|
||||||||||||||||||||||
|
uutiset
YMPÄRISTÖLAUTAKUNNASSA ESTEELLISYYSTILANTEITA KESKIMÄÄRIN KAKSI KOKOUSTA KOHTI Vuonna 2009 Rauman ympäristölautakunnan jäsen tai esittelijä poistui kokouksesta esteellisyyden takia 23 kertaa. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa ilmoittaudutaan esteelliseksi mieluummin liian herkästi kuin liian kitsaasti. Vuoden aikana käsiteltyjen asioiden ja kokouksessa olevien henkilöiden määrään suhteutettuna esteellisyysluku oli 0,6 %. Esteellisyystapauksista 11 johtui luottamushenkilön leipätyön liittymisestä käsiteltävään asiaan tavalla, jolla olisi saattanut olla taloudellista merkitystä. Yhdeksässä tapauksessa henkilö oli asianosainen valituksen tai kantelun takia. Kolme tapausta johtui sukulaisuudesta tai roolista yhteisössä. Aika ajoin käydään keskustelua siitä, ovatko ammatikseen rakennusalalla työskentelevät kelvollisia rakennusvalvontaviranomaisena toimivan lautakunnan jäseniksi. Vallalla on käsitys, jonka mukaan alaa tuntevat ja työssään pätevöityneet henkilöt ovat voimavara myös lautakuntatehtävissä. Tällöin vain tulee olla huolellinen esteellisyyskäytännöissä. Pääsääntöisesti esteellisyyden toteaa asianomainen itse. Kerran ympäristölautakunnan 17-vuotisen olemassaolon aikana on lautakunta jäsenen puolesta todennut tämän esteelliseksi. Esteellinen poistuu kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Lautakunnan kokouksessa ei riitä, että henkilö vain pidättäytyy keskustelusta tai mahdollisesta äänestyksestä.
Suomen Kuntaliiton internet-sivujen selostus esteellisyydestä. Lisätietoja kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 044 534 6950.
RAUMAN KASVIHUONEKAASUJEN SEURANTAA INTERNETISSÄ Kasvihuonekaasujen päästötilannetta voi seurata nyt internetissä. Tiedot päivittyvät viikoittain valtakunnalliseen CO2-sivustoon. Laskennassa otetaan huomioon kuluttajien sähkönkulutus, rakennusten lämmitys sekä tieliikenne. Teollisuuden päästöt eivät ole mukana. Vertailukohtana ovat taannehtivasti lasketut edellisten vuosien päästöt ja mahdollisuus vertailla muiden mukana olevien kuntien päästöihin. Rauman Voiman toimittaman kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä pienentää suurehko biopolttoaineiden osuus. Rauma ei kuitenkaan juuri nyt erotu edukseen. Tammikuussa on poltettu jonkin verran turvetta ja hiiltä. Öljykattilaakin on ajoittain käytetty tuotannossa. Hiilenpoltto johtuu osaltaan joulukuusssa sattuneen polttoainevaraston palosta. Raportti osoitteessa www.co2-raportti.fi Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
POLTTOPUITA MATALSUOKARISSA Noin neljän kilometrin päässä Syväraumanlahden venesatamasta olevaan Matalsuokariin on hiihtolomaviikoksi viety polttopuita ja rannalle on rakennettu nuotiopaikka. Nyt lumisena talvena nuotiopaikka on tarkoitettu ennen kaikkea hiihtäen retkeileville. Saareen ei johda valmista latua. Nuotiopaikan avulla kaupunki haluaa kannustaa ulkoilijoita suuntaamaan retkensä myös talviseen saaristoon, joko Matalsuokariin tai johonkin muuhun kaupungin omistamaan saareen. Omatoiminen retkeilijä on itse vastuussa turvallisuudestaan jäällä. Pakkastalvenakin merellä on sulapaikkoja. Nuotiopaikalla ei ole jätehuoltoa. Sääntönä on, että sen minkä retkeilijä jaksaa kantaa saareen, jaksaa hän myös kantaa sieltä pois. Matasuokarin sijaintia osoittava kartta on Suvitien laiturialueen ilmoitustaululla sekä osoitteessa www.rauma.fi/ymparisto. Lisätietoja ympäristönhoitaja Uula Jänkävaara 044 534 1967.
PITKÄJÄRVENKALLIOIDEN MELU AIHEUTTI ASETUSMUUTOKSEN Ympäristöministeriö on selkeyttänyt meluilmoitusten käyttöä ohjaavaa kohtaa ympäristönsuojeluasetuksessa. Muutoksen virikkeenä on ollut Rauman Pitkäjärvenkallioilla koettu tapahtumasarja, joka päätyi korkeimman hallinto-oikeuden laintulkintaan. Kallioainesta ei Pitkäjärvenkallioilla saanut oikeuden antaman ratkaisun mukaan louhia ja murskata pelkän meluilmoituksen perusteella. Toiminta pitkäaikaisilla työmailla edellyttää järeämpää työvälinettä, ympäristölupaa. Korkeimman hallinto-oikeuden ns. vuosikirjaratkaisu ja nyt tehty asetuksen muutos otetaan Rauman ympäristönsuojeluviranomaisessa mielellään vastaan. Säädöksen käyttö selkeytyy ja mahdollisuudet ympäristönsuojeluun paranevat. Rauman ympäristölautakunta teki asiassa aloitteen vuonna 2007. Aloitetta ei julkaistu, koska se sisälsi toisenkin mahdollisuuden sivuuttaa lain tavoitteet. Oheisesta pöytäkirjanotteesta kohta on edelleen poistettu. Uuden asetustekstin mukaan meluilmoituksella voi louhia ja murskata vain kerran alle 50 päivän ajan. Vanha säännösteksti voitiin lukea myös siten, että noita 49 päivän jaksoja saattoi olla toistuvasti 365 vuorokauden eli "juoksevan vuoden" kuluttua. Taulukko ympäristönsuojeluasetuksen muutoksista, ks. 7 §, kohta 7. Voimaan 1.1.2010. Lisätietoja kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 044 533 6950 ja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
OPASTUS KORJAUSAVUSTUKSIIN JATKUU RAUMALLA Asuinrakennusten korjaamiseen kannustavista avustusmahdollisuuksista kerrotaan raumalaisille edelleen neuvontapalvelun avulla. Korjausavustusneuvoja jatkaa viime vuonna alkanutta työtään korjausrakentamiskeskus Tammelan tiloissa. Osa avustusmuodoista tähtää rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen ja on siten ilmastonmuutoksen hillitsemistyötä. Korjausavustusneuvoja antaa remonttikohtaista neuvontaa ja avustaa tarvittaessa hakemusten laadinnassa. Neuvonnan piirissä on useita asuinrakennuksiin liittyviä avustusmuotoja. Vanhan Rauman ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten avustuksista voi kysyä samassa talossa työskentelevältä neuvonta-arkkitehdilta. Kuulutus korjausavustusneuvonnasta Lisätietoja korjausavustusneuvoja Juho Lainio 044 793 5191
NÄKEMYSERO LEIRIKESKUKSEN JÄTEVESISTÄ Paikallisen ympäristönsuojeluviranomaisen kanta Helmirannan leirikeskuksen edellyttämään jätevesilupaan poikkeaa valtakunnallisen viranomaisen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston tämän hetkisestä näkemyksestä. Lupavirasto katsoo vain putken mereen sijoittamisen edellyttävän lupaa. Rauman ympäristölautakunta sen sijaan pitää oleellisena sitä, saako putkessa johtaa puhdistettuakaan jätevettä Karranraumaan. Ympäristölautakunta teki joulukuun kokouksessaan Contineo Oy:n jätevedenpuhdistamon purkuputkesta muistutuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, nykyiselle Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Lautakunta katsoo, että jätevedenpuhdistamolle on oltava ympäristölupa. Lautakunta edellyttää lupaa sillä perusteella, että jätevesien johtamisesta voi aiheutua vesistön pilaantumista. Riski on lähinnä hygieenisen laadun heikkenemisessä. Typpi- ja fosforikuormituksesta puhdistamon on laskettu poistavan suuren osan, mutta toisaalta yksittäisten rantamökkien vesivessaratkaisuissa on nykyään käytännössä vaadittu umpisäiliötä tai viemäröintiä. Ympäristölautakunta käsittelee tiistaina 12.1.2010 leirikeskuksen rakennuslupaa. Rakennustarkastaja ehdottaa rakennusluvan myöntämistä siten, ettei päätöksellä vielä ratkaista puhdistettujen jätevesien jälleenjohtamista mereen. Näin ympäristölupavirastolle jää mahdollisuus reagoida lautakunnan vaatimukseen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908. ympäristölautakunta 1.12.2009 § 248 rakennustarkastajan ehdotus rakennusluvaksi
RAUMALLA MAASEUDUN JÄTEVESINEUVONTAA
Noin kuusi vuotta voimassa ollut maaseudun asuinjätevesiasetus aiheuttaa edelleen monelle päänvaivaa. Määräysten mukaisten jätevesijärjestelmien kuntoon saattamiseen on vielä aikaa neljä vuotta. Velvoitteissa on joustovaraa. Ympäristöministeriön työryhmä on vastikään ehdottanut lisämahdollisuuksia määräaikojen pidentämiseen. Tietoa kaivataan usein myös siitä, milloin paineviemäröintiä voidaan odottaa alueelle. Rauman kaupunki oli mukana maakunnallisessa neuvontaprojektissa vuosina 2004-2005. Sen jälkeen maaseudun jätevesineuvontaan on edelleen panostettu. Kiinteistökohtaista neuvontaa voi kysyä tarkastusmestari Markku Heinolta puhelin 050 511 5765.
LAMA EI TYREHDYTTÄNYT RAKENNUSLUPAKYSYNTÄÄ Raumalla rakennuslupien määrä ei ole talouslaman takia romahtanut, vaikka huippuvuosien tasosta on jääty selvästi. Omakotitalojen rakennuslupia on tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä myönnetty 45, mikä on vain kuusi vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lisäksi uusia lupa-asiakkaita käy nyt rakennusvalvonnassa vuodenaikaan nähden jopa tavanomaista enemmän. Pienten kohteiden muita lupia, jotka yleensä koskevat korjauksia tai laajennuksia, on myönnetty tänä vuonna yli 40 enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kerrostalorakentaminenkaan ei ole pysähtynyt. Ympäristölautakunta myönsi viime kokouksessaan luvan uudelle kerrostalolle Pyynpäässä. Vuoden vaihteessa rakentamisen energiamääräykset kiristyvät. Tämä tarkoittaa myös rakennuskustannusten nousua. Asiakkaiden kommentoinneista päätellen uudet vaatimukset eivät ole olleet kuitenkaan syy kiirehtiä lupahakemista. Ilmeisesti rakentajat hyväksyvät energian säästövaatimukset. Energiataloudellisuus näkyy sitten hyötynä käyttökustannuksissa. Lisätietoja apulaisrakennustarkastaja Kai Aarniketo 044 534 1954.
MERIVESI KIRKASTA LOKAKUUSSA
Rauman edustan
lähivesissä näki lokakuun lopulla ajanjaksoon nähden tavanomaista
syvemmälle. Hyvän tilanteen selitys saattaa löytyä tyynehköistä säistä.
Aallokko ei hakannut ravinteita matalilta pohjilta veteen.
Ajanjaksona ei myöskään paljoa satanut. Maavedet eivät tuoneet ravinteita. Hyvä tilanne vallitsi vielä marraskuun alussa, mutta sen jälkeen vesi näyttää samentuneen. Lokakuun tiedot perustuvat Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n kuukausiraporttiin.
Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
OJASUOLLE TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPA Ojasuolla Lapissa tuotetaan turvetta tästä lähin ympäristöluvan ohjaamana. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi haetun luvan noin neljän ja puolen vuoden käsittelyn jälkeen. Ojasuota on ryhdytty kunnostamaan turvetuotantoa varten jo 1970-luvulla. Varsinainen tuotanto alkoi vuonna 1984. Tuotteina ovat kasvu- ja kuiviketurve. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 42 500 kuutiometriä. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2020. Ympäristöluvan määräysten painopiste on vesien käsittelyssä. Ennen Ojajärvenojaan johtamistaan on vedet käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtauspatojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti toimivan suodatin- tai kasvillisuuskentän tai teholtaan vastaavan käsittelyn kautta. Ympäristölupaan voi vielä hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudesta. Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Raija Hakanen (02) 834 4754.
KAHTA PERHOSLAJIA ETSITTIIN RAUMAN RETKEILYSAARISTOSTA Retkeilysaarten käytön vähenemisen ja sitä myötä kasvillisuuden runsastumisen on arveltu heikentävän joidenkin hyönteislajien olosuhteita Rauman saaristossa. Viime kesänä selvitettiin kahden tällaisen lajin elinvoimaisuutta Kuuskajaskarin ja Kylmäpihlajan tienoilla. Etsityt lajit, rinnehopeatäplä ja pyöröneilikkayökkönen, löytyivät ainakin vielä toistaiseksi. Tehty selvitys ehdottaa katajien määrän vähentämisestä harvinaisen rinnehopeatäplän säilyttämiseksi Rauman saaristossa. Sen sijaan selvityksessä päädyttiin siihen, ettei pyöröneilikkayökkösen elinvoimaisuutta voida ihmistoimin vahvistaa. Selvityksen teki luontokartoittajaopiskelija Maria Koskinen Metsäopistolta Kullaalta. Työn ohjaajana ja selvitysaiheen virittäjänä oli Oulun yliopiston eläinmuseon eläkkeellä oleva intendentti Juhani Itämies. Selvitys pohjustaa osaltaan Selkämeren kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelua. Kohdealueet ovat alustavassa vyöhykejaossa retkeilysaaristoa, jonka luontoa vuosikymmenien ajan ovat muokanneet ihmisten läsnäolo ja leiriytyminen. Kansallispuistossa tavoitellaan ”saariretkeilyluonnon” säilymistä. Retkeilyn lisäksi tarvitaan siellä pensaskasvillisuuden vähentämistä, kenties myös niittämistä ja laiduntamista. Lisätietoja Juhani Korpinen 044 533 6950
TURUN HALLINTO-OIKEUS EI TUTKINUT VERMUNTILAN TIELOUHINTAVALITUSTA Vermuntilan Pitkäjärven kalliolouhokselle johtavan tien rakentaminen jäi viime huhtikuussa kesken, kun Turun hallinto-oikeus keskeytti kalliolouhinnan tiealueella. Nyt hallinto-oikeus päätti olla tutkimatta louhinnasta tehtyjä valituksia. Louhintakielto on kuitenkin vielä voimassa. Ympäristölautakunta päätti tämän vuoden tammikuussa, ettei tien rakentamiseen kuuluvan louhinnan ja murskauksen keskeyttämiselle ole perusteita ja hylkäsi kyläyhdistyksen vaatimuksen toiminnan kieltämisestä. Turun hallinto-oikeus on valitusviranomainen maa-aineslain valvonta-asioissa. Siinä tehtävässään hallinto-oikeus katsoo, etteivät valittajat olleet oikeutettuja valittamaan lautakunnan päätöksestä. Päätös ei hallinto-oikeuden mukaan ole kohdistunut lain tarkoittamalla tavalla valittajiin tai vaikuttanut välittömästi heidän oikeuksiinsa, velvollisuuksiinsa tai etuihinsa. Asia on edelleen myös Vaasan hallinto-oikeudessa, jonka toimialaan kuuluvat ympäristöluvat. Tielouhintaa kun oli tehty meluilmoituksen, ei ympäristöluvan nojalla. Yksityistietoimituksen laillisuuden tutkiminen taas kuuluu maa-oikeuden toimivaltaan. Turun hallinto-oikeus pysyttää tien louhintakiellon vielä voimassa. Kielto päättyy, jos Turun hallinto-oikeuden päätös saa lainvoiman. Uutta asiaan saattaa tuoda vielä korkein hallinto-oikeus, mikäli asia päätyy jatkovalitusten seurauksena sen ratkaistavaksi. Turun hallinto-oikeuden päätös Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
SIILILLE TALVIPESÄ Siilien määrä on vähentynyt. Suurimpana syynä autojen alle jäämisen lisäksi pidetään siilin talvehtimispaikkojen niukkuutta. Siilin talvehtimisen kannalta pihat ovat nykyään liiankin siistejä. Rauman kaupungin ympäristövirasto ja Rauman seudun luonnonystävät ry jakavat yhteiskampanjassaan kymmenen siilimökkiä ilmaiseksi paikallisten siilien käyttöön. Siilipöntöt jaetaan hakujärjestyksessä rakennusvalvonnan palvelupisteestä kaupungintalolta. Kulku E-portaan 1. kerroksesta osoitteessa Lyseokatu 2. Mökkejä annetaan yksi hakijaa kohti. Tieto mökin sijoituspaikasta kysytään mökkiä noudettaessa. Siilimökin korkeus on noin 30 cm. Katon koko on noin 60 cm kanttiinsa. Polkupyörällä tai kävellen tuota laudasta ja vanerista tehtyä rakennelmaa on vaikea kuljettaa. Kuljetukseen kannattaa varata auto tai polkupyörän peräkärry. Siilin talvinen asumus sijoitetaan varjoisaan, rauhalliseen ja kuivaan paikkaan puutarhassa. Vedet eivät saa päästä pesään keväälläkään. Pohjalle on hyvä laittaa kuivaa multaa. Siihen siili sitten kaivaa itselleen syvennyksen. Mökki täytetään kuivilla, suurikokoisilla lehdillä. Voi olla, ettei asukas löydä paikkaa heti ensimmäisenä syksynä. Ainakin pari vuotta voi odotella ja seurata, että pesä pysyy kuivana ja homeettomana. Internetistä löytyy ohjeita siilin talvipesän rakentamiseen ja varustamiseen. Tässä esimerkki ohjeista. Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 533 6950
13.8.2009 VIERASLAJIKYSELYSSÄ 22 JÄTTIPUTKI-ILMOITUSTA Lounais-Suomen ympäristökeskuksen projekti vieraiden, haitallisiksi katsottujen kasvilajien vähentämiseksi on Raumalla tuottanut 22 ilmoitusta jättiputkesta. Jättiputki on kiinnostanut yleisöä erityisesti sen terveyshaittojen takia. Kasvilajien jakaminen vieraisiin ja omiin on vaikea tehtävä. Useat kasvilajit ympäristössämme ovat puutarhakarkulaisia tai muutoin kulttuuriperäisiä. Tarve jättiputken kasvupaikkojen kartoitukseen ja esiintymien poistamiseen on sen sijaan ollut helppo ymmärtää mm. kasvin aiheuttamien ihovaurioiden takia. Suurin osa Rauman jättiputkihavainnoista on kaupunkitaajamasta. Kaksi kohdetta on Lapin alueelta ja yksi Vermuntilasta. Puolessa tapauksista esiintymän tuhoamiseen on jo ryhdytty. Projektissa on annettu neuvoja kasvin poistamiseksi. Keinoina on käytetty mekaanista poistamista, koivutislettä tai glyfosaattia. Maanomistaja on yleensä oikea henkilö toimenpiteitä tekemään. Lounais-suomen ympäristökeskuksen esite jättiputkesta ja hankeyhteystietoja
YMPÄRISTÖTOIMI ORGANISOIDAAN UUDELLA TAVALLA Rauman kaupungin ympäristötoimi on tarkoitus sijoittaa osaksi teknistä virastoa. Ensi vuoden alkuun kaavailtua uudistusta perustellaan työekonomialla ja sisäisellä virkojen täyttämisellä. Rauman kaupungin henkilöstöstrategian ja taloudenpidon ohjeiden tavoitteena on täyttää eläkkeelle lähtevien virkoja omalla henkilöstöllä silloin, kun se on mahdollista. Kaupungingeodeetin virkaan ehdotetaan nykyistä ympäristötoimenjohtajaa, jolla on pätevyys lain tarkoittamaan kiinteistöinsinöörin ja kaupunginvaltuuston määrittämä kelpoisuus kaupungingeodeetin virkaan. Uudistus vaatii siirtymäajan Nykyisen ympäristötoimenjohtajalle kuuluu vastedeskin ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tehtäviä. Kyse ei voi olla kahden työlään tehtävän sälyttämisestä yhdelle henkilölle, vaan uudistus edellyttää monia osauudistuksia ja siirtymäaikaa niiden toteuttamiseen. Näin uudistus koskee muitakin työntekijöitä, työprosesseja ja työvälineitä. Virastohallinnon kuviot ja taloushallinto siirtyvät teknisen viraston asianomaisille työntekijöille. Yleiset hallintotehtävät ovat usein paljon aikaa vieviä ja niistä vapautuminen antaa resursseja toimialan omiin tehtäviin. Ympäristönsuojelua ei tallota muiden jalkoihin Uuden tulosalueen muodostavat kiinteistö ja mittaus -yksikkö, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. Ympäristönlautakunta säilyy omana viranomaislautakuntanaan. Näin korostetaan rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaisuuden itsenäisyyttä. Raumalla ympäristönsuojelu on osallistunut moniin ylikunnallisiin ympäristönsuojelun hankkeisiin. Ympäristönsuojelun luonteeseen kuuluu juuri laaja yhteistyö ja siihen pyritään tulevaisuudessakin. Seudullista ympäristöhallintoakin kaavailtu Ympäristöhallinnossa on etsitty mahdollisuuksia isompiin yksiköihin ns. suuruuden ekonomian tuomien etujen takia. Pienissä yksiköissä yleishallinto kun on vienyt huomattavan paljon aikaa omien erityistoimialojensa työntekijöiltä. Taannoin selvitetty mahdollisuus seudulliseen, kuntarajat ylittävään ympäristöhallintoon ei kuitenkaan toteutunut. Nyt vireillä oleva uudistus käynnistyi Rauman ympäristöviraston hallintokuntakohtaisen eläköitymissuunnittelun yhteydessä tammikuussa 2009. Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 533 6950.
VIEHEKALASTUSTA MATKAILURANNOILTA HELPOTETAAN Viehekalastus Poroholman, Kylmäpihlajan ja Kuuskajaskarin rannoilta helpottuu, jos ympäristölautakunta hyväksyy tänään 23.6.2009 ehdotuksen Rauman kaupungin kalastusmääräysten muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan kalastuslupaa ei enää tarvita kalastettaessa vieheellä noilta matkailurannoilta käsin. Muutoksella halutaan edistää kalastusta ja helpottaa matkailusaarilla vierailevien lupamenettelyä. Uudistus koskee sekä ulkopaikkakuntalaisia että raumalaisia. Uudistus kuuluu myös Selkämeren kansallispuiston tavoitteisiin: vierailijoita kutsutaan meriluonnon ääreen kestävän luonnonkäytön mukaisissa harrastuksissaan. Kylmäpihlajassa ei kuitenkaan alkukesästä pidä mennä lintujen pesintäalueelle. Pesimärauhan häiritseminen voi aiheuttaa myös kulkijalle harmia, kun lapintiirat ulottavat puolustushyökkäyksensä tunkeilijan iholle saakka. Aiemmin lupamenettelyä on joustavoitettu matkailuyrittäjien "narikkaluvilla". Yrittäjällä on ollut tarjolla asiakkailleen kiertäviä lupia. Tämä käytäntö voi jatkua ulommas lähtevien kalastajien lupamenettelynä. Esimerkiksi Reksaaren rantavedet eivät kuulu kaupungin lupa-alueeseen, mutta Reksaaren lähistöltä kaupunki on vastikään hankkinut runsaasti vesialueita omistukseensa. Kokonaan kalastusluvista ei Rauman kalastuslupa-alueella aiota ainakaan toistaiseksi luopua. Lupatulot kun ovat tärkeä osa kalaistutusten rahoitusta. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 02 834 4755 (1.7.2009 saakka ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 533 6950)
NÄYTTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUSTA KYLMÄPIHLAJASSA Kylmäpihlajan näyttelytilassa on tämän kesän esillä näyttely, joka kertoo viljelijöiden ja muiden maaseudun toimijoiden keinoista maatalouden ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja Itämeren suojelemiseksi. Näyttely on esillä 17.6.-23.8.2009. Näyttelypaikka sijaitsee Kylmäpihlaja majakkasaarella suositussa matkailukohteessa. Kuvat ja selostukset käytännön tilanteista Esimerkkinä käytetään fosforikuormituksen vähentämistä, mutta samoilla toimenpiteillä saavutetaan myös monia muita ympäristöhyötyjä. Näyttelyn 12 kuvaa ja näyttelyesite kertovat käytännönläheisesti, miten eri toimin viljelykierron eri vaiheissa estetään fosforin pääsyä mereen. Näyttelyn ovat koostaneet Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanke. Näyttelyn kuvat on otettu aidoissa työtilanteissa. Meren tila esillä ennenkin Kylmäpihlajan Opasvajassa aloitettiin kiertävän Miten voit, Selkämeri –näyttelyn esittely vuonna 2006. Siinä, kuten vesiensuojelukeskustelussa yleensäkin, katsottiin huolestuneena hajakuormituksen ja erityisesti maatalouden vesistövaikutusten suuntaan. Nyt esillä olevan aineiston avulla näyttelyvieras voi tunnistaa maatalouden harjoittajien pyrkimykset sekä tekniset mahdollisuudet vesiensuojeluun. Vuoden 2006 jälkeen on tieto työtekniikoista ja vesiensuojelun keinoista kasvanut. Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 533 6950 MTK:ssa tiedottaja Anne Rauhamäki 040 820 7867 Kylmäpihlajan oppaat 044 793 5383
NEUVOJA KORJAUSRAKENTAMISEN AVUSTUSHAKUUN Korjausrakentamiseen monimutkaiseen avustusjärjestelmään saa nyt neuvoja kaupungin ympäristövirastosta. Rakennusinsinööri Juho Lainio antaa tietoja eri mahdollisuuksista ja avustaa hakemusten tekemisessä. Neuvontapalvelua saa näillä näkymin tämän vuoden ajan. Työ liittyy rakentamisen elvytyspyrkimyksiin nykyisessä suhdannetilanteessa. Avustuksia eri lähteistä voi hakea kuntoarviointeihin, perusparannusten suunnitteluun, energiasäästöihin, terveyshaittojen poistamiseen, hissien rakentamiseen ja liikuntaesteiden poistamiseen. Suhdannetilanteen erityisavustuksia saa asuinyhtiöiden moniin kunnostuksiin, jopa pihojen parantamiseen. Neuvonta koskee myös kotitalousvähennystä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjausavustuksia. Osalla hakemuksia on aikataulunsa. Yhteys neuvojaan kannattaa ottaa mahdollisimman pian. Korjausavustusneuvoja Juho Lainio työskentelee Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelassa Eteläpitkäkatu 17. Hänen työnsä koskee kuitenkin koko kaupungin aluetta, ei vain Vanhaa Raumaa. Vanhan Rauman avustuksissa avustaa artenomi Niko Palonen. Lisätietoja korjausavustusneuvoja Juho Lainio 044 7935191
KAUPUNGIN UUDET KALAVEDET AVAUTUIVAT Rauman kaupungin ostaman Vanhalahti Oy:n vesialueet Haapasaarenvedellä liitetään kaupungin kalastuslupa-alueeseen. Noilla vesillä voi nyt kalastaa kaupungin kalastussäännösten mukaisesti. Muutos on päivitetty kaupungintalon yhteispalvelupiste Pyyrmannissa jaossa oleviin karttoihin. Kartta on myös ympäristöviraston internetsivuilla. Uusi 281 hehtaarin vesialue tarjoaa melko suojaisen, jopa järvimäisen kalastusympäristön. Tämä ero näkyy myös kalastossa, vaikka niin veden virtauksilla kuin kaloillakin on kulkuyhteytensä ulkomereen Ristinperänsuntin ja Puuvallinsuntin kautta. Ympäristövirasto on laajentanut Rauman edustan merialueen veden laadun, kasviplanktonin ja pohjaeläimistön seurannan jo aiemmin Haapasaarenvedelle. Myös kalastosta saadaan nykyistä parempi selko kun seuraava kysely parin vuoden päästä tehdään raumalaisille vapaa-ajankalastajille. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen p. 8344755
SELKÄMEREN KANSALLISPUISTON LUONTOARVOT JA KULTTUURIPERINTÖ ESILLÄ Rauman kaupunginvaltuusto päätti viime joulukuussa periaatteista, joilla kaupungin alueita voidaan liittää osaksi Selkämeren kansallispuistoa. Päätös oli puiston perustamisen kannalta tärkeä. Valtuutetut käytännössä esittivät tervetulotoivotuksen niille, jotka haluavat tutustua Selkämeren luonnonnähtävyyteen ja kulttuuriperintöön.Selkämeren teemavuoden tapahtumana järjestetään Raumalla 22.4. klo 17 yleisötilaisuus kaavaillun kansallispuiston luonnosta ja kulttuuriperinnöstä. Hannu Heinon rauman giälisiin kysymyksiin vastaavat hyönteistutkija Juhani Itämies, luonnontuntija Pasi Tanner, vedenalaisen luonnon ja hylkyjen tuntija Juha Hyvärinen sekä perinnepurjehdustoimintaa edistävä Tapio Santala. Matkailupäällikkö Pekka Oivanen arvioi, miten nämä arvot voidaan yhdistää matkailuun. Tilaisuudessa puheenvuoron pitää myös ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Hän arvioi Selkämeren kansallispuiston merkitystä Suomen kansallispuistojen verkossa.Tilaisuus on Rauman kaupungintalon valtuustosalissa osoitteessa Kanalinranta 3. Tilaisuuden järjestävät Satakuntaliitto, Satakunnan luonnonsuojelupiiri sekä Rauman kaupunki. Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 533 6950.
VANHAAN RAUMAAN KORJAUSAVUSTUKSIA MAAILMANPERINTÖRAHASTA Valtion elvytystuki näkyy myös Vanhan Rauman tämänvuotisissa korjausavustuksissa. Opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvaa maailmanperintöpottia on kasvatettu ja siitä heltisi rahaa myös Raumalle selvästi aiempia vuosia enemmän.Kokonaisavustus on nyt noin 210000 euroa. Korjauskohteina ovat usein katot ja julkisivut. Avustusta on saanut myös talomaalauksiin. Erityisesti on haluttu suunnata rahaa talousrakennusten kunnossa pysymiseen. Käyttöä vailla ne ovat rappeutumisuhan alla. Pienet piharakennukset ovat kuitenkin oleellinen osa Vanhan Rauman miljöötä ja niiden säilymistä pyritään tukemaan. Maailmanperintöavustusten hakemista ohjaa Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus. Avustuspäätökset tekee Museovirasto. Lisätietoja neuvonta-arkkitehti Kalle Saarinen 050 552 0042.
TURUN HALLINTO-OIKEUS KESKEYTTI PITKÄJÄRVEN KALLION TIELOUHINNAN Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistyksen ja muiden allekirjoittajien vaatimus tuotti ainakin tilapäistä tulosta Turun hallinto-oikeudessa, kun oikeus keskeytti tielouhinnan Pitkäjärven kallioalueella.Ympäristölautakunta ei tammikuussa tekemässään päätöksessä ollut keskeytykseen ryhtynyt. Mahdollinen tulkintaero koskee sitä, onko kyse tietoimituksessa perustetun tien rakentamislouhinnasta vai maa-ainesluvan mukaisesta louhinnasta. Jälkimmäistä koskeva ympäristölupa on vielä valitusreitillä ja louhinta on siltä osin estetty.Turun hallinto-oikeuden antama kielto on väliaikainen. Asiaa koskevan varsinaisen valituksen hallinto-oikeus ratkaisee myöhemmin. Turun hallinto-oikeuden päätös Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA LAUSUI SATAMA-YVASTA Rauman ympäristölautakunta ei ottanut selvää kantaa Rauman sataman laajennusvaihtoehtojen paremmuuteen antaessaan lausuntoaan laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Sen sijaan lautakunta korosti veden laadun lisäselvittämisen tarvetta Syväraumanlahdella ja piti tehtyä kuntalaismielipiteen kartoitusta vajavaisena.Lautakunta piti myös tärkeänä, että ratavaihtoehtoja punnitaan vielä yleiskaavoituksen yhteydessä. Raumalla uusi yleiskaavakierros on juuri alkamassa, Kaavoitukseen kuuluu lain mukaan niin sanottu kaava-yva. Yleiskaavoituksessa voidaan myös tarkastella nyt tehtyä perusteellisemmin hankkeen vaikutusta muuhun maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen. Lautakunta oli huolissaan meluvaikutuksista. Käytännössä on todettu, että meluvalituksia tulee laajemmaltakin kuin meluleviämiskarttojen ennakoimilta alueilta. Nyt tarkastelun kohteena oli ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristölautakunta päässee antamaan lausunnon myös siinä vaiheessa, kun selvitykset muuttuvat vaihtoehdon valintaa koskeviksi suunnitelmiksi. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
OHJE ASUMISEN SAOSTUS- JA UMPIKAIVOLIETTEISTÄ Lisääntyvän maaseutuasumisen jätevedet hoidetaan usein paineviemäröinnin avulla. Jätevedet päätyvät tällöin puhdistamolle tehokkaaseen käsittelyyn. Vanhastaan on kuitenkin vielä käytössä aika ajoin tyhjennettäviä umpisäiliöitä. Lisäksi vanhoihin ja nykyaikaisiinkin käsittelyjärjestelmiin kuuluu saostuskaivoja, joita tulee tyhjentää. Lietteen keräilystä, kuljettamisesta ja käsittelystä on nyt laadittu esite.Vesikäymälän saostus- ja umpikaivoliete sisältää tauteja aiheuttavia bakteereja, loisten munia ja viruksia. Ne voivat aiheuttaa ihmisille terveyshaittoja. Siksi liete tulee kerätä, kuljettaa ja käsitellä huolellisesti. Jätevedenpuhdistamolla otetaan vastaan myös traktori- tai autokuljetuksin sinne tuotua lietettä. Ohje on laadittu avuksi omakotikiinteistön omistajalle. Ohjeen avulla kannustetaan jokaista ottamaan vastuuta siitä, että lietteet päätyvät turvalliseen jatkokäsittelyyn. Asumisen saostus- ja umpikaivolietteet -esite Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
UUDISASUNTOJEN PALOVAROITTIMET SÄHKÖVERKKOON Uudisasunnot on vastedes varustettava sähköverkkoon kytketyillä palovaroittimilla.Ympäristöministeriön palovaroittimien asentamista koskeva asetusmuutos astui voimaan 1.2.2009. Asetuksen mukaan sähköistettyjen uudisasuntojen palovaroittimien tulee jatkossa toimia verkkovirralla. Vaatimus koskee myös vapaa-ajan asuntoja. Palovaroittimien sijainti suunnitellaan ja varoittimet asennetaan huoneistokohtaisesti rakennusvaiheessa. Tutkimusten mukaan sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet pysyvät toimintakuntoisina varmemmin kuin paristokäyttöiset. Asennustyön yhteydessä hyödynnetään sähköalan ammattilaisten ammattitaito palovaroittimien sijoittelussa. Sähköverkkoon kytkettyihin palovaroittimiin siirtyminen ehkäisee osaltaan putoamisvaaraa paristonvaihtotilanteissa. Myös paristojäte vähenee. Palovaroittimet on siis jatkossa uudisrakentamisen yhteydessä kytkettävä sähköverkkoon kesämökillä, omakotitalossa ja rivitalossa huoneistokohtaisesti. Tämän lisäksi asentamisvelvoite koskee tietyin edellytyksin myös majoitustiloja, hoito- ja päivähoitolaitoksia sekä työpaikkarakennuksia. Lisätietoja rakennustarkastaja Esa Gröndahl 044 533 6940.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EI MOITTINUT JUHANNUSFESTIVAALIN VIRANOMAISIA Myös kaupunginhallitus toimi laillisesti Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on tehnyt päätöksen kantelusta, jossa raumalainen yksityishenkilö arvosteli viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnasta Raumanmeren juhannus -tapahtumassa. Kantelu ei johtanut eduskunnan oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Kantelu on tehty noin kaksi vuotta sitten. Päätöksessä todetaan juhannusfestivaalista aiheutuneen haittoja ja häiriöitä useana vuonna. Tavoitteena on, että tällaisten tapahtumien haitat alueen asukkaille olisivat mahdollisimman vähäiset, mutta kokonaan niitä ei voitane suurissa yleisö- ja musiikkitapahtumissa estää. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Raumanmeren juhannus -tapahtuman haittojen ei voida katsoa aiheutuneen viranomaisten tai viranhaltijoiden lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuksien laiminlyönnistä. Apulaisoikeusasiamies toteaa myös kaupunginhallituksen toimineen harkintavaltansa rajoissa. Se ei menetellyt lainvastaisesti hyväksyessään tapahtuman järjestämisen. Hyväksyntä tapahtui sopimuksella toiminnanharjoittajan kanssa. Kaupunki on tapahtumapaikan maanomistaja. Vuonna 2008 tapahtumaa ei enää Raumalla järjestetty. Lisätietoja asiasta ympäristönsuojeluviranomaista koskevalta osalta ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyväriseltä 050 322 2908.
VIIME VUONNA ASUNTOJA RAUMALLE EDELLISTÄKIN ENEMMÄN Asuntoratuotannon painopiste kääntyi vuonna 2008 omakotirakentamisesta kerros- ja rivitalojen rakentamiseen. Yhteensä 138 rakennusluvan saaneesta asunnosta 53 oli omakotitaloissa, 85 kerros- tai rivitaloissa. Vuonna 2007 talotyyppijakautuma asuntomäärissä oli päinvastainen. Yhteensä 116 uudesta asunnosta 75 oli omakotitaloissa, 41 rivi- tai kerrostaloissa. Kokonaisuutena rakennusvalvonnan lupamäärät vuonna 2008 vähenivät hieman edellisestä vuodesta. Rakennus-, maisematyö- tai toimenpidelupia myönnettiin 746, mikä on viitisen prosenttia vuoden 2007 lukua pienempi. Luku sisältää myös pienet ilmoitusmenettelyn mukaiset toimenpiteet. Lisätietoja rakennustarkastaja Esa Gröndahl 044 533 6940.
KHO PYSYTTI VOIMASSA ULKO-PETÄJÄKSEN MAISEMATYÖLUVAN Seitsemäntoista henkilön valitus ei tuottanut korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutosta Ulko-Petäjäksen maisematyölupaan. Samalle kannalle oli jo aiemmin päätynyt Turun hallinto-oikeus alempana valitusviranomaisena. Rauman ympäristölautakunta myönsi joulukuussa 2006 maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän luvan kallioaineksen louhimiseen ja vesialueen täyttämiseen Ulko-Petäjäksessä. Alue on kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa satama-aluetta. Korkein hallinto-oikeus yhtyi Turun hallinto-oikeuden perusteluihin, joissa viitataan paljolti juuri asemakaavaan. Korkein hallinto-oikeus selvitti myös satamajohtajan oikeutta allekirjoittaa maisematyöhakemus ilman satamahallituksen nimenomaista päätöstä asiassa. Oikeuden mielestä Rauman Sataman hallituksen on katsottava hyväksyneen satamajohtajan toimet lupahakemisessa. Allekirjoitusoikeudella ei tällöin ole asiassa merkitystä. Ulko-Petäjäksen ympäristölupahakemukset ovat vielä kesken. Lisätietoja maisematyöluvasta rakennustarkastaja Esa Gröndahlilta 044 533 6940 tai apulaisrakennustarkastaja Kai Aarnikedolta 044 534 1954. Lisätietoja ympäristöluvista ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyväriseltä 050 322 2908. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
MUUTOS PINTA-ALAN LASKUTOIMITUKSEEN ENERGIATODISTUKSESSA
KUNNIAMERKKI VANHA RAUMA -TYÖNTEKIJÄLLE Neuvonta-arkkitehti Kalle Saariselle on päivämäärällä 6.12.2008 myönnetty Suomen Leijonan ansioristi. Rakennusarkkitehti Kalle Saarinen on tullut Rauman kaupungin palvelukseen vuonna 1977. Työtehtävät ovat koko ajan koskeneet rakennusvalvontaa ja yhä enemmän erityisesti Vanhan Rauman asioita. Vuonna 1993 perustetun ympäristöviraston alkuaikoina saatiin luotua oma Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus. Sen sijaintipaikassa, Tammelassa, on myös Kalle Saarisen työpiste. Vanha Rauma on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella asemakaavalla. Tästä seuraa, että keskeinen osa Vanhan Rauman kulttuuriympäristö- ja maailmanperintöarvon vaalimisesta on yhteydessä rakennusvalvontaan. Tästä puolestaan suuri osa on neuvontaa, avustusten välittämistä sekä yleistä informaatiota ja aloitteellisuutta. Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 533 6950
JÄTEVESIPUHDISTAMON RIKKOUTUMINEN NÄKYI MERESSÄ Rauman merialueen tarkkailututkimus lokakuussa 2008 löysi jäljet syksyisestä jätevesipuhdistamon rikkoutumisesta. Merialueelta otetaan näytteitä säännöllisesti ja tulokset raportoidaan kuukausittain. Näytteenottoajankohta sattui juuri metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamorikon jälkeen. Vaikka kolmen kuukauden liukuvana keskiarvona määriteltyihin lupamääräyksiin nähden kuormitus pysyi varsin kohtuullisena, oli hetkellisen kuormituksen vaikutus havaittavissa merialueen tilassa. Jätevesien vaikutus näkyi hapenvajauksena ja ravinnepitoisuuksien kohoamisena. Merkittävin muutos oli kuitenkin meriveden hygieenisen tilan heikentyminen. Rauman kaupungin jätevedet käsiteltiin poikkeustilanteessa Maanpäänniemen puhdistamolla. Sen kemiallinen käsittely ei riittänyt poistamaan jätevesien bakteereita. Meriveden hygieeninen tila heikkeni. Etelä-pohjoissuuntaisen merivirtauksen seurauksena luokitus putosi välttäväksi Valkeakarin tasalle saakka. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
EI MUUTOSTA MAANPÄÄNNIEMEN JÄTEVESIEHTOIHIN Maanpäänniemen yhdyskuntajätevesien puhdistamon lupaehdot ovat pysyneet voimassa valituksesta huolimatta. Valitukset koskivat metsäteollisuuden ja kaupungin jätevesien yhteispuhdistuksen vastuujakoa sekä kalatalousmaksua. Rauman Veden jätevesipuhdistamon käsitelty jätevesi johdetaan edelleen metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Menettely vähentää erityisesti typpikuormitusta mereen. Valituksen teki ympäristöluvan hakijana Rauman Vesi. Yhdyskuntajätevesien puhdistamolla ja metsäteollisuuden puhdistamolla on omat ympäristölupansa. Nyt tehty ratkaisu ilmaisee vastuujakoa kuormituksessa ja sen raportoinnissa. Kalatalousmaksulla korvataan jätevesien aiheuttamaa kalataloushaittaa. Rauman Veden pieni maksuvelvoite 500 e/vuosi pysytettiin voimassa. Käytännön vesien suojelun kannalta nyt vahvistettuja velvoitteita merkittävämpää on välttyä Maanpäänniemen puhdistamon ohijuoksutuksilta. Lisäksi Rauman Veden tavoitteissa on tärkeänä viemäriverkoston kunnostaminen siten, että sadevesien laimentava vaikutus vähenee. Lyhyt selostus valituspäätöksestä Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050
322 2908. RAUMAN EDUSTALLA EI TÄYSIN TERVETTÄ MERENPOHJAA Rauman edustan merenpohjassa ei vuoden 2002 tilanteeseen verrattuna ole tapahtunut suuria muutoksia. Viiden vuoden välein tehtävä pohjatutkimus täydentää veden vuosittaisia laatuselvityksiä tiedoillaan pohjan eläimistä. Merialueen pohja luokitellaan siellä tavatun eliöstön perusteella. Pohjan laadusta tehdään myös aistinvaraisia havaintoja. Aistinvaraisesti selviää esimerkiksi pohjan hapettomuus. Pohjaeläimiä tarkkailtiin tutkimuspisteissä Rauman mannerrannasta noin Kuuskajaskarin tasalle. Rauman edustalla trendinä on jätevesien aiemmin pahiten likaaman pohjan puhdistuminen, mutta toisaalta täysin luonnontilaisten, terveiden pohjien katoaminen. Puoliterve pohja on supistunut puolilikaantuneen alueen laajetessa. Kehityksen kielteinen puoli aiheutuu rannikkovesien yleisestä rehevöitymisestä. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
RAUMAN MERIALUEEN KALASTUS 2005-2007 TUTKITTU Rauman edustan kalakantoja ja kalastusta seurataan osana kaupungin ja metsäteollisuuden jätevesivelvoitteita. Raportti vuosilta 2005-2007 kertoo kalastuksen vähenemisestä. Ammattikalastus Rauman edustalla on viime vuosina edelleen vähentynyt. Myös vapaa-ajan kalastuksessa on sama perustrendi. Vuonna 2006 vapaa-ajankalastajien saalis oli 44 tonnia. Se on kuusi tonnia vähemmän kuin edellisenä tiedusteluvuonna 2001. Tärkeimmät saalislajit ovat ahven, siika ja hauki. Seurantaa vuodesta 1972 Uusimmassa tutkimuksessa palattiin osin alkuaikojen menetelmiin tekemällä koekalastuksia. Muutoin asiaa selvitettiin kyselytutkimusten, saaliskirjanpidon, poikasnuottausten ja kutupohjatutkimusten avulla. Tutkimuksen ehkä arvokkainta antia on tieto kalastajien kokemista haitoista. Joka kolmannen kyselyyn vastanneen kommentti liittyi hylkeisiin. Sen sijaan kalastuksen järjestämiseen oltiin verraten tyytyväisiä. Jätevesivaikutuksia kutuun Tutkimuksessa selvitettiin myös silakan kutualueita Pajukarissa, Hansklopissa ja Mansikkakarissa. Hansklopissa mädin kuolleisuus vaikutti suuremmalta kuin muualla. Tämän arveltiin liittyvän jätevesivaikutuksiin.
Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
ALKUVUOSI VÄHENSI VAAN EI ROMAHDUTTANUT OMAKOTIRAKENTAMISTA RAUMALLA Rakennuslupien määrä on Raumallakin valtakunnalliseen tapaan vähenemässä. Vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä lupia omakotirakentamiseen haettiin kuitenkin vielä vilkkaasti. Syyskuun 2008 loppuun mennessä oli rakennusvalvonnasta haettu 46 omakotilupaa. Koko viime vuoden lupamäärä oli 75. Vuoden 2006 saldo oli yhteensä 57 lupaa. Mikäli tämän vuoden loppu sujuisi aiempien vuosien tapaan, päästäisiin nytkin vähintään vuoden 2006 tasolle. Taloussuhdanteiden muutoksen takia loppuvuoden kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa. Kahtena edellisvuonna omakotitalojen rakennusluvista noin 30 % kohdistui maaseudun taaja-alueille. Tänä vuonna suurin muutos on tapahtunut juuri maaseutuluvissa. Alkuvuoden omakotiluvista vain 6,5 % koski maaseudun taaja-alueita kun niiden määrä lasketaan ns. suunnittelutarveratkaisujen perusteella. Lisätietoja apulaisrakennustarkastaja Kai Aarniketo 044 534 1954.
KAIVATTU MELURATKAISU KORKEIMMASTA HALLINTO-OIKEUDESTA Pitkään vireillä ollut kiista Vermuntilan Pitkäjärven kalliolouhinnasta sai tärkeän ratkaisun, kun korkein hallinto-oikeus totesi tilapäisen meluilmoituksen riittämättömäksi korvaamaan ympäristölupaa usean vuoden kalliolouhinnassa. Ratkaisu on 30.10.2008 julkaistu korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjassa. Tämä ns. ennakkotapauksen luonne merkinnee uutta aiempaa selkeämpää linjanvetoa useaan tilanteeseen koko Suomessa. Tähän saakka linjanveto on ollut ristiriitaista mm. Suomen Kuntaliiton ja alueellisen ympäristökeskuksen näkemyksissä. Maa-aineksen louhiminen edellyttää pääsäännön mukaan ympäristölupaa. Nyt korkein hallinto-oikeus ratkaisi, ettei tuota pääsääntöä voi korvata tilapäisen melun ilmoitusmenettelyllä, kun käytännössä louhinta jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeenkin. Pitkäjärven kallioiden louhimis- ja murskaustyötä koskeva varsinainen ympäristölupa ei ole vielä saanut lainvoimaa. Louhija haki keväällä myös lupaa louhinnan aloittamiseen ympäristölupavalituksista huolimatta. Siihen ympäristölautakunta ei suostunut. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta on kuvaus KHO:n internet-sivuilla / Vuosikirjanumero KHO:2008:79. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
RAUMAN JA LAPIN RAKENNUSJÄRJESTYSTÄ LUONNOSTELTU Rauman ja Lapin yhdistyvään kuntaan halutaan yhteinen rakennusjärjestys. Molemmissa kunnissa on tehty päätös samansisältöisen rakennusjärjestyksen nähtävillä pidosta ja mielipiteiden kuulemisesta. Rakennusjärjestykseen on otettu asioita molempien kuntien nyt voimassa olevista säännöksistä. Lapin kunnan kaavoittamattomat alueet on kokonaan merkitty omaksi osa-alueekseen, jolla lupamenettelyt ovat Rauman vastaavia alueita kevyemmät. Näin halutaan ottaa huomioon kuntien erilaiset hallintokulttuurit siten kuin lainsäädäntö sallii. Raumalla on korostettu valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvoa. Kodisjoen, Unajan, Sorkan sekä Voiluodon ja Anttilan parhailla kyläalueilla halutaan varmistaa, etteivät vääränlaiset ikkuna- ja muut julkisivumuutokset turmele yksittäisiä rakennuksia ja kokonaisuutta. Ennen seuraavaa, ehdotuksen laatimisvaihetta, tultaneen aluerajauksia kuitenkin vielä täsmentämään. Alueet ilmeisesti ennemminkin supistuvat kuin laajenevat. Lähiviikkoina kuulutetaan virallisesti rakennusjärjestysluonnoksen nähtävillä pidosta. Rakennusjärjestys tulee sen jälkeen vielä uudelleen ehdotuksena nähtäville. Valtuustoon asia päätyy yhdistymisen jälkeen vuoden 2009 alkupuolella. Rakennusjärjestysluonnos, tekstiosa Rakennusjärjestysluonnoksen liitekartta Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt rakennusjärjestysluonnoksessa Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 533 6950.
KYLÄYHDISTYKSEN MAA-AINESVALITUS HYLÄTTIIN Vermuntilan kyläyhdistyksen valitus maa-ainesluvasta Vermuntilaan ei menestynyt Turun hallinto-oikeudessa. Lupahakemus koski valtatien 8 länsipuolella sijaitsevaa ottoaluetta. Tarkemmin näiden sivujen valitusselostuksissa. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
YMPÄRISTÖTOIMELLE LISÄÄ LUONTOPOLKUVERKOSTOA Raumalaisen yksityishenkilön aloite on siirtämässä Pyytjärven osittain rappeutuneen luontopolun kaupungin ympäristöviraston hoitoon. Polun rakentanut yhdistys on valmis luopumaan polun ylläpidosta resurssipulansa takia. Ympäristötoimi ylläpitää ennestään Lähdepellolla Pökkelöpesijäreittiä ja toista pienille lapsille tarkoitettua luontopolkua. Kohteisiin kuuluu myös Unajanlahden lintutorni. Selkämeren kansallispuiston valmistelutyönä on rakennettu Omenapuunmaan polkuverkosto sekä kunnostettu Reksaaren luontopolku. Tämän kesän uutuus on Kuuskajaskaripolku, joka keskittyy geologiaan, saaren historiaan ja kulttuurimaisemaan. Kuuskajaskarin polulle toivotaan lisää käyttäjiä Tuore Kuuskajaskaripolku on saanut hyvän vastaanoton. Palautteessa tulee esiin se, että polun laatimiseen on osallistunut valtakunnallisia asiantuntijoita Geologian tutkimuskeskuksesta, Turun yliopistosta sekä Posiva Oy:stä. Polkua halutaan tarjota mm. oppilaitoksille opetuksen avuksi. Ajatusta on jo testattu opettajaryhmien vierailuilla. Oppimateriaalipakettien laatimiseksi ja informaation uusimiseksi tarvitaan vastedeskin valtakunnallista ja jopa kansainvälistä yhteistyötä. Sitä kuin myös markkinointia ja vierailijamäärien kasvua odotetaan aikaansaatavaksi Selkämeren kansallispuiston avulla. Pyytjärven luontopolku osaksi tuhoutunut Osa Pyytjärven lenkistä on jäänyt rakentamisen alle. Sen reittiä joudutaan muuttamaan. Tavoitteena on, että uudistettu polku on käytössä keväällä 2009. Ympäristölautakunta tekee asiassa periaateratkaisun 2.9.2009.
Lisätietoja Kuuskajaskaripolusta ja Kivipajasta Martti Tuomiselta (02) 8224720 (huom. ns. takapuhelin). Lisätietoja myös ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpiselta 044 533 6950.
20.8.2008 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS EI PIDENTÄNYT KALANKASVATUSLAITOKSEN LUPA-AIKAA Heinästen kalastuskunnan ja viiden yksityishenkilön valitusten seurauksena lyhentynyt ympäristöluvan voimassaoloaika jää säätelemään Nurmeksen saaren kaakkoispuolella sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toimintaa. Korkein hallinto-oikeus yhtyi alemman valitusviranomaisen perusteluihin, joissa laitoksella katsottiin olevan haitallista vaikutusta vesiympäristöön. Rauman Lohi Oy oli vaatinut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista vedoten ympäristöhaittojen vähäisyyteen ja päätöksen kohtuuttomuuteen sillä perusteella, että siitä seuraa käytännössä toiminnan ja tuotannon katkeaminen, koska uuden ympäristöluvan saaminen vienee odotettavissa olevan vastustuksen myötä vuosia. Vaasan hallinto-oikeuden aiemmassa ja nyt siis voimaan jääneessä päätöksessä oli todettu vesialueen mataluus ja lukuisten saarten aiheuttama suoja. Tällaisena alue on altis rehevöitymiselle. Laitos ei ole alueen ainoa rehevöitymissyy, mutta selvitys alueen fosforipitoisuudesta, levämäärästä ja pohjan tilasta vuonna 2002 osoittaa, että laitoksen päästöt ovat heikentäneet alueen tilaa huomattavasti. Hallinto-oikeuden mielestä laitoksen toiminnasta aiheutuu jatkuessaan merkittävää ympäristön pilaantumista sekä kohtuutonta haittaa naapurustoon. Päätöksen ympäristöluvasta oli alunperin tehnyt Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Valitusten jälkeen lupa on nyt voimassa 31.12.2010 saakka. Yhtiö on ilmoittanut pitävänsä välivuoden toiminnassaan tällä kasvatuspaikalla, jossa toiminta alkoi vuonna 1981. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
20.8.2008 LAHDET JA SISÄSAARISTO NÄKYVÄT MERENTILAKARTASSA Vuosiraportit Rauman merialueen tilasta ovat jo vuosia kertoneet hyviä uutisia teollisuuden ja yhdyskuntajätevesien haittavaikutusten vähenemisestä. Nyt vesien käyttökelpoisuuskarttaa värittävät Haapasaarenveden ja Unajanlahden vesialueet. Niillä vedentila yltää vain tyydyttävälle tasolle. Raportin muuttuminen ei johdu äkkinäisestä veden tilan heikkenemisestä, vaan lähinnä tarkkailun laajentamisesta. Ympäristövirasto on laajentanut Rauman edustan merialueen tilan tarkkailua Haapasaarenveden seurannalla. Tulokset on lisätty kaupungin ja metsäteollisuuden jätevesivaikutusten tarkkailun yhteyteen Kaupungin edustan jätevesikuormituksen pienennyttyä ovat ensisijaisesti muista syistä heikentyneiden vesialueiden ongelmat tulleet entistä enemmän esille. Rauman edustalla veden laatu ei enää johdonmukaisesti ole sitä parempaa, mitä kauemmaksi jätevesien purkupaikalta siirrytään. Veden käyttökelpoisuusongelmat ovat muista tekijöistä johtuen kärjistyneet suojaisilla, rehevöitymiselle otollisilla lahtivesillä. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908.
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA LAUSUI SELKÄMEREN KANSALLISPUISTOSTA
Selkämeren kansallispuiston paikallisena tavoitteena on alusta asti ollut metsästyksen säilyttäminen saariston yhtenä toimintamuotona. Asia on esillä jo vuonna 1998 julkaistussa Raumanmeri-lehdessä. Useat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei metsästys sovi kansallispuistoon. Laajalevikkisen lehden Rauma-kyselyssä yli 60 % vastaajista vastusti metsästystä kansallispuistossa. Neljännes taas piti sitä mahdollisena. Metsästyksen asemaan puuttui myös Rauman kaupungin ympäristölautakunta lausunnossaan 3.7.2008. Lautakunta ei vastusta kaavailuja metsästyksen säännöistä. Kolmenlaista metsästysjärjestelyä Selkämeren varsinaisen kansallispuiston alueella metsästetään luonnonsuojelullisin perustein. Tähän luokkaan kuuluvat myös Rauman kaupungin alueet Valkeakarin väylän eteläpuolella ja Syväväylän länsipuolella. Riistalajeina ovat minkki, supi, kettu, rusakko ja harmaahylje. Listaan kuuluvat myös hirvi ja muflon, mutta Rauman kaupungin varsinaisilla kansallispuistoalueilla ei hirveä juurikaan ole. Muflon taas on istutettu laji Säpin saarella. Rauman kaupungin alueista Valkeakarin pohjoispuoliset osat eivät tule varsinaisiksi kansallispuistoalueiksi, vaan ns. YSA-alueiksi. YSA-alue perustetaan siten kuin yksityisen omistama suojelualue. Sen määräyksissä tulee lukemaan ”saa metsästää” ja ”saa käyttää koiraa metsästyksessä”. Kaupunki määrittää metsästysvuokrasopimuksessaan tarkemmat ehdot. Tämä ratkaisu on tehty juuri sen vuoksi, että mm. Nurmeksen, Aikonmaan ja Reksaaren rannoilla voisi em. riistan lisäksi metsästää vesilintuja syksyisin. Lisäksi näyttää mahdolliselta, että valtion yleisille alueille jätetään syyslinnustusta varten aukkopaikkoja tarkoitukseen sopivista kohdista. Kylien ulkopuolisilla eli yleisillä vesialueilla Suomen kansalaisilla on oikeus metsästykseen. Ympäristölautakuntakin haluaa tukea tällaista tai vähintään paikkakuntalaisten perinnettä syyslinnustuksen osalta, jos vain Suomen tekemät kansainväliset sitoumukset tai valtakunnalliset Natura-periaatteet sen sallivat. Merimetsosta on kyselty Merimetso ei ole Suomessa vielä riistalaji. Jos niiden yhdyskunnat käyvät haitallisen suuriksi, saa kansallispuiston perussäännönkin mukaan vähentää lajin yksilömäärää. Merimetson tilanne on valtakunnan metsästyslainsäädännön uudistamisessa vielä avoin. Kansallispuisto kaavojen toteuttamista Lautakunta toteaa kansallispuiston toteuttavan kaupungin yleiskaavaa. Yleiskaavassa on melko tiukka suojeluvaatimus, johon kansallispuiston vyöhykejako tuo pikemminkin lievennystä kuin kiristystä. Tätä asiaa lautakunta pitää hyvänä asiana, koska perinteisten retkisaarien luontoarvotkin ovat muotoutuneet saarilla kulkemisen seurauksena. Kansallispuistosuunnitelmat merkitsevät palvelurakentamista enemmän kuin yleiskaavaa osoittaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen poikkeuslupien sijaan lautakunta toivoo yleiskaavojen päivittämistä ja lupien myöntämistä suoraan paikallisella tasolla. Ympäristölautakunnan lausuntoa oli pyytänyt kaupunginhallitus. Ympäristölautakunnan lausunto 3.7.2008 Selkämeren kansallispuiston periaate-ehdotus Selkämeren kansallispuisto -sivut Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 5336950 (lomalla 7.7.-8.8.)
KUUSKAJASKARIN TARINOILLE OMA SIVUNSA Kuuskajaskari-polkua linnakesaarelle rakentaneet kohtasivat saaren entisiä asukkaita tai siellä varusmiespalveluaan suorittaneita. Välillä ryhdyttiin muistelemaan menneitä. Nyt muistelijoille tarjoutuu tilaisuus kirjoittaa tarinansa internetiin. Tuore pro gradu -työ linnakesaaren maisemasta sisältää sekin haastateltua tietoa henkilöiltä, jotka ovat saarella asuneet. Pieniä tarinoita riittänee vielä kerrottavaksi. Erityisesti toivotaan kertomuksia niiltä, jotka ovat asuneet tai olleet työssä saarella. Harvinaisempia saattavat olla kertomukset ajalta ennen puolustusvoimien saapumista saarelle. Varusmiesajan tapahtumista kaivataan erikoisia, muitakin lukijoita kiinnostavia tarinoita. Julkaiseminen edellyttää kirjoittajan omaa suostumista. Tätä varten yhteystiedot ovat välttämättömät. Tarinoita kerätään omalla kyselykaavakkeellaan. Kyselysivulla julkaistaan myös saadut kertomukset. Rauman kaupungin ympäristövirasto kokoaa aineistoa ennen kaikkea saaren kulttuurimaiseman vaalimisen takia. Tässä tarkoituksessa ympäristövirasto oli myös tilaajana Elina Mustalammen pro gradu -työssä "Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja matkailun kehittämismahdollisuudet". Toimenpiteillä haetaan pohjaa Selkämeren kansallispuiston informaatiojakelulle. Kansallispuiston perustamistarkoituksiin kuuluu oleellisena osana ihmisen ja luonnon suhde, joka muun muassa juuri Kuuskajaskarin linnakesaarella sisältyy erityisiin ympäristöarvoihin. Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 5336950.
12.6.2008 täydennys 18.6.2008 KUUSKAJASKARIPOLKU OPASTAA LINNAKESAAREN MAISEMAAN JA GEOLOGIAAN Kuuskajaskarin saarella vietetään geologiapäivää maanantaina 16.6.2008. Tilaisuus on samalla avajaiset Kuuskajaskari-polulle. Polku vie vierailijan vanhan linnakesaaren syrjäisiinkin kohteisiin, joissa tarjolla on saaristomaisemaa, linnoitusrakennelmia, tykkejä ja luontoa. Tapahtuma on myös kunnianosoitus kolmannen sektorin, tässä tapauksessa kivikerho Kummelin ja erityisesti sen puuhamiehen Martti Tuomisen panokselle geologian esittelyssä ja kiviharrastuksen edistämisessä. Kivikerho Kummelilla on takanaan pitkä yhteistyö Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Yhteistyöhön on viime vuosina liittynyt Rauman kaupungin ympäristövirasto. Edellinen yhteishanke oli kivi- ja kivihiontanäyttely Aronahteen koulun tiloissa. Nyt työ kohdistuu Kuuskajaskarin Kivipajaan ja Kuuskajaskari-polkuun. Saaressa toimii muitakin harrastusyhdistyksiä. Geologiapäivää edeltävänä viikonloppuna saaressa järjestetään myös Rauman Laitesukeltajien nuorisoleiri. Kolmannen sektorin mukanaolo Selkämeren kansallispuiston informaatio- ja palvelutuotannossa onkin harkittu tavoite. Geologian tutkimuskeskus ja Posiva taustatukena Kuuskajaskari-polulla esitellään geologiaa ja myös pienialaista saarisuota geologien asiantuntemuksella. Geologia on kiinnostava aihepiiri, jota Geologian tutkimuskeskus ja Posiva SataGeo-projektissa ovat nyt selkokielistäneet Kuuskajaskari-polun info-tauluilla. Tieteellistä maisematutkimusta Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksenlaitos on ollut ympäristöviraston yhteistyötahona myös Kuuskajaskarissa. Elina Mustalammen juuri valmistuneen pro gradu-työn pohjalta tekijä itse on kirjoittanut lyhyet maisemainformaatiot Kuuskajaskari-polkua kulkeville. Polku avoinna kaikille jo viikonloppuna Polkutaulut asennetaan paikoilleen jo viikonlopuksi. Kivipajalla vierailee myös Helsingin yliopiston eläkkeellä oleva johtaja Martti Lehtinen. Tämän kivitohtoriksi mainitun asiantuntijan erityisalaa on yhdessä yleisön kanssa tunnistaa esillä olevia kivilajeja. Maanantaina asiantuntijat ja muut kutsuvieraat kokoontuvat seminaariinsa kasarmin elokuvateatteriin. Seminaarin tarkoitus on paitsi kertoa kootusta aineistosta myös yhdessä etsiä mahdollisuuksia uusiin geologian esittelytapoihin Selkämeren kansallispuistossa. Kuuskajaskaria kun on kaavailtu erityisesti tuon luonnonosan esittelypaikaksi. Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 5336950 sekä internetistä.
RAUMAN KAUPUNGIN JA VALTION YHTEISTYÖ SELKÄMEREN KANSALLISPUISTON PERUSTAMISEKSI VALTUUSTOREITILLE Rauman kaupungin panostus Selkämeren kansallispuistoon sai taannoisessa valtuustoseminaarissa myötämielisen vastaanoton. Paikalliset, Rauman kaupungin omistamia alueita koskevat tavoitteet ovat loksahtaneet kohdalleen. Näiden lisäksi valtuuston odotetaan tekevän lisäehdotuksen lintujen syysmetsästyksestä valtion yleisillä merialueilla. Saariston uloimmilla, yleisen vesialueen keskellä olevilla luodoilla on harrastettu vesilintujen metsästystä, jonka jatkumiselle etsitään keinoja. Valtakunnallinen keskustelun aihe Aihe on ollut esillä kansallispuiston valmistelussa, yleisöpalautteessa ja myös Rauman kaupungin valtuustoseminaarissa. Ratkaisun löytämistä ovat vaikeuttaneet Natura 2000 -ohjelman toteutuskaavailut, joissa kansallispuiston vaihtoehtona on valtion tavallinen luonnonsuojelualue. Sen on arveltu kieltävän linnustuksen kokonaan. Rauman kaupunginvaltuuston odotetaan ehdottavan, että kansallispuiston ulkopuolelle jätetään vesilintujen syysmetsästykseen soveltuvia paikkoja myös noilta rannikon uloimmilta saarilta. Kevät- ja kesämetsästystä ei kuitenkaan sallittaisi. Selkämeren kansallispuisto nähdään niin vetovoimaisena ja luonnoltaan arvokkaana, ettei ajallisesti ja alueellisesti rajattu ja muutoinkin suhteellisen pieni metsästystoiminta puiston naapurina nakerra kansallispuiston perustamistarkoitusta. Ehdotukselle arvellaan löytyvän myönteistä vastakaikua valtionkin päättäjien joukosta. Ehdotuksesta on informoitu edellistä ympäristöministeriä hänen Kylmäpihlaja-vierailullaan. Ehdotus koskee Rauman kaupungin omistaman alueen ulkopuolista saaristoa. Koska Selkämeren kansallispuiston perustamisessa on kyse huomattavan suuren vierailijamäärän tavoittelemisesta ja siten matkailuelinkeinon tukemisesta, ei em. ehdotusta ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää sopimusehtoihin. Ehdotuksen toteutumiseen kun tulee vaikuttamaan myös ennakoimaton valtakunnallinen metsästyskeskustelu. Kaupungille valtaa ja vastuuta Kansallispuistoon ei voi kuulua yksityistä aluetta. Sen sijaan Selkämeren kansallispuistoon ehdotetaan liitettäväksi Rauman kaupungin omistamaa saaristoa Valkeakarin väylän eteläpuolelta. Etelässä rajana on Santkarin pooki. Isoimmat kaksi laivaväylää ja sataman laajennusvaihtoehdot ovat rajauksen ulkopuolella. Rauman kaupungin omistusta tarvitaan kansallispuiston matkailuun ja retkeilyyn. Sitä tehtävää hoitaa myös Valkeakarin pohjoispuoliset saaret. Tällä Raumanmeren luonto- ja retkeilyalueeksi kutsuttavalla osalla metsästys jatkuu nykyisen kaltaisesti kaupungin metsästysvuokrasopimuksen ohjaamana. Kansallispuistoon liittämisen sijaan sovelletaan kaupunginkin omistamalla alueella yksityisen maan suojelumenettelyä. Viime kuukaudet eivät ole tuoneet muutoksia valtion ja kaupungin tehtäväjakoon tai muihin sopimusehtoihin. Asia on menossa kaupunginhallituksen käsittelyyn 16.6.2008.
Lisätietoja internet-osoitteesta
www.rauma.fi/selkamerenkansallispuisto, apulaiskaupunginjohtaja Tomi
Suvannolta 044 534 3001 tai ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpiselta 044
533 6950.
3.6.2008 VALITUSASIOIDEN JULKISTAMINEN YMPÄRISTÖVIRASTON VERKKOSIVUILLA MUUTTUU Kunnallinen tiedottaminen on kuntalain mukaan avointa ja aktiivista. Tämän tavoitteen mukaan on monessa kunnassa julkaistu toimielinten kokouslistat ja pöytäkirjat aina, kun viranomaistoiminnan julkisuuslaki ei sitä ole estänyt. Internetin tuoma uusi julkisuuskanava on vuosien varrella etsinyt uomaansa. Vaikka asiakirja ei ole salainen, on sen julkistaminen internetissä jo toinen juttu. Ympäristövirastossa otetaan nyt käyttöön uusi tiedottamisen väline: valitusasioiden lyhyt uutisointi pääasiassa ilman asianosaisten nimiä. Uutistekstit tulevat olemaan lyhyitä. Asian perusteellisen selostamisen sijaan kerrotaan tapauksen pääpiirteet ja likimääräinen sijainti. Henkilörekisteriä halutaan välttää Raumalla rakennuslupien luettelo on julkaistu ilmoitustaulun lisäksi aikoinaan myös puhelinuutisissa ja kaapeliverkon teksti-tv:ssä. Tällä hetkellä luettelo on ilman hakijanimiä internetissä rakennuslupa-sivulla sekä lautakunnan esityslistassa ja pöytäkirjassa. Näkyvillä on tieto rakennuspaikasta ja hankkeen laatu. Nimen poisjättämisellä on varmistettu, ettei sivustosta muodostu henkilörekisteriä. Sellaisen julkistaminen edellyttää lupaa. Henkilörekisterin muodostumista on vältetty myös siten, että esityslistat ja pöytäkirjat ovat internetissä vain määräajan, enintään noin vuoden. Yksityisyyden suoja julkistamisen edelle Joskus ympäristölautakunnan käsittelemät asiat sisältävät henkilöiden asumisen tai muun toiminnan kuvauksia. Eturistiriitatilanteissa naapurit saattavat käyttää voimakkaitakin ilmauksia toisistaan. Tällaisia ei ole haluttu saattaa laajojen joukkojen luettaviksi. Niinpä viime aikoina osa asioista on merkitty herkästi ei-julkiseksi. Yksityisyyden suojan on katsottu menevän julkisuusihanteen ohi. Käytäntö hioutuu - varmasti vielä tulevaisuudessakin Nyt tiedottamista halutaan parantaa ilman, että se loukkaa asianosaisia. Riita- tai muu valitusasia kuvataan ympäristöviraston uutissivulla. Kuvauksessa ei pääsääntöisesti julkisteta henkilönimiä. Sen sijaan kuntalaisia laajasti kiinnostavat tapaukset, jotka koskevat esimerkiksi satamaa, teollisuusyrityksiä tai kallioaineksenottoa, julkistetaan myös esityslistan ja kokouspöytäkirjan internetversioissa. Julkistamien tietysti edellyttää, ettei kyse ole lain edellyttämästä, käytännössä harvinaisessa salassapitovelvollisuudesta. Uudella käytännöllä halutaan varmistaa, ettei pienten, yleensä vain kahden naapurin asioiden piilossa pito luo mielikuvaa suurten, yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden salailusta.
Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 5336950.
27.5.2008 SELKÄMEREN TEEMAVUOSI KÄYNNISSÄ - AVAJAISET KESÄKUUN ALUSSA Selkämeren teemavuotta vietetään tämän vuoden kesästä ensi vuoden kesään. Tapahtumia on jo ollut, mutta varsinaiset avajaiset pidetään usealla paikkakunnalla torstaina 5.6.2008. Avajaiset ovat usean erilaisen tapahtuman sarja pitkin Satakunnan rannikkoa. Näin korostetaan kaikkien paikkakuntien mukanaoloa. Raumalla avajaisia juhlitaan saaristoristeilyllä.
Lisätietoja Pirjo Pihlainen
29.4.2008
PUUN KAATAMISEEN KEVENNETTY LUPAKÄYTÄNTÖ
Kaupunkikuvan kannalta merkittävän puun kaataminen asemakaava-alueella
edellyttää tällä hetkellä maisematyölupaa. Rauman rakennusjärjestyksen uudistamisessa
tavoitellaan lupamenettelyn keventämistä lain sallimalla ilmoitusmenettelyllä.
Ympäristölautakunta on jo aiemmin antanut ohjeet siitä, miten
kiinteistönomistaja voi itse arvioida puidensa kaupunkikuvamerkitystä. Kaikki
puut eivät ole tähänkään mennessä edellyttäneet viranomaislupaa.
Kiinteistönomistajien perustelut puun kaatamiselle ovat yleensä hyvin
harkittuja. Usein vanha riskipuu myös korvataan uudella puulla.
Nyt rakennusjärjestykseen aiotaan sisällyttää säännös, jonka mukaan
kiinteistönomistaja lupahakemuksen sijaan lähettää ympäristövirastoon
ilmoituksen puunkaatoaikeistaan. Viranomaisella on tällöin kaksi viikkoa aikaa
vaatia varsinaisen luvan hakemista. Jos vaatimusta ei kuulu, voi
kiinteistönomistaja ryhtyä puun kaatoon.
Puun kaatamisaikeesta tulee ilmoittaa myös naapurille. Naapurin, jollaiseksi
laissa yleensä katsotaan myös tien toisella puolella olevan vastapäisen tontin
omistaja, asema menettelyssä onkin tärkeä. Parasta olisi suunnitella
toimenpiteet yhdessä.
Uuden rakennusjärjestyksen voimaan tulo edellyttää laajaa kuulemista
ehdotuksesta sekä kaupunginvaltuuston päätöstä. Rakennusjärjestys tulee
voimaan aikaisintaan vuoden lopulla.
Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 5336950.
18.4.2008
PÄIVÄTAPAHTUMIEN MELUILMOITTELUUN OHJEET
Ympäristömeluun suhtaudutaan yhä kaksijakoisesti. Toisaalta arvellaan, että
äänet kuuluvat kaupunkiin. Toisaalta taas valituksia melusta on esitetty yhä
useammin. Pienten päiväsaikaan pidettävien yleisötapahtumien tuottamasta
äänestä ei kuitenkaan näytä olleen juurikaan harmia. Ympäristölautakunnan
ratkaistavaksi onkin tulossa ympäristömääräysehdotus, joka merkitsee kankean
meluilmoitusmenettelyn keventämistä päivätapahtumissa.
Raumalla ei tähän mennessä ole ollut paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Nyt
määräykset aiotaan antaa, mutta aiheena on ainoastaan meluntorjunta. Samalla
kun ilmoitusmenettelyä kevennetään, annetaan yleisiä
ohjeita meluntorjunnasta ja menettelyistä.
Yhteydenotto naapureihin ja ympäristövirastoon
Yöaikaiset melua tuottavat tapahtumat tarvitsevat edelleen täysmittaisen
meluilmoituksen kuulutuksineen ja valitusmahdollisuuksineen. Aikarajana on
iltakymmenenen paitsi ilotulituksissa, joissa rajana on puoliyö. Uudenvuoden
ja venetsialaisjuhlissa raketteja voi ampua koko yön.
Päiväsaikaan pidettävissä enintään yhdeksän tunnin tapahtumissa riittää
yhteydenotto ympäristövirastoon ohjeiden saamista varten. Yhteydenotto voi
tapahtua puhelimitse, sähköpostitse tai muulla sujuvalla tavalla. Viranomainen
haluaa saada tiedon tapahtumasta ja antaa keskustelun yhteydessä ohjeita
äänensuuntaamisesta ja muista meluvaikutusta pienentävistä asioista.
Tapahtuman järjestäjällä on myös velvollisuus ilmoittaa lähimmille naapureille
tapahtumasta ja sen meluvaikutuksista.
Tapahtuman järjestäminen edellyttää edelleen maanomistajan lupaa. Usein
maanomistajana on Rauman kaupunki.
Käytäntö vaihdellut
Menettelyn keventämisellä halutaan myös saada päivätapahtumien järjestäjät
keskenään samalle viivalle. Tällä hetkellä vain osa tapahtumajärjestäjistä on
ollut meluntorjunnan yhteistyössä viranomaisen kanssa. Kokemuksen mukaan
tapahtumia järjestetään yleensä pienellä budjetilla ja ilman taloudellisen
hyödyn tavoittelua. Näissä tapauksissa meluilmoitusmaksu
kuulutuskustannuksineen on saattanut uhata koko tilaisuuden järjestämistä.
Uuden määräyksen mukainen menettely on ilmainen.
Ruohonleikkaajilla oma harkinta
Kotinurmikon leikkaaminen moottorikoneella aiheuttaa naapurustossa
kommentointia melko paljon. Ympäristönsuojelumääräyksiä ei kuitenkaan uloteta
koskemaan yksityistalouksien tavanomaista toimintaa. Toivottavaa tietysti on,
että kaupunkilaiset itse ottavat naapurinsa huomioon esimerkiksi
ruohonleikkaamisen ajankohtaa valitessaan.
Tavanomaisen rakentamis- ja purkutöiden tilapäisiä, mutta erityisen meluisia
työvaiheita ohjataan tehtäväksi arkisin ja päiväsaikaan. Tällaisissa töissä
melua syntyy esimerkiksi moottorisahasta, iskuvasarasta tai sirkkelistä.
Arkisin ja päivällä tehtyinä nämäkään toiminnat ei edellytä meluilmoituksen
tekemistä, ellei meluava työvaihe kestä yli viittä päivää.
Ympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 6.5.2008. Lopullisesti
ympäristönsuojelumääräyksistä päättää kaupunginvaltuusto.
Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Raija Hakanen
050 380 4515.
15.4.2008
RAUMANJOESSA GENEETTISESTI OMA TAIMENKANTA
Raumajoen taimenta voidaan pitää omana geneettisesti selvästi erillisenä
taimenkantana. Tähän tulokseen on tultu kalojen perinnöllisen rakenteen
tutkimuksissa. Raumanmeren taimenet ovat olleet erityisen kiinnostuksen
kohteena muutaman vuoden ajan. Monet kaupunkilaiset ovat Raumanjoen
silloilta tarkkailleet taimenen nousua kutupaikoilleen. Aiemmin on
arveltu, että kutukalat olisivat istutuksista peräisin olevia yksilöitä. Uuden
tutkimuksen mukaan Raumanjoessa kuteekin taimenpopulaatio, joka on perimältään
eriytynyt omaksi kannakseen.
Raumanjoen taimenista opinnäytetyötään tekevä Outi Aalto
toimitti syksyllä 2007 Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitoksen ja
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen genotyypityslaboratorioon
analysoitavaksi viiden taimenen kudosnäytteet. Tarkoituksena oli selvittää
näiden perusteella puron taimenkannan perinnöllistä rakennetta. Kantaa
verrattiin Paimionjoen, Uskelanjoen, Perniönjoen, Aurajoen ja Isojoen sekä
Rautalammin reitin taimenkantoihin. Perinnöllisen muuntelun
määrää mittava alleelimäärä ja heterotsygotia-aste, ovat Raumanjoen kannassa
samaa luokkaa kuin vertailukannoissa. Geneettinen etäisyys oli kantojen
keskimääräistä etäisyyttä isompi suhteessa muihin vertailukantoihin, mutta
Isojoen taimeniin etäisyys oli keskimääräisellä tasolla. Etäisyys oli tässäkin
tapauksessa kuitenkin iso, suurin piirtein samaa luokkaa kuin Isojoen ja
Rautalammin reitin taimenen ero. Dendrogrammissa Raumajoen taimenet ryhmittyvät samaan
haaraan Isojoen taimenten kanssa, mutta kuitenkin selvästi erilleen tästä.
Kaiken kaikkiaan Raumanjoen taimenta voidaan tämän tuloksen perusteella pitää
geneettisesti selvästi erillisenä kantana. Jo aiemmin tiedettiin, että meritaimenten lisääntyminen
Raumanjoessa onnistuu ainakin joinakin vuosina. On kuitenkin arveltu, että
kutukalat olisivat suoraan istutuksista peräisin olevia yksilöitä.
Tutkimustulos osoittaa kuitenkin, että Raumanjoessa kutee taimenpopulaatio,
joka on perimältään eriytynyt omaksi kannakseen. Puroon on siis vuorollaan
noussut kudulle siellä kuoriutunut taimensukupolvi toisensa jälkeen. Tulos antaa aihetta jatkoselvittelyihin ja aiempaa
suurempaa painoa Rauman oman taimenkannan suojelemiselle ja hoitamiselle.
Luontaisesti lisääntyvä meritaimen on koko Suomen rannikkovesillä vaarantunut
uhanalaiseksi. Pienikin luontainen poikastuotanto on arvokas. Lisätietoja Outi Aalto 050 3596622 Liite: dendrogrammi 10.4.2008
MITEN VOIT, SELKÄMERI? -NÄYTTELY NYT LUONTOTALO ARKISSA
Selkämeren tilasta kertova näyttely on
tänä keväänä esillä
Luontotalo Arkissa Porissa. Näyttely avataan torstaina 10.4.2008. Alla
oleva kirjoituksessa arvioidaan, onko vuonna 2006 koottu näyttely ajankohtainen
ja soveltuuko se
Selkämeren teemavuoden 2008-2009 alkuvaiheen
tapahtumaksi.
Selkämeri tutuksi Satakunta loppuu monen
satakuntalaisenkin mielestä Selkämeren itärannikon kahelikkoihin ja
rantakiviin. Aava meri ja sen saaristo ovat aivan vieressä, mutta merta ja sen
tilaa ei tunneta. Selkämeri on Itämeren
osana omaleimainen, samalla sikses hyvässä kunnossa, mutta samalla monen uhan
alla. Valtakunnan ja Itämeri-yhteisön keskusteluissa ja toimenpiteissä
ovat Suomenlahti, Itämeren pääallas ja Saaristomeri olleet
etusijalla. Selkämeri
mainitaan yleensä viimeisenä tai ei mainita lainkaan. Miten voit, Selkämeri?
–kysymyksen ja vähän vastaustakin ovat satakuntalaiset meritoimijat esittäneet
nimenmukaisessa kirjassa,
kirjan julkaisuseminaarissa, kiertävässä näyttelyssä, esitteissä ja artikkeleissa,
kansainvälisen asiantuntijaseminaarin aiheena Raumalla, monissa asiantuntija-
ja päättäjätapaamisissa sekä Selkämeri-tilaisuudessa koululaiva Fannylla
Helsingin etelärannassa. Näiden jatkeeksi haluttiin vielä järjestää
Selkämeri-vuosi kääntämään oman maakunnan ja koko Suomen katseita Selkämeren
arvoihin ja uhkiin. Selkämeren
kansallispuisto on myös kalastuspuisto Eräs tapa Selkämeren
tunnetuksi tekemiseen ja Selkämeren pitkäjänteiseen pitämiseen päättäjien mielissä on
Selkämeren kansallispuisto. Tavoitteena on vierailijamäärän kasvattaminen,
luonnonnähtävyyden esitteleminen sekä informaation jakaminen. Vierailijoista,
jotka ovat oman alueen asukkaita tai muualta tulevia, monet kalastavat.
Kalastajien ja kansallispuiston tavoitteet ovat paljolti yhtenevät.
Esimerkkinä tästä ovat meren kunto ja vesirakentamisen rajoittaminen.
Viime viikolla
kansallispuiston valmistelupalaverissa Selkämeren ammattikalastusyhdistyksen
kanssa korostettiin kansallispuiston sisältöä myös ns. kalastuspuistona.
Kansallispuiston toimintakirjoon sopii ekologisesti kestävä kalastus niin
ammattikalastuksena kuin vapaa-ajan kalastuksenakin. Millaiseksi muutut,
Selkämeri? Näyttely sisältää myös
arvioita Selkämeren uhista ja haasteista. Viime talvien leutous ja
sateisuus ovat vahvistaneet huolta hajakuormituksen ravinnevaikutuksesta.
Näyttelyn esille
nostamista vieraslajeista saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Petovesikirpun
aiheuttamista haitoista on verkkojen tukkeutuminen edelleen huolen aiheena,
mutta sen sijaan laji näyttäisi löytäneen ekologisen lokeronsa ja kelpaavan
silakankin ravinnoksi. Uusimpana vieraslajimannekiinina on
kampamaneetti, jonka lisääntymisen kylmärajaa tällä hetkellä tutkitaan. Kovasti piilossa ovat
vielä arviot haitta-aineiden merkityksestä. Näyttely kuvaa rannikon
suurteollisuuden kiistattomia saavutuksia merensuojelussa. Mutta toisaalta
ilmenee epätietoisuutta uusien haitta-aineuhkien todellisuudesta.
Tributyylitinan suurista pitoisuuksista kuullaan jatkuvasti uutisia, mutta sen
haittojen torjumiskäytännöistä ei vallitse varmuutta. Suhtautuminen kalojen
sisältämään dioksiiniin on kaksijakoista. Tutkimusten tuloksia odotetaan myös
ns. hormonihäiritsijöiden merkityksestä vesistöissä. Kovin pitkä aika tuntuu
olevan vielä siihen, että vesistöosittain ja kuormittajakohtaisesti voitaisiin
ilmaista ongelman olemassaolo tai mieluimmin tietenkin ongelmattomuus.
Nyt esillä oleva näyttely
antaa jokaiselle lähtökohtia seurata merentilan kehitystä tulevaisuudessa. Lisätietoja ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044 533 6950. 7.4.2008
RAKENNUSTEN SORTUMARISKI ON OLEMASSA
Rakennusten huomionarvoisia
sortumauhkia tuli rakennusvalvonnan tietoon viime vuonna kaksitoista. Riskit
ilmenivät rakennusten suunnitelmissa, rakennusaikaisissa katselmuksissa tai
rakennuksen käytön aikaisina ilmoituksina. Nykyinen lainsäädäntö asettaa
rakennuksen omistajalle, suunnittelijalle ja työmaan vastaavalle mestarille
selkeän vastuun. Rakennusten sortumiset ovat olleet
toistuvasti valtakunnallisia uutisaiheita. Rauman tapaukset eivät ole
ylittäneet uutiskynnystä. Raumalla neljä vuoden 2007 tapauksista liittyi
rakennuksen käyttöön ja hoitoon. Sortumariskin syinä oli mm. veden ja roudan
pääsy betonirakenteisiin hoidon laiminlyönnin seurauksena. Yhdessä tapauksessa
kostea lisäeriste saattoi lahottaa kantavia kattorakenteita. Yhdessä
tapauksessa selvitetään maaperän mahdollisia liikkeitä rakenteisiin.
Kohteissa, joissa rakennevaurio paljastuu muutoksena näkyvissä rakenteissa,
tarvitaan usein tilapäisiä, vauriokohtaa tukevia rakennelmia. Myös rakennuksen
käyttö joudutaan sortumavaaran takia toisinaan kieltämään. Suunnittelun tai
rakennustyömaan aikana huomatut sortumariskit ovat tässä mielessä helpompia
hoitaa. Nykyisen lainsäädännön hengen mukaisesti
sortumariskien hallinta perustuu pätevien suunnittelijoiden ja vastaavien
mestareiden työhön. Useinkaan kuntien rakennusvalvonnassa ei ole rakennetekniikan
erityisasiantuntemusta. Suurehkoissa kaupungeissa kuten Raumalla rakennusvalvontaviranomainen osallistuu
rakennevalvontaprosessiin omalla panoksellaan. Näyttää siltä, että tämä
palvelumuoto säilyy. Toistaiseksi Raumalla ei ole esitetty paikallisia
vaatimuksia viranomaisosallisuuden vähentämisestä rakennusten
rakenneohjauksessa. Lisätietoja 27.3.2008
MAASEUDUN JÄTEVESIRATKAISUISSA PAINEVIEMÄRI
KIINNOSTAA Noin neljä vuotta sitten voimaan
tullut maaseudun asuinjätevesiasetus ei ole aiheuttanut ryntäystä
jätevesijärjestelmien uusimiseen Raumalla. Vuoden 2007 aikana käsiteltiin 20
hankkeen lupa-asiat. Viralliselta nimeltään asetus
talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla on aiheuttanut kysymyksiä. Useat tuntuvat käyttävän
hyväkseen asetuksen sallimaa kymmenen vuoden siirtymäaikaa. Eniten tapahtuu niillä alueilla,
joille Rauman kaupunki on suunnitellut paineviemäriverkostoa ja ryhtynyt
tiedustelemaan asukkaiden kiinnostusta liittymiseen. Jätevesiohjausta parinkymmenen vuoden
ajan Rauman maalaiskunnassa ryhdyttiin
1980-luvun lopulla laatimaan maaseutualueiden jätevesikäsittelyn yleiskaavaa.
Kaava toimikin ohjeena yli kymmenen vuoden ajan uusia asuinrakennuksia
kyläalueille rakennettaessa. Näissä kohteissa jätevedet eivät juurikaan ole
ympäristöhaitta. Sen sijaan ratkaisuna usein ollut umpisäiliö tuottaa
kiinteistönpidolle vuosittaisia tyhjennyskustannuksia. Asetuksen voimaantulon jälkeen
Satakunnassa toteutettiin neuvonnan ja koulutuksen Hajavesi-hanke. Kohteena
oli paitsi kiinteistöjen omistajat myös suunnittelijat, laitevalmistajat ja
-kauppiaat, kiinteistönvälittäjät sekä kuntien jätevesi- ja ympäristöhallinnon
edustajat. Rauman kaupunki oli hanketyöntekijöiden toinen sijaintipaikkakunta. Maaseudun asumisviihtyvyys ykköstavoite
Hajavesihanketta ja koko asetuksen
täytäntöönpanoa on Raumalla perusteltu maaseudun asumisviihtyvyyden
parantamisena, ei niinkään Itämeren tai edes Selkämeren suojeluna.
Vesiensuojeluvaikutus ulottuu lähinnä kiinteistön lähivesistöihin ja
kesämökkien omille ranta-alueille. Tällaisenakin vesiensuojeluna vaivannäöllä
on toki arvonsa. Kiinteistönomistajalla vastuu Rauman ympäristövirastossa on yksi
työntekijä erikoistunut maaseudun jätevesiasioiden neuvontaan ja ohjaukseen.
Kiinteistön omistajalla on kuitenkin päävastuu asetuksen toimenpiteistä.
Tällä hetkellä tulisi kaikissa
viemäriverkostojen ulkopuolisissa asuinkiinteistöissä olla selvitys
kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Tämä on 1.1.2008 lukien
koskenut mm. vesivessattomia lomarakennuksia. Uusissa asuinrakennuksissa edellytetään
asetuksen vaatimukset täyttävää järjestelmää jo nyt. Suunnitelmat liitetään
rakennuslupakäsittelyyn. Rakennuksen pääsuunnittelija ja vastaava mestari
huolehtivat suunnittelun ja toteutuksen asianmukaisuudesta. Lievennyksiä pitkäänkin
siirtymäaikaan Ympäristöministeri on vastikään luvannut
lievennyksiä iäkkäiden kiinteistönomistajien velvollisuuksiin uudistaa
kiinteistöjensä jätevesijärjestelmiä. Lisäksi kuntien
ympäristönsuojeluviranomainen voi pidentää kohtuuttomuuden ja kuormituksen
vähäisyyden perusteella toteuttamisaikaa neljällä vuodella. Useisiin kuntiin,
myös Raumalle, on odotettavissa tulevina vuosina ympäristönsuojelumääräyksiä,
joissa harvaan asuttujen alueiden vaatimuksia lievennetään. Paineviemäri kiinnostaa Raumalla teknisen viraston panostus
maaseudun viemäriverkkoon on nostamassa paineviemäröinnin keskeiseksi
ratkaisuksi kyläasutuksen viemäröinnissä. Lisätietoja viemäröintisuunnitelmista
suunnitteluinsinööri Leena Sjögreniltä (02) 834 3657 ja kiinteistökohtaisista
käsittelyjärjestelmistä tarkastusmestari Markku Heinolta 050 511 5765.
11.2.2008 Selkämeren tila ja toiminta ovat
olleet Satakunnan ja myös Rauman kaupungin tärkeitä aiheita viime vuosina. Nyt
käynnistyvä Selkämeren teemavuosi on jatkoa mm. niille hankkeille, joissa on
kirjan ja näyttelyn keinoin kysytty Miten voit, Selkämeri? ja kehitetty
Selkämeren matkailu- ja retkeilykäyttöä kansallispuiston avulla. Hankkeen rahoittajina ovat Merikarvian
ja Eurajoen kunnat, Porin ja Rauman kaupungit, Perinnelaivayhdistys Ihana
Luvialta sekä Satakuntaliitto. Teemavuoden käytännön järjestelyistä
huolehtii Turun yliopistoon kuuluvan Merenkulkualan koulutus- ja
tutkimuskeskuksen Porin yksikkö. Lisätietoa Selkämeren teemavuodesta
internet-osoitteesta
http://www.rauma.fi/selkamerivuosi sekä
aloitustiedotteesta. 18.2.2008
METSIÄ TUTKITTIIN
BIOINDIKAATTOREILLA Rauman ja
Pyhärannan metsien tilan arviointi on taas toistettu vuosien tauon jälkeen.
Menetelmä on ollut pääpiirteissään sama kuin aiemmin, ja näin on saatu kuvaa
pitkäaikaisesta kehityksestä. Alunperin rikkipäästöjen sävyttämän työn uusi
kiinnostuksen kohde on typpipitoisuuksien kasvu. Rauman ja Pyhärannan metsiä tutkittiin bioindikaattorimenetelmillä.
Tutkimuksessa todettiin, että neulasten rikkipitoisuus on laskenut ja
typpipitoisuus kohonnut viimeisen 13 vuoden aikana. Tutkimuksen teettivät alueen kunnat ja teollisuuslaitoksista UPM-Kymmene
Oyj, Oy Botnia Ab ja Forchem Oy. Lisätietoja tutkimuksen esitteessä ja
ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyväriseltä 050 3222908.
MIKÄ MAISEMAKUVASSA ON JOKAMIEHELLE TÄRKEÄÄ Maisemakuvan
vaaliminen on usein haluttu ottaa asiantuntijoiden tehtäväksi. Mutta onko
tavallinen ympäristönkäyttäjä, jokamies, samoilla linjoilla. Kääntääkö
jokamiehen pään palkittu arkkitehtuuri vai roskaantuneet alueet. Tätä pohtii
omalla pienellä panoksellaan Rauman kansalaisopiston kurssi Jokamiehen
maisemaestetiikka. Kansalaisopiston
kurssi järjestetään yhteistyössä ympäristöviraston kanssa. Ympäristöviraston
tehtäviin kuuluu lain mukaan rakennusluvissa huolehtia siitä, ettei
"kaupunkikuvaa turmella". Usein myös joudutaan antamaan rakennusten kunnostus-
tai alueiden siistimiskehotuksia. Näissä tulee jatkuvasti esiin erilaisia
mielipiteitä maiseman esteettisistä arvoista. Kansalaisopiston
kurssilla asiaa tarkastellaan digitaalisen kuvankäsittelyn keinoin.
Osallistujat laativat omasta tai yhteisestä kuva-aineistosta ehkä jopa
kärjistettyjä esimerkkejä siitä, miten hyvä ympäristö ja maisemavaurio kohtaavat.
Muutaman kuvankäsittelytekniikan lisäksi perehdytään tapaan katsoa
ja arvioida maisemaa. Kansalaisopiston
kurssi-info ja
opinto-ohjelma. Lisätietoja ympäristövirastossa ympäristötoimenjohtaja Juhani Korpinen 044
533 6950.
RAKENNUSTEN ENERGIATODISTUKSET KÄYTTÖÖN Rakennusten
energiatodistukset ovat yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Samalla
energiatodistukset auttavat vaikkapa asunnon ostajaa kalliin hankinnan
taloudellisuutta arvioitaessa. Laki rakennuksen
energiatodistuksesta tuli voimaan 1.1.2008. Se koskee pääsääntöisesti kaikkia
uusia rakennuksia. Tälläkin uudella lailla on taustalla eu-direktiivi. Energiatodistusten
avulla pyritään vaikuttamaan rakennusten ympäristöystävällisempään
rakentamiseen ja vähentämään energiakulutuksen aiheuttamia
hiilidioksidipäästöjä. Suomessa rakennusten käyttämä energia aiheuttaa noin 30
% hiilidioksidipäästöistä. Vapaaehtoinen
vanhoissa pientaloissa Ennen lain voimaantuloa
valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta lähtien.
Energiatodistuksen hankkiminen ennen lain voimaantuloa valmistuneelle
omakotitalolle ja enintään kuuden asunnon asuinrakennukselle on kuitenkin
vapaaehtoista. Rakennuksen omistajan
on hankittava energiatodistus silloin, kun rakennus tai sen osa otetaan
käyttöön, myydään tai vuokrataan. Energiatodistuksessa ilmoitetaan se
energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön.
Rakentamismääräykset
ohjaavat Uudistetuissa
rakentamismääräyksissä määritetään energiatehokkuuden perusvaatimustaso.
Aiheina määräyksissä ovat lämmöneristys, energiakulutus, lämmitystehotarve,
lämpöhäviö, rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihdon talteen otettava lämpö.
Lämpöhäviön arvioimista varten on laadittu opas tasauslaskimineen. Rakentamismääräykset
lisäävät rakennussuunnittelun tasovaatimusta entisestään. Jo kauan sitten on
jäänyt taakse ajat, jolloin rakennuslupasuunnitelmat piirrettiin
ruutupaperille. Rakennuslupahakemukseen on nyt useissa hankkeissa liitettävä
pääsuunnittelijan allekirjoituksellaan varmentama energiaselvitys ja
-todistus. Energiatodistus
työkaluksi asunnon myynnissä ja vuokrauksessa Energiatodistus
tarvitaan vuoden 2009 alusta lähtien myynnin ja vuokrauksen yhteydessä
kaikille asuinrakennuksille, joissa on yli kuusi asuntoa. Energiatodistuksen
laatimisvelvollisuus ei kuitenkaan koske:
-
rakennusta, jonka pinta-ala on
enintään 50 m2
-
asuinrakennusta, joka on
tarkoitettu käytettäväksi enintään neljän kuukauden ajan vuodessa
(lomarakennus)
-
väliaikaista rakennusta, jonka
suunniteltu käyttöaika on enintään kaksi vuotta
-
teollisuus- tai
korjaamorakennusta taikka muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua
maatilarakennusta, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla,
jota koskee kansallinen alakohtainen energiasopimus
-
rakennusta, joka on suojeltu
maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella kaavalla, rakennussuojelulain tai
valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen mukaisella
päätöksellä tai, joka Museoviraston tekemässä inventoinnissa on määritelty
kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi
-
kirkkoa tai muuta
uskonnollisen yhdyskunnan omistamaa rakennusta, jossa on vain kokoontumiseen
tai hartauden harjoittamiseen taikka näitä palvelevaan toimintaan
tarkoitettuja tiloja. Energiatodistus kuuluu
rakennuksen asiakirjoihin. Rakennusluvan yhteydessä se sisällytetään myös
rakennuslupa-asiakirjoihin ja arkistoidaan rakennusvalvontaviranomaisen
arkistoon. Raumanmeren meritaimenmerkintä jatkuu Ympäristövirasto, Raumanmeren kalastusalue ja sen
jäsenet jatkavat yhteistä tutkimusta meritaimenistutusten tuloksellisuudesta.
Vuonna 2006 aloitetussa merkintätutkimuksessa on istutettu kaikkiaan 17900
vaelluskokoista taimenta, joista 3200 on merkitty carlin-merkillä. Merkissä on
kullekin istukkaalle yksilöllinen tunnusnumero ja palautusohje. Hollmingin kalakerho ry ylläpitää internet-sivustoa
www.taimen.info. Sieltä voi seurata
merkkipalautuksia. Sivuston avulla osaltaan edistetään merkkien palauttamista
ja pienennetään palauttamatta jäävistä merkeistä aiheutuvaa vääristymää.
Palauttamatta jääneet merkit johtavat istutustuloksen aliarvioon, joka ei
rohkaise taimenistutusten jatkamiseen. Tutkimus on useampivuotinen. Istutukset tehdään samassa
laajuudessa kolmena vuotena 2006-2008. Tähän mennessä saatujen palautusten
perusteella lopullisia tuloksia on ehkä liian aikaista arvioida.
Merkkipalautusten alkukertymä antaa kuitenkin aiheen epäillä, että tulos tulee
asettumaan melko vaatimattomalle tasolle. Viime vuosina ovat tavanomaiset
tulokset muuallakin rannikkovesillä olleet vastaavanlaisia. 1980-luvun
huipputuloksiin ei ilmeisesti ylletä. Nähtävästi poikasten selviytyminen on joko niiden
kasvattamiseen tai meriympäristöön liittyvistä syistä heikentynyt.
Tuottavuutta heikentää edelleen taimenten kalastaminen liian pieninä, jo
ensimmäisenä merivuotenaan, juuri ennen nopean kasvun alkamista. Toisaalta,
vaikka istutusten tuotto euromääräisenä liha-arvona on pieni, on muistettava,
että virkistyskalastajalle taimenen saamisen elämysarvo on suuri. Istutukset
myös tukevat jo erittäin uhanalaiseksi huvennutta meritaimenten luontaista
lisääntymistä. Tänä vuonna ympäristövirasto osallistuu noin 5000
taimenen istuttamiseen Rauman Satamalahteen. Näistä merkitään 500 istukasta.
Merkintätulosta voidaan käyttää yleisen kalaveden hoidon suunnittelun ohella
myös arvioitaessa Rauman metsäteollisuuden velvoiteistutusten
tuloksellisuutta. Raumanmeren kalastusalueen suunnitelmissa on istuttaa 2000
ja merkitä 500 kalaa Eurajokisuulla. Istutus toteuttaa kalastusalueen
teettämää suunnitelmaa Eurajoen kalataloudellisesti kunnostetun alajuoksun
hoidosta. Merkinnästä odotetaan saatavan uutta tietoa Eurajokeen leimautuvien
meritaimenen vaelluksista ja hoitotoimen tuloksellisuudesta. Tutkittavana on myös ajatus, että vuonna 2008
merkittäisiin vaihtoehtoisesti nevanlohia ja saataisiin näin vertailukohta
meritaimenistutuksiin. Lisätietoja y6mpäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen
050-3222908. Raumalle
edelleen paljon rakennuslupia
Rakennuslupien määrä Raumalla palasi vuonna 2007 parin vuoden lievän
laskusuuntauksen jälkeen nousuun. Viime vuoden rakennuslupakohteiden arvo
rakennettuina on yli 70 miljoonaa euroa. Ensimmäiset valmistuneet tilastot Rauman
rakennusvalvonnan toiminnasta kertovat rakennuslupia myönnetyn viime vuonna
365 kohteeseen. Viime vuonna vastaava luku oli 317 ja rakennuslupien
huippuvuonna 2004 peräti 437. Rakennusvalvonnassa tehdyn laskelman
mukaan asuinrakennuskohteiden arvo, mikäli rakennuslupien suunnitelmat
toteutetaan, on 30,4 miljoonaa euroa. Laskelmassa ovat tällöin mukana
asumiseen tarkoitetut kerrostalot, rivitalot, erilliset pientalot sekä näiden
lisärakennukset. Kohteiden kerrosala on 17731 neliömetriä. Siitä 80 % on
pientaloissa. Muiden kuin asuinrakennusten arvoksi
on määritetty noin 40 miljoonaa euroa. Nämä rakennukset ovat mm. liike-,
teollisuus-, varasto-, toimisto- ja julkisten palvelujen rakennuksia. Rahalaskelmasta puuttuvat
toimenpidelupien ja toimenpideilmoitusten kohteet. Niissä kyse on esimerkiksi
rakennusten julkisivumuutoksista, rakennusten teknisistä muutoksista tai
rakennelmien, erityisalueiden tai pienten talousrakennusten rakentamisesta. Raumalla vuosina 1995-2007 myönnettyjen
tavallisimpien lupien määrät Täydellisempi tilasto rakennusvalvonnan toiminnasta
2007 julkaistaan ympäristölautakunnan helmi- tai maaliskuun kokousasioiden
yhteydessä. Lisätietoja rakennuslupakohteiden taloudellisesta
arvolaskelmasta tarkastusinsinööri Raimo Salmiselta 044 534 1953. 16.1.2008 Rauma ja 91
muuta vastasi Itämeri-haasteeseen
Helsingin ja Turun
kaupunginjohtajien
aloitteesta
lähti viime vuoden kesäkuussa
Rauman kaupungissa haasteeseen vastaaminen on
ollut itsestään selvää. Selkämeri Itämeren osana on kaupungin strategian 2012
nimeltä mainittuja kohteita. Rauman seudulta kampanjaan liittyi myös
Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto, joka toimii Säkylän, Euran ja Köyliön
alueilla. Sisämaan kunnista mukana on myös Laitilan kaupunki. Miten voit, Selkämeri -kirja (2005),
Selkämeren tila 2006 ja Rauman matkailurantojen vesiensuojelu (2007) ovat
olleet Rauman kaupungin viime vuosina vetämiä yhteistyöhankkeita. Selkämeren
kansallispuiston edistämisellä on myös haluttu suunnata huomiota Selkämeren
tilaan. Lisäksi Rauman kaupunki on mukana Satavesi-ohjelmassa sekä mukana
Satakunnan rannikon läheisten vesien rehevöitymisselvityksessä sekä Selkämeren
teemavuosi -hankkeessa. Haasteeseen vastataan myös konkreettisilla
vesiensuojelutoimilla. Tällaisia on Raumalla ollut mm. yhdyskuntajätevesien ja
metsäteollisuuden jätevesien yhteispuhdistus. Uutta tietoa ja uusia mahdollisuuksia kaavaillaan
seuraavaksi ilmastomuutos-otsikon alla tehtävästä laajasta Selkämeri-työstä
sekä hyperspektri-tekniikan kokeilusta merentilan kuvaamisessa. Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen
(24.1. lähtien) 050 322 2908.
4.1.2008 Näyttely paanukaton korjaamisesta Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelassa on
esillä näyttely paanukaton korjaamisesta. Näyttely perustuu Kesälahden
kirkkotapulin korjaamiseen. Näyttelyn avajaiset ovat tiistaina 8.1.2008 klo 18.
Näyttely on muutoin avoinna nyt talvikautena aina silloin kun
korjausrakentamiskeskuksen työntekijät ovat paikalla. Avoinna olo kannattaa
varmistaa soittamalla korjausrakentamiskeskukseen
Lisätietoja neuvonta-arkkitehti Kalle Saarinen, (02) 834
4750, 050 5520042. 2.1.2008 Uudenvuoden ilotulitus heikensi
ilmanlaatua Rauman keskustassa Vuosi vuodelta yltyneen ilotulituksen aiheuttama ilman
hiukkaspitoisuuden kasvu oli vuoden vaihtuessa selkeästi havaittavissa myös
ilmanlaadun mittausasemalla Hallikadun varrella. Tavanomaisesta alle 20 mg/m3
(mikrogrammaa kuutiossa) pitoisuusarvoista Rauman keskustan hengitettävien
hiukkasten pitoisuudet kohosivat hetkellisesti jopa yli 400
mg/m3 lukemiin. Uuden
vuoden ensimmäisen tunnin keskiarvoksi tuli lähes 185
mg/m3. Mainittakoon, että
ilmanlaatuasetuksen mukainen tuntipitoisuuden ohjearvo on 70
mg/m3 . Ilotulituksen vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun riippuu
ennen kaikkea vallitsevasta säätilasta. Tuulisella säällä savut yleensä
laimenevat hyvin, eivätkä heikennä ilmanlaatua. Tänä uuden vuoden yönä
ilotulitesavujen hälveneminen Rauman keskusaukiolla tapahtui kuitenkin melko
hitaasti vallinneesta idänpuoleisesta tuulesta huolimatta. Koostumukseltaan ilotulituksesta peräisin olevat
hiukkaset poikkeavat tavallisesta kaupunki-ilman hiukkasista. Ne sisältävät
mm. runsaasti erilaisia metalli- ja hiiliyhdisteitä sekä sulfaattia ja nokea.
Pääosin ne myös kuuluvat ns. pienhiukkasin, joiden halkaisija on alle 2,5
millimetrin tuhannesosaa. Hieman karkeammista (halkaisija alle 10 tuhannesosa
millimetriä) kaupunki-ilman hiukkasista poiketen, ne voivat tunkeutua
keuhkojen ääreisosiin ja siten aiheuttaa altistusta ainakin herkille
väestöryhmille. Pienhiukkasille altistumista voi vähentää välttämällä
oleskelua kaikkein savuisimmissa paikoissa tai siirtymällä sisätiloihin.
Lisäksi ilotulitteiden käytön yhteydessä on ehdotettu käytettäväksi
näkösuojainten lisäksi myös hengityssuojaimia.
Hiukkaset
Hallikadun mittauspisteessä uudenvuoden yönä Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Markku Paasio
050-594 8647
28.12.2007 Vanhan
Rauman talousrakennusten kunto arvioitu Kaksi vuotta kestänyt kampanja Vanhan Rauman
talousrakennusten kunnon selvittämiseksi ja niiden korjaamisen edistämiseksi
on kirjattu kansiin. Vilkas rakennustoiminta on keskittynyt paljolti asuin- ja
liikerakennuksiin sekä julkisiin ulkotiloihin. Arviointityöllä haluttiin
siirtää huomio myös kulttuuriympäristön kannalta tärkeisiin
talousrakennuksiin. Kuntoarviointi tehtiin Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus
Tammelan työnä. Asiantuntijana oli artenomi AMK Harri Likki. Arviointityöhön
liittyi kiinteistönomistajien neuvonta ja avustaminen maailmanperintörahan
hakemisessa. Vanhan Rauman suojellut tai historiallisesti arvokkaiksi
luokitellut talousrakennukset jaettiin kolmeen kuntoluokkaan. Arvioituja
talousrakennuksia oli 115. Niistä 16 % edellyttää välittömiä korjaustoimia.
Suurin osa, 62 % rakennuksista oli kuitenkin hyvässä kunnossa. Niissä riittää
tavanomainen vuosihuolto. Työssä arvioitiin myös rakennusten käyttöastetta. Kymmenes
osa rakennuksista on käytännössä vailla käyttöä, jolloin kiinnostus niiden
korjaamiseen saattaa olla vähäistä. Lisäksi raportti ehdottaa seitsemän talousrakennuksen
nostamista suojelun arvoisten rakennusten luokkaan. Muutamassa viimeksi
mainitussa kohteessa on kiinteistönomistaja jo ryhtynyt rakennuksen säilymistä
tukeviin toimiin, vaikka asemakaava ei säilyttämiseen velvoitakaan. Yksittäisiä rakennuksia koskevat kuntoarviot jäävät vain
kiinteistönomistajan ja avustuksista päättävän viranomaisen tietoon. Sen
sijaan yhteenveto arvioinnista ja tuloksista on esitetty
lyhennetyssä hankeraportissa. Lisätietoja neuvonta-arkkitehti Kalle Saarinen, (02) 834
4750, 050 5520042. Paluu ympäristötoimen aloitussivulle |
||||||||||||||||||||||