhemmat tuovat poikasille ruuaksi mm. hyönteisiä ja matoja. Kun poikaset ovat vahvistuneet tarpeeksi, niin lintuvanhemmat opettavat ne lentämään.
Muuttolinnut Jotkut linnut muuttavat talveksi pois kylmyyttä pakoon. Ne lentävät lämpimämpiin maihin syksyllä ja palaavat takaisin keväällä ilmojen lämmettyä. Varsinkin hyönteisiä syövät linnut muuttavat, koska talvella ei ole syötäväksi hyönteisiä. Jotkut linnut kestävät talven kylmyyttä. Ne löytävät ravinnoksi puiden silmuja, marjoja, jyviä, hiiriä ym. Vaikka linnut muuttavat kauas, ne löytävät keväällä takaisin samalle seudulle. Miten ne osaavat? Niillä on eräänlainen sisäinen kompassi, joka ohjaa oikealle suunnalle. Linnut suunnistavat myös auringon ja tähtien mukaan.
Erilaisia pesiä Linnut tekevät pesänsä mitä erilaisimpiin paikkoihin. Jotkut linnut tekevät pesänsä puuhun risuista ja löytämistään aineksista. Jotkut linnut pesivät puun rungossa oleviin koloihin tai kaatuneisiin puihin. Jotkut tekevät pesänsä maahan, rannan kaislikkoon, pensaisiin tai erilaisiin rakennuksiin. Olet voinut nähdä lintuja ihmisten rakentamissa linnunpöntöissä. On sellaisiakin lintuja, kuten västäräkki, joka voi tehdä pesänsä vaikka ihmisen vanhaan kenkään! Eikö ole hassua! Tässä metsässä saatat nähdä muutamia koloihin pesiviä lintuja, kun käpytikan, palokärjen, sinitiaisen, talitiaisen, leppälinnun tai kirjosiepon.
Erilaiset nokat Olet saattanut huomata että linnuilla on erilaiset nokat. Arvaatko miksi? Joillakin linnuilla, kuten punatulkulla, on paksu nokka. Se on siksi, koska punatulkku syö siemeniä ja paksulla nokalla on helpompi syödä niitä. Joillakin linnuilla, kuten pajulinnulla, on pieni, ohut ja terävä nokka. Sillä on helpompi syödä hyönteisiä. Joillakin linnuilla, kuten kahlaajalinnuilla, on pitkä ja kapea nokka. Sen avulla on helpompi kaivaa liejusta hyönteisiä ja matoja.
Lintuaiheinen satu Päivälliskutsut Kauan sitten eli Kreikassa Aisopos-niminen mies. Hän kertoi seuraavan tarinan: Kutsuipa kerran kettu kurjen päivälliselle. Kurki oli hyvin nälkäinen ja melkoisen uteliaskin näkemään, mitä kettu tarjoaisi syötäväksi. Ärsyttääkseen kurkea kettu tarjosi keittoa laakealta lautaselta. Pitkänokkainen kurki ei kyennyt saamaan suuhun pisaraakaan ja niinpä se lähti harmissaan tiehensä. Muutaman päivän kuluttua kurki tapasi ketun uudestaan ja nyt oli sen vuoro kutsua kettu aterialle. Ketun saapuessa oli tarjolla herkullista kalakeittoa. Tällä kertaa tarjoiluastiana ei ollutkaan lautanen, vaan syvä kapeakaulainen ruukku. Kettu ei yltänyt edes kielellään lipaisemaan keittoa ja niinpä se jäi ilman ateriaa. –Älä tee toiselle sitä, mitä et halua itsellesi tehtävän! huusi kurki ketulle, joka loikki häntä koipien välissä matkoihinsa. Kirjasta: (Lasten lintukirja. Falk, Bisse & Lena Kallenberg 1985. Roland Jonsson 1985. Kustantaja Lasten Keskus oy, Helsinki 1986. Painettu Unkarissa 1985)
Linkkejä: Lahjoita linnunpönttö: http://www.birdlife.fi/rslh/
Jos haluat tietää lisää Rauman Seudun Lintuharrastajat ry:n tai Rauman seudun Luonnonystävien toiminnasta, niin katso seuraavia sivuja:
Paljon tietoa ja materiaalia: http://www.metsavastaa.net/opettajat_ja_oppilaat
Eläin- ja kasviaiheiset muistipelikortiti 4-6-vuotiaille: http://www.metsavastaa.net/46_vuotiaille |
|
||
|
|
|||
|
|
|||
|
|
|
||
|
|
|||
