Rauman kaupungin etusivulle  

Nähtävillä

Lupa-asiat

Lomakkeet

Säädökset

Uusimmat ympäristö-
tarkkailuraportit

Julkaisut

Ympäristönsuojelun
etusivu

Ajankohtaista

22.5.2012

KUUSKARIIN LAITURILAAJENNUS

Rauman Purjehdusseura toteuttajana

Kuuskarin laiturialueelle on tulossa 34 uutta venepaikkaa aiemman 52 paikan lisäksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 21.5.2012 myöntänyt luvan vesialueelle rakentamiseen. Päätös sisälsi oikeuden aloittaa työt ennen luvan lainvoimaistumista.

Päätöksestä voi vielä valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen.

Lupapäätös

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

14.4.2012

KASVIHUONEPÄÄSTÖISSÄ PIENI KÄÄNNE PAREMPAAN

Rauma pärjää vertailuissa

Rauman kasvihuonekaasupäästöjen kehitys, kun teollisuutta ei oteta huomioon, kääntyi viime vuonna laskuun. Suunta kolmena aiempana seurantavuonna oli ollut nouseva. Ilmastomuutoksen torjumisen kannalta hyvä käänne oli nyt havaittavissa sekä päästöjen kokonaismäärässä että päästöissä asukasta kohden.

Vertailuissa Rauma sijoittui huonosti erillislämmityksen päästöissä. Erillislämmitys tarkoittaa tässä rakennusten muuta kuin kauko-, sähkö- ja ja maalämmitystä. Toki Raumallakin olivat erillislämmityksen kasvihuonepäästöt laskeneet kolmen vuoden takaiselle tasolleen. Näyttää siltä, että öljykattiloiden poisto- ja maalämpöbuumit näkyvät vielä huonosti tilastoissa.

Jätehuollon päästötiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia selvityskuntien välillä. Arvio Rauman jätehuoltosektorin suurista päästöistä verrattuna muihin antaa aihetta lisätarkasteluun.   

Satakunnasta selvityksessä on mukana viisi kuntaa. Näistä kunnista suurimmat asukaskohtaiset kasvihuonepäästöt ovat Eurajoella ja pienimmät Raumalla. Raumalla päästöt ovat noin 20 % pienemmät kuin Satakunnan vertailukunnissa keskimäärin. Koko Suomessa Rauman päästöt asukasta kohti ovat seitsemän prosenttia pienemmät kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin. Näissäkään vertailuissa teollisuuspäästöt eivät olleet mukana.

Arviot perustuvat CO2-selvitysraportin 2012 ennakkotietoihin.

CO2-raportti

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

4.4.2012

Poikkeukselliset näytetulokset Raumanmereltä maaliskuussa

Rauman merialueen tila oli maaliskuun näytteenottokerralla poikkeuksellisen huono. Vesi oli suurimmassa osassa, myös Kylmäpihlajan alueella, luokiteltavissa reheväksi. Tilanne johtui luultavasti edellisen yön myrskystä.

Jätevesien purkualueella aallonmurtajan sisäpuolella sekä Hansklopin lähellä fosforipitoisuus vastasi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa.

Typpipitoisuudet sen sijaan olivat keskimäärin neljänneksen ajankohdan pitkäaikaisarvoja suurempia.

Aallonmurtajan sisäpuolella tavanomaiset typpilukemat ylittyivät puolella. Kortelanlahdella, satamalahdessa, Syväraumanlahdella, Valkeakarin väylällä ja myös Kylmäpihlajan lähellä typpipitoisuus oli yli kolmanneksen tavallista suurempi.

Raportti

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

16.3.2012

Hallinto-oikeus: Pitkänjärvenkallion ottamisaluetta ei saa laajentaa

Vermuntilan Pitkäjärven kallioiden pitkään kestänyt lupa- ja valitusprosessi on saanut uuden vaiheen.

Turun hallinto-oikeus on kieltänyt ottamistoiminnan aiemman maa-ainesluvan nojalla aloitetun työmaan ulkopuolella. Ympäristölautakunta myönsi joulukuussa tuota aiempaa, jo vanhentunutta lupaa korvaamaan uuden maa-ainesluvan ja samalla luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaistumista.

Nyt oikeus ainakin väliaikaisesti kielsi ottamisalueen laajentamisen vielä luonnontilaisille alueille. Lopullinen ratkaisu valituksesta saadaan myöhemmin.

Lisätietoja ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailaste 050 594 8647

14.3.2012

Maa-aineslupaa haetaan Murtamoon

Ympäristölautakunnalle on jätetty hakemus pääasiassa moreeniaineksen irroittamiseen Murtamon kylässä. Ottamisalue sijaitsee lähellä Hevossuon kaatopaikkaa. Ottamismäärä noin viiden hehtaarin alueelta on yli 140 000 kuutiota ja ottamisaika kymmenen vuotta.

Sijaintikartta

Lisätietoja ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailaste 050 594 8647

14.3.2012

Aluehallintovirasto ei myöntänyt lupaa meriläjitykselle

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt Liikenneviraston Meriväylät-yksikön ja Rauman sataman hakemuksen satama-alueen ja eteläisen syväväylän ruoppauksesta ja ruoppausmassan läjittämisestä ulkomerelle Kylmäpihlajasta lounaaseen.

Lupaviranomainen ei ole nähnyt lupaedellytyksiä meriläjitykselle. Sen sijaan väylän ruoppaaminen ja louhiminen on ympäristövaikutuksistaan huolimatta mahdollista, mikäli massat sijoitetaan maalle, merestä eristetylle alueelle tai meressä läjitykseen sopivaksi todetulle alueelle.

Rauman ympäristölautakunta on lausunnossaan elokussa 2010 pitänyt suunniteltua meriläjitysaluetta sopimattomana hienojakoisten ja pilaantuneiden sedimenttien läjitykseen ja edellyttänyt näiden osalta uuden ratkaisun hakemista.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 12.3.2012

Ympäristölautakunnan lausunto 3.8.2012

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

13.3.2012

Rysät palaavat kaupungin vesialueelle

Rauman kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt raumalaiselle kalastajalle oikeuden rysäkalastukseen kahdeksassa eri paikassa. Pyydyksiä on vain kaksi, joilla testataan noiden kahdeksan paikan sopivuutta pyyntiin.

Isorysät ovat ammattimaiseen kalastukseen käytettäviä pyydyksiä. Rysän pituus voi olla jopa 80 metriä, leveys enimmillään 30 metriä ja syvyys kolme metriä.

Rysiä saattaa nähdä Rauman saaristossa jo tänä vuonna. Puolet rysäpaikoista sijaitsee Haapasaarenvedellä ja puolet Saukkojen, Kaskisten ja Karvatin lähettyvillä.

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

20.2.2012

Kysely Rauman edustalla kalastaneille

Rauman edustan merialueella vuonna 2011 kalastaneet ovat saaneet postia Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä. Kyselytutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on selvittää kaupungin ja metsäteollisuuden jätevesien vaikutusta, mutta vastaukset antavat tietoa muistakin kalakantaan ja kalastukseen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kalaveden hoidossa. Vastaaminen on tärkeää, jotta päätelmät osuisivat oikeaan.

Tutkimus tehdään viiden vuoden välein. Tällä kertaa mukana on erillinen kysely, jolla selvitetään kalastajien toiveita kalastusmahdollisuuksien kehittämiseksi Rauman kaupungin omistamalla alueella.  Miten palveluvarustusta saaristossa tulisi parantaa? Olisiko syytä muuttaa kalastusta ohjaavaa lupamenettelyä tai määräyksiä? Ovatko lupien hinnat kohdallaan?

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

16.2.2012

Sinisaaren ilmanlaatumittari tunnisti viime vuonna neljäkymmentäkahdeksan hajutuntia

Ilmanlaadun seurantatiedot Sinisaaressa vuodelta 2011 on koottu raporttiin. Indeksillä ilmaistuna ilmanlaatu oli Sinisaaressa hyvää 97 %, tyydyttävää 3 % ja välttävää 0,3 % päivistä.

Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet vaihtelivat välillä, joka vastaa 5-17 % ohjearvosta.

Suurin tuntipitoisuus mitattiin viime vuonna elokuun 11. päivänä. Korkein vuorokausipitoisuus puolestaan osui syyskuun 22. päivään.

Laskentamallin mukaisia hajutunteja oli 48 eli 0,5 % koko vuoden tunneista.

Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet vaihtelivat välillä, joka on 2-19 % ohjearvosta. Vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet vaihtelivat välillä 4-14 % ohjearvosta.  

Vallitseva tuulensuunta vuonna 2011 oli länsi.  Lounaistuulella sekä rikkidioksidin että haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet Sinisaaressa olivat yli kaksinkertaiset muilla tuulen suunnilla mitattuihin tuntipitoisuuksiin nähden.

Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Raija Hakanen 050 380 4515

Lyhennelmä raportin tuloksista

Raportti

24.1.2012

Ympäristölautakunnan päätöksiä odotetusti hallinto-oikeuden puntariin

Ympäristölautakunnan vuoden vaihteen molemmin puolin tekemästä kolmesta, yleistäkin mielenkiintoa herättäneestä päätöksestä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen.

Maa-aineslupaviranomaisena lautakunta päätyi 13.12.2011 myöntämään Rauman Murske Oy:lle luvan kallion irroittamiseen Vermuntilan Pitkäjärven kallioilta. Siellä edellinen lupa ehti jo vuoden vaihteessa vanheta lainvoimaista ympäristölupaa odotellessa.

Rakennusvalvontaviranomaisena lautakunta myönsi viime vuoden puolella maisematyöluvan Rauman satamalle Ulko-Petäjäksen louhintaan ja vesialueen täyttöön. Siinäkin vanha lupa oli muita valitusratkaisuja odotellessa ehtinyt vanheta.

Vesialueen täytön vesioikeudellisen luvan ja satamatoiminnan yleisen ympäristöluvan saatua ratkaisunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa myönsi ympäristölautakunta vielä erikseen luvan aloittaa työt Ulko-Petäjäksessä ennen maisematyöluvan lainvoimaistumista.

Turun hallinto-oikeudelta odotetaan nyt välipäätöstä, jossa se voi asettaa Ulko-Petäjäksen työt toimenpidekieltoon. Tämä päätös tulee yleensä nopeasti ennen varsinaisen valitusratkaisun antamista.

Lisätietoja Pitkäjärvenkallion luvasta ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailasteelta 050 594 8647  Ulko-Petäjäksen luvista rakennustarkastaja Esa Gröndahlilta  044 533 6940

3.1.2012

Rantojen ruoppauksissa uusi lupamenettely

Uusi vesilaki on tullut voimaan 1.1.2012. Mökkirannan ruoppausta suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon, että yli 500 kuutiometrin suuruisiin ruoppauksiin on nyt haettava lupa Etelä-Suomen aluehallintovirastosta eli AVIsta.

Alle 500 kuutiometrin ruoppauksista on tehtävä ilmoitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle eli ELY-keskukselle. Ilmoitusta odotetaan jo kuukautta ennen ruoppaustyön aloittamista. Myös vesialueen omistajalle on ruoppauksesta ilmoitettava.

Uusi lainvaatimus tiukentanee lupakäytäntöä. Raumalla oli jo ehditty tottua menettelyyn, jossa useimmiten riitti kaupungin viranomaiselle tehtävä ilmoitus.

Lomake ja ohjeita ruoppausilmoituksen tekemiseen on saatavissa internet-osoitteesta www.ely-keskus.fi.

Lisätietoja tarkastusmestari Markku Heino 050 511 5765

Ilmoituslomake 

23.12.2012

Kivenmurskaus Hangassuolla päättyy

Rauman kaupunki hakee jatkolupaa maankaatopaikalle ja ylijäämämassojen käsittelylle Hangassuon entisellä yhdyskuntajätteiden kaatopaikalla. Hakijan ilmoituksen mukaan kivenmurskaus alueella päättyy vuoden 2011 loppuun mennessä.

Hakija on myös ilmoittanut, että kierrätettävien maamassojen määrä on jatkossa alle 10000 tonnia.

Toiminta jää aluehallintovirastolle kuuluvien asioiden kynnystä pienemmäksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto onkin siirtänyt jatkoaikahakemuksen Rauman ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Hakemus tulee mielipiteiden kuulemista varten nähtäville vuoden 2012 alussa.

Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Raija Hakanen 050 380 4515

22.12.2011

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset sataman ympäristöluvista internetissä

Korkein hallinto-oikeus on 20.12.2012 ratkaissut valitukset, jotka ovat koskeneet Rauman sataman toimintaympäristölupaa sekä vesioikeudellista lupaa sataman laajentamiseen Ulko-Petäjäksessä. Lupiin voi tustustua myös internetissä.

Satamatoimintaa koskeva ympäristölupa

Vesioikeudellinen ympäristölupa

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

19.12.2011

Fingridin voimalinjojen ympäristövaikutusohjelma löytyy internetistä

Valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on laatinut ohjelman Olkiluodon neljännen ydinvoimalan sähkönsiirtoyhteyksien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Sähkönsiirtoyhteydet merkitsevät uusia voimalinjoja myös Raumalla. 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kuulee mielipiteitä ohjelmasta 3.2.2012 saakka.

Ohjelma on Raumalla nähtävillä kaupungin palvelupiste Pyyrmannissa, Valtakatu 2.

Ohjelmaan voi tutustua myös internetissä.

Kuulutus

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

22.11.2011

Merialue elpyy häiriöpäästön jälkeen 

Rauman kaupungin ja metsäteollisuuden jätevesien yhteispuhdistamolla oli syyskuussa toimintahäiriö, jonka johdosta kuormitus merialueelle oli poikkeuksellisen suuri. Lokakuussa merialueelta mitatut ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin jo jokseenkin palautuneet ajankohdan tavanomaiselle tasolle.

Toimintahäiriön jälkivaikutuksia oli vielä nähtävissä Järviluodon luoteispuolella korkeina typpipitoisuuksina. Myös Hansklopin ja Rounakarien kohdalla typpipitoisuuden poikkeuksellinen taso saattoi johtua toimintahäiriöstä.Myös lähialueen hygieenisen tilan heikentyminen saattaa olla toimintahäiriön seurausta, vaikka bakteerien määrät eivät lokakuussa merkittävästi poikennetkaan ajankohdan tavanomaisista määristä.

Rauman merialue lokakuussa 2011 -raportti

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

8.11.2011

Internetistä näkee Rauman kasvihuonepäästöt

Rauma on mukana valtakunnallisessa viikkotilastossa, joka kertoo paikallisten kasvihuonepäästöjen määrästä. Tilastossa ovat mukana kuluttajien sähkönkulutus, rakennusten sekä käyttöveden lämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Teollisuuden päästöt eivät kuulu tarkastelun piiriin.

Rauman kasvihuonekaasupäästöt esimerkiksi viikolla 40 olivat 98 kg asukasta kohden. Luku oli 28 kg eli 22 % pienempi kuin suomalaisilla keskimäärin.

Kokonaispäästöstä tieliikenteen osuus 36 % oli suurin. Kaukolämpö jäi neljään prosenttiin, kun taas erillis- ja sähkölämmityksen osuus oli yhteensä 28 %. Sähkönkulutus muutoin ylsi 18 %:iin.

Lämmin sää näkyy tällä hetkellä lämmityksen alhaisina osuuksina. Esimerkiksi tieliikenteen osuus vähenee sitä mukaa kuin lämmityksen tarve sään viiletessä kasvaa.

Ajankohtaiset tilastot ja lisätiedot CO2-raportista

Lisätietoja ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailaste 050 594 8647 

3.11.2011

Jätevesipuhdistamon häiriö näkyi meressä

Häiriö metsäteollisuuden ja kaupungin yhdyskuntajätevesien yhteispuhdistuksessa nosti meriveden fosfori- ja typpipitoisuuksia viime syyskuussa. Kasvaneen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyivät aallonmurtajan sisäpuolella, mutta selvänä erona tavanomaiseen myös Järviluodon luoteispuolella. Siellä keskimääräinen fosforipitoisuus vesipatsaassa oli 40 % tavallista suurempi. Vielä Kaskisten edustalla ja Kortelanlahdella lukemat olivat 10 % koholla, mikä sekin saattoi johtua juuri poikkeustilanteesta jätevesikuormituksessa.

Meriveden happitilanteeseen ei poikkeustilanteella näyttänyt olevan vaikutusta. Happitilanne oli veden täyskierron ansiosta jopa kohentunut elokuuhun verrattuna.

Raportti  

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

28.10.2011

Raumanjoen taimen nousi kudulle

Viime syksystä saakka, epäonnistuneen meritaimenkudun jälkeen kytenyt huoli kalan lisääntymisen tulevaisuudesta Raumanjoessa on hieman helpottanut. Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö sai 20.10.2011 seurantarenkaaltaan havainnon ja valokuvan joessa olevasta kutukuopasta ja siinä olevista kolmesta meritaimenesta.

Tällä hetkellä on erittäin tärkeätä, ettei kutua häiritä. Kutemaan nousevien meritaimenien kalastus virtapaikoissa on laissa kielletty.

Esite Raumanjoen taimenesta 

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

18.10.2011

Sakkoa luvattomasta pyynnistä Rauman kaupungin vesialueella

Verkkokalastus ilman vesialueen omistajan lupaa ja kalastuksenhoitomaksun laiminlyönti aiheuttivat raumalaismiehelle 18 päiväsakon rangaistusseuraamuksen. Sakon määräsi käräjäoikeus.

Rauman kaupunki omistaa noin 6200 hehtaaria kalastukseen osoitettua merialuetta. Lupamaksutuotot ohjataan ensisijaisesti kalaistutuksiin. Luvat ja kalastusmääräykset on toisaalta tarkoitettu selkeyttämään kalastusta ja kalastavien keskinäistä asemaa mm. verkkojen enimmäismäärien avulla. 

Kalastusta Rauman kaupungin vesialueella valvotaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalatalouspalvelujen valvontahenkilökunnan kanssa.

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

6.10.2011

Myös Olkiluoto 3:n matala- ja keskiaktiivinen jäte luolaan

Teollisuuden Voima hakee Valtioneuvostolta muutosta ydinjäteluolan lupaan. Yhtiö haluaa sijoittaa rakenteilla olevan kolmannenkin voimalaitoksen keski- ja matala-aktiiviset jätteet voimalaitosjäte- eli VLJ-luolaan.

Lupaa haetaan myös Säteilyturvakeskuksen hallinnassa olevan radioaktiivisen jätteen sijoittamiseen samaan luolaan.

Hakemus on nähtävillä Rauman kaupungintalolla, Lyseokatu 2, 2. krs, 8.12.2011 saakka.

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

Lisätietoa VLJ-luolasta/TVO

15.9.2011

Raportti Raumanmeren tilasta elokuussa

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus on julkaissut tulokset Raumanmeren velvoitetarkkailun tuloksista elokuussa 2011.

Huomion arvoista on, että merialueen hygieenin tila toisaalla kuin Maanpään jätevesien purkuputken edessä ja satama-altaassa on 8.-9.8. otetuissa näytteissä ollut tavanomaisella tasolla. Pyhärannan ja Rauman eteläisten rantojen uimavesinäytteissä on muissa tutkimuksissa ilmennyt veden bakteerisaastumista.

Raportti

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

2.9.2011

Rauman kaupungin kalastuslupa-alue laajeni

Rauman kaupungin kalastuslupa-alue on laajentunut noin 20 hehtaarilla. Alueeseen on liitetty yksityinen vesi Lahdenselän pohjoisosassa Vasarakarista kaakkoon. Lisäys toteutettiin omistajan ja kaupungin välisellä sopimuksella.

Kolmion muotoinen alue rajoittuu aiempaan kalastuslupa-alueeseen. Laajennuksen avulla tilarajojen tunnistamisen tarve vähenee.

Internetissä olevaan kalastuslupa-aluekarttaan muutos on tehty. Kartta on jaossa myös kaupungintalon yhteispalvelupiste Pyyrmannissa, Kanalinranta 3.

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

30.8.2011

Korkein hallinto-oikeus ratkoi Pitkäjärvenkallioiden ympäristölupavaatimuksia

Vermuntilan Pitkäjärvenkallioiden louhinta ja murskaus otti uuden askeleen, kun ympäristölupaa koskevat valitukset ratkaistiin 29.8.2011 korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla toiminnalle on nyt myönnetty ympäristölupa. Lupaehtoja vielä muutettiin aikaistamalla luvan päivitysajankohtaa. Hakemus on jätettävä noin kolmen ja puolen vuoden päästä aiemman vuoden 2018 alkuun ajoittuneen määräajan sijaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös sisälsi äänestyksen. Yksi jäsen olisi edellyttänyt hankkeelle ympäristövaikutusten arviointia siten kuin arviointimenettelystä on erikseen säädetty.

Pitkäjärven kallioiden lupaprosessit jatkuvat. Aiemmin ratkaistun maa-ainesluvan voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. Uusi hakemus on jo jätetty maa-ainesviranomaiselle.

Ote ympäristölupaa koskevasta päätöksestä

Korkein hallinto-oikeus antoi samalla ratkaisun yhden ainesten ottajiin kuuluvan henkilön kirjelmästä. Prosessi ei johtanut muutoksiin.

Ote päätöksestä, joka koski hallintopakkoa 

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

25.8.2011

Rauman Voima hakee lupaa kierrätyspolttoaineen lisäkäyttöön

Rauman Voima Oy on hakenut Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselta muutosta ympäristölupaan siten, että yhtiön voimalaitoksella voitaisiin vuosittain käyttää kierrätyspolttoainetta jopa 78000 tonnia. Nyt ympäristölupa sallii 56000 tonnia vuodessa.

Lisäksi yhtiö esittää tarkennuksia poltettavien jätemateriaalien luokitteluun.

Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä kaupungintalolla.

Kuulutus hakemuksen nähtävilläpidosta

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

25.8.2011

Rauman merialueen tarkkailututkimus heinäkuulta 2011

Rauman merialueen tarkkailun heinäkuisessa näytteenotossa ei tarkkailuohjelman mukaan tutkita merialueen hygieenistä tilaa. Ennakkotieto 8.8. otetuista näytteistä kertoo, ettei merialueen enkerokokkien ja koliformisten bakteereiden määrässä ollut tuolloin tavanomaisesta poikkeavaa.

Heinäkuun tarkkailuraportti

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

20.8.2011

Pohjan haitta-aineita tutkittiin rantavesistä

Haitta-aineiden, erityisesti orgaanisten tinayhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuuksista Syväraumanlahden, Otanlahden, Kappelinsalmen ja Kompinlahden pohjassa on saatu lisätietoa. Osa pohja-aineksesta eli sedimentistä on pilaantunutta.

Raskasmetallit

Kuparipitoisuudet ovat korkeita Syväraumanlahden venelaiturien tuntumassa sekä Kappelinsalmen eteläisessä osassa. Jälkimmäisessä myös nikkelipitoisuus määrittää pohjasedimentin pilaantuneeksi. Näiden alueiden pilaantuneisuustaso estää mahdollisen ruoppausmassan läjittämisen mereen.

Arseenipitoisuus on koko tutkimusalueella haitattomalla tasolla.  Sen sijaan elohopeapitoisuuksissa alinkin haittataso ylittyi kaikissa tutkimuspisteissä.

Tutkimuksen mukaan sedimentti on raskasmetalleista puhtainta Otanlahdessa ja Kappelinsalmen pohjoisosassa.

Orgaaniset tinayhdisteet

Tributyylitinan tai trifenyylitinan pitoisuudet leimaavat sedimentin pilaantuneeksi Kappelisalmen pohjoisosassa ja Syväraumanlahden venelaituripisteessä. Muilla havaintopaikoilla pitoisuudet asettuivat näitä alemmalle haittatasolle, ns. harmaalle alueelle. Selvästi pienimmät pitoisuudet ovat selvityksen mukaan Otanlahdessa.

Tuloksilla vaikutusta suunnitteluun

Tarkastelulla vesialueella on paljon virkistyskäyttöä, jota halutaan kehittää. Selvityksen tulokset antavat lisätietoa alueiden käytön suunnitteluun.

Raportti

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

21.6.2011

Murtamon kalliohankkeen luvat tulossa ympäristölautakunnan käsittelyyn

Rauman kaupungin ympäristölautakunta palautti kesäkuun alun kokouksessaan Murtamoon haetun maa-aineksen ottamislupa-asian valmisteluun. Perusteena oli, että lupa tulee ratkaista yhdessä samaa kohdetta käsittelevän ympäristöluvan kanssa. Ympäristöluvassa korostuu kalliolouhinnan, murskauksen ja liikenteen kysymykset.

Ympäristölautakunta käsitellee aihetta kokouksessaan 28.6.2011. Lautakunta joutuu osaltaan ratkaisemaan, aiheutuuko toiminnasta asutukselle ja ympäristölle sellaista vaaraa ja kohtuutonta haittaa tai rasitusta, jota ei lupaehdoillakaan pystytä riittävästi vähentämään.

Ympäristölautakunnan esityslista ja päätökset

Lisätietoja ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailaste 050 594 8647 

3.5.2011

Jäätalvesta huolimatta happi riitti Rauman edustan lohensukuisillekin kaloille

Pitkän talven ja jääpeitteen takia happitilanne oli viime maaliskuun mittauksissa Rauman merialueella hieman tavallista heikompi. Happea oli silti riittävästi lohensukuistenkin kalojen viihtymiseen jätevesien purkualueella. Näin todetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tuoreessa tarkkailuraportissa.

Vähäisten valumien takia veden sameusarvot olivat Kompinlahtea lukuunottamatta yli 50 % tavanomaista pienempiä.

Raportti

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

12.4.2011

Uusikaupunki-ralli yltää Raumalle

Noin 200 ralliauton reitti erikoiskokeineen kulkee Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan lisäksi Rauman alueella lauantaina 21. toukuuta.

Erikoiskokeiden reitit ovat kilpailuteknisistä syistä vielä salaisia. Nähtävillä olevista asiakirjoista ei näe, mistä ralli kulkee. Vähintäin kaksi viikkoa ennen kilpailua järjestäjä ilmoittaa erikoiskoereittien varrella asuville ja muutoin häiriintyville kohteille tiedon kilpailun ajankohdasta ja kestosta. 

Kilpailun järjestää Turun Moottoriseura ry. Varsinais-Suomen ympäristökeskus on meluilmoituksen perusteella antanut määräykset meluhaittojen vähentämisestä.

Kuulutus ja päätös

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

12.4.2011

11.4.2011

Kalastusluvat ja Selkämeri-elokuva Rauma-päivien meriantia

Perjantaina 15.4.2011 on Rauman monipäiväisten 569-vuotistapahtumien yhteydessä mahdollisuus ostaa kalastuslupia Rauman kaupungin kalastuslupa-alueelle. Myynti kaupungintalon pihalla jatkuu perjantai-iltana aina klo 20 saakka.

Iltapäivällä klo 14 ja illansuussa klo 18 on valtuustosalissa mahdollisuus katsoa Jouni Hiltusen elokuvaa Tuntematon Selkämeri. Näytös kestää 58 minuuttia.

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908 (kalastusluvat) tai kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 044 533 6950 

8.4.2011

Pihluksen laiturijatkeelle haetaan lupaa

Selkämeren kansallispuiston retkeilyvarustelua parannetaan tällä hetkellä neljällä laiturihankkeella Rauman saaristossa. Rakenteilla ovat Kuuskajaskarin kylärannan ja Reksaaren uudet laiturit. Uusi pistäytymislaituri on suunnitteilla Päivärannan-Puuvallin alueelle. Lupaa Pihluksen retkilaiturin pidentämiseen ja poijujen rakentamiseen on haettu aluehallintoviranomaiselta. Hakemus on tällä hetkellä kaupungintalolla nähtävillä mielipiteiden kuulemista varten.

Pihluksen laiturihankkeeseen kuuluu myös haalauspoijun rakentaminen kauemmaksi laiturista. Haalauspoiju on tarkoitettu lyhyaikaseen kiinnittymiseen vaikkapa veneessä ateriointia varten. Poijua tarvitsevat sellaiset köliveneet, joilla syväys estää pääsyn laituriin.

Pihlus on yhteys Nurmeksen ja Aikonmaan patikkareiteille. Pihluksessa on kolme nuotiopaikkaa, infotaulu sekä käymälöitä.

Kuulutus nähtävilläpidosta

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908 (lupahakemuksen nähtävilläpito) tai kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 044 533 6950 

28.3.2011

Lupa Sampaanalanlahden täyttämiseen

Aluehallintovirasto on myöntänyt UPM-metsäteollisuusyhtiölle luvan Sampaanalanlahden täyttämiseen hyväksikäyttäen jätemateriaaleja.  Rakentamisen vaatimukset ovat seikkaperäiset. Lupaehdoilla halutaan estää haitalliset vaikutukset penkereen toisella puolella olevalle vesialueelle.

Sampaanalanlahtea on täytetty aiemminkin, viimeksi vuoden 2006 luvalla. Nyt kohteena on 9,4 hehtaarin alue. Täyttö, kaikkiaan 530 000 m3, on tarkoitus tehdä noin kymmenen vuoden kuluessa. Alueesta tulee puu- ja varastokenttä. 

Rakennettava kenttä eristetään louhepenkereellä ja betonipalkeilla vesialueesta. Valmis kenttä päällystetään asvaltilla sadeveden täyttöön pääsyn estämiseksi. Täytön merenpuoliselle sivulle rakennetaan sade- ja jäähdytysvesien selkeytysallas. Pitkäjärven oja erotetaan tiiviillä penkereellä täyttöalueesta.

Aluehallintoviraston ratkaisema lupa

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908 

28.3.2011

Rauman kaupunki hakee laajennusta kalastuslupa-alueeseensa

Rauman kaupunki omistaa noin 6200 hehtaaria merialuetta. Alueelle on yleisesti myynnissä edullisiksi arvioituja kalastuslupia. Tuota aluetta ja kalastajien kalapaikkamahdollisuuksia halutaan kasvattaa. Keinona on osakaskunnissa olevien määräosien erottaminen omiksi vesialueikseen.

Tavoite on jo ilmaistu kaupunginhallituksen hyväksymässä omistajapoliittisessa ohjelmassa. Nyt on aloitettu yhteydenpito osakaskuntien kanssa. Tavoitteena on sopia vesialueen jaosta ja saattaa sopimukset maanmittaustoimituksissa virallistettaviksi.

Rauman kaupungin osuus merialuevesien osakaskunnissa on noin 725 hehtaaria. Jakotoimituksiin lähdettäneen vain niissä tapauksissa, joissa uutta kaikkien käyttöön tulevaa vettä on eniten.

Lisätietoja kaupungingeodeetti Juhani Korpinen 044 533 6950

18.3.2011

Omenapuunmaan sähköjohto meri- ja maakaapeliksi - lupa myönnetty

18.3.2011

Uudet haja-asetuksen jätevesien puhdistusvaatimukset tulivat voimaan

Valtioneuvosto on hyväksynyt uuden jätevesiasetuksen. Uusi asetus määrittelee hieman aiempaa lievemmät vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Edessä on edelleenkin mittava urakka haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn tehostamisessa. 

Jätevesiasiaa ei pidä unohtaa

Puhdistustasovaatimukset on määritelty orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Herkästi pilaantuvilla alueilla kuten rannoilla, kaupunki voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää perusvaatimuksia korkeampaa puhdistustasoa. 

Sosiaalisia perusteita punnitaan

Säädöksissä varmistetaan iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Automaattisesti jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan ympäristölautakunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Uudisrakennukset heti - vanhoilla siirtymäaika

Asetuksen vaatimukset koskevat heti uudisrakentamista, mutta ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset vasta vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä. Tähän tuli siis pari vuotta lisää.

Oma ja naapurin asumisviihtyisyys ja -terveellisyys

Kiinteistönomistajan kannalta tärkeää on ehkäistä lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Tarvittavat toimenpiteet eivät välttämättä vaadi mittavia investointeja. Esimerkiksi valtaosalla vapaa-ajan asunnoista säädökset eivät aiheuta mitään rakentamistoimenpiteitä.

Raumalla kiinteistökohtainen neuvonta jatkuu

Raumalla jo Rauman maalaiskunnasta periytynyt haja-asutuksen jätevesien käsittelyn ohjaus ei mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta merkittävästi muutu. Linjakkuus on säilynyt ja kestänyt asetusten kääntelyn. Edelleen on tärkeää, että sopivaa ja kustannustehokasta käsittelyratkaisua mietitään tapauskohtaisesti. Raumalla jo vuonna 2004 alkanut kiinteistökohtainen neuvonta jatkuu: tarkastusmestari Markku Heino tulee tarvittaessa paikan päälle arvioimaan tilannetta kiinteistönomistajan kanssa.

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908 ja tarkastusmestari Markku Heino 0505115765

10.3.2011

Kalastuslupia Rauma-päivän tapahtumasta

Rauman kaupunki järjestää perinteiseen tapaan kalastuslupien kevätmyynnin Rauma-päivänä. Palvelu on tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät pääse lupaostoksille kaupungin yhteispalvelupisteen aukioloaikoina. Nyt myynti on järjestetty kaupungintalon sisäpihalle perjantaina 15.4.2011 klo 14-20. Osoite on Kanalinranta 3.

Rauman kaupungin kalastuslupa-alueeseen kuuluu noin 6200 hehtaaria merta. Verkkokalastuksen suosio on vähentynyt paljolti harmaahylkeiden aiheuttaman haitan takia. Jotkut ovat siirtyneet katiskakalastukseen. Katiskaa ei tyydytä heittämään mökkilaiturilta, vaan pyydyksiä viedään veneellä parhaille kalapaikoille. Rauman kaupungin kalastuslupa-alueella katiskakalastusta voi harrastaa yleiskalastusluvan lunastamalla. Yleiskalastusluvan hinta on 5,20 euroa vuodessa. Sama lupa oikeuttaa myös viehe-, pitkäsiima-, koukku- ja rysäkalastukseen.

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908 

16.2.2011

11.2.2011

Metsäteollisuuden ympäristöluvista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Melua ja haisevia rikkiyhdisteitä koskevat lupavaatimukset pysyivät voimassa, kun korkein hallinto-oikeus valitusreitin päätteeksi ratkoi raumalaisten selluloosa- ja paperitehtaiden ympäristölupia.

Valittajina olivat metsäteollisuusyhtiöt. Aiemmassa valitusvaiheessa muutosta haki myös alueellinen ympäristönsuojeluviranomainen, joka tuolloin sai toivomansa täydennyksen lupaehtoihin.

Rauman ympäristölautakunta on pitänyt melua sen vähentämissaavutuksista huolimatta edelleen ongelmana ja edellyttänyt koko aluetta koskevan meluntorjuntasuunnitelman laatimista. Oikeuden ratkaisu pysytti voimassa tuon vaatimuksen.

Hajua aiheuttavien rikkiyhdisteiden päästöille selluloosayhtiö toivoi raja-arvohelpotuksia. Korkein hallinto-oikeus totesi toiminnan tähänkin saakka lähes poikkeuksetta sujuneen aiempien raja-arvojen puitteissa eikä lähtenyt niitä lieventämään. Rauman ympäristölautakuntakin oli nähnyt valitusvaatimuksen vääränsuuntaisena tilanteessa, jossa huomiota pitäisi suunnata lyhytkestoisen hajuhaitan vähentämiseen häiriötilanteissa.

Valitukset tuottivat laatijoilleen myös toivomaansa tulosta. Paperitehtaan luvasta poistettiin erillinen määräys energiatehokkuudesta. 

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset (molemmat)

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908 

18.1.2011

Kauklaisiin rakennetaan kosteikko

Lappilainen maanviljelijä Pasi Salonen aikoo rakentaa tilalleen lintukosteikon ja -lammikon. Kosteikkosuunnitelma on tehty asiantuntijavoimin Pyhäjärvi-instituutissa.

Viljelyyn huonosti sopivan pellon multa kuoritaan pois. Tilalle rakennetaan lampi ja kosteikko. Niiden luontoarvojen lisäksi tavoitteena on puhdistaa metsäojavesiä ja turvetuotantoalueelta laskevan Ojajärvenojan vesiä. Oja johtaa voimakkaasti rehevöityneeseen Kauklaistenjärveen.

Kosteikko on suunniteltu palvelemaan myös metsästystä. Lintukosteikon reuna-alueita voidaan käyttää riistalaitumina.

Toimenpidettä koskeva maa-aineslupahakemus on nähtävillä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä.

Maa-ainelupahakemuksesta lisätietoja antaa ympäristönsuojeluinsinööri Tuija Kailaste 050 594 8647

17.1.2011

Ilmastomuutoksen merkitystä maatalouden vesistökuormitukselle arvioitu Muuttuva Selkämeri - hankkeessa

Ilmastomuutoksessa maatalouden kannalta tärkeä kasvukausi aikaistuu ja pitenee. Kasvukauden lämpösumma kasvaa. Sitä, miten muutos vaikuttaa maatalouden vesistökuormitukseen, on arvioitu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen selvityksessä.

Selonteko on osa Muuttuva Selkämeri -hanketta, jossa myös Rauman kaupunki on mukana. Hankkeesta vastaa Pyhäjärvi-instituutti.

Kasvintuotannon mahdollisuudet paranevat

Kasvukauden lämpösumma nousee nopeammin Satakunnan rannikon alueella kuin sisämaassa. Sen sijaan todellisen kasvintuotannon eli kylvöstä korjuuseen lasketun ajan lämpösumma kasvaa huomattavasti enemmän mantereisilla kuin mereisillä Satakunnan alueilla. Yleisesti ottaen todetaan kasvintuotannon mahdollisuuksien paranevan korkeampien satotasojen ja uusien lajien tai lajikkeiden myötä.

Haastetta ympäristönsuojelulle

Kasvinsuojelun tarpeen ja ravinteiden huuhtoutumisen ennustetaan lisääntyvän. Pellon vesitalouden hallinnan merkitys korostuu tiivistymisen, kuivuuden ja ravinnetalouden vuoksi. 

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tekemän arvion mukaan lannoitustasoja on nostettava vastaamaan korkeampia satotasoja ja tulokaslajeja vastaan on varauduttava kasvinsuojelussa.

Kunnalla vain vähän työvälineitä

Selvitys on tehty Muuttuva Selkämeri –hankkeessa. Samassa hankkeessa on aiemmin Rauman kaupungin osuutena tehty raportti "Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus."

Pyhäjärvi-instituutin vuosina 2008-2011 toteuttaman Muuttuva Selkämeri-hankkeen tavoitteena on tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit Selkämeren ja sen valuma-alueen monimuotoiselle käytölle, elinkeinotoiminnalle ja ympäristölle. Ilmastonmuutoksen merkitystä tarkastellaan ympäristön tilan ja vesien käytön kannalta.

13.1.2011

Tutkija ehdottaa laajennettua eläinplanktontarkkailua Olkiluodon vesille

Olkiluodon vesialueen kahdesta näytteenottopisteestä on tehty eläinplanktontarkkailua vuosina 2008-2010. Tuoreessa Olkiluodon vesitarkkailun vuosiraportissa biologi Vesa Saarikari ehdottaa näytteenottoa myös voimalan lämpövaikutusalueen ulkopuolelta.

Seurannalle vertailutietoa

Tutkijan mukaan eläinplanktonin tilannetta lämpövaikutusalueen ulkopuolella ei ole tähän mennessä kartoitettu. Toivotulta näyteasemalta saataisiin suuntaa antavaa vertailutietoa eläinplanktonin lajistosta, yksilöiden koosta ja määristä sekä kokonaisbiomassasta.

Acartia tonsa

Vesa Saarikari nostaa esimerkkinä esiin hankajalkaisiin kuuluvan Acartia tonsa -lajin. Se on nimenomaan lämpötilaan nähden vaatelias laji, jonka levinneisyydestä ja populaatiodynamiikasta tarvitaan uutta tietoa.

Acartia tonsa on levinnyt Euroopan merialueille Tyyneltä valtamereltä ja Pohjois-Amerikasta. Laji on havaittu Euroopassa ensi kerran vuonna 1927. Suomenlahdella laji havaittiin 1935. Varmaa tietoa lajin levinneisyydestä Ahvenanmeren, Selkämeren ja Perämeren alueella ei ole.

Mitä eläinplankton on

Eläinplankton koostuu sekä yksisoluisista että monisoluisista eläimistä. Siima- ja ripsieliöt ovat yleisimpiä yksisoluisia planktoneliöitä ja planktonäyriäiset ja rataseläimet yleisimpiä monisoluisia planktoneliöitä. Plankton käyttää ravintonaan bakteereita, kasviplanktonia sekä toisiaan. Planktoneläimet ovat tehokkaita planktonlevien laiduntajia.

Eläinplanktontutkimusta toivotaan myös laajemmin. Eläinplankton on mm. silakan ravintoa ja ulappaekosysteemin kannalta tärkeä meren elementti.

Raportti

Lisätietoja
biologi Vesa Saarikari / Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 040 540 3882 ja
ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908 

7.1.2011

Selkämeren kalasto muuttuu tulevaisuudessakin

Mihin ovat kalat kadonneet. Rauman kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen on koonnut yhteen tietoa ja arveluja kehityksestä ja sen syistä. Kysymykseen ei ole olemassa vain yhtä vastausta.

Muuttuva Selkämeri -hankkeen osana tehty raportti Selkämeren kalaston muutoksesta tarjoaa joukon selityksiä saaliskadolle ja sille, miten ja miksi kalasto ja kalastus ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet. Lisäksi esitetään näköpiirissä oleviin ympäristömuutoksiin perustuvia arvioita tulevasta. Muutos 1980-luvulta nykytilanteeseen on suuri. Muutos jatkuu ja siinä jo vaikuttavat tekijät tulevat lähitulevaisuudessa, ehkä vielä lähivuosikymmeninäkin, olemaan ilmastonmuutosta merkittävämpiä.  

Merelliset lajit

Selkämeren kalastossa ja sen myötä kalastuksessa on viime vuosikymmeniltä tunnistettavissa erilaisia trendejä. Merellisimpien lajien nousut ja laskut selittyvät lähinnä suolaisen veden tulolla Itämereen tai tulematta jäämisellä. Sisäänvirtaus on puolestaan kytkeytynyt suurilmastollisiin vaihteluihin, ehkä jo ilmaston muuttumiseenkin.

1980- luvun turskavuodet vaihtuivat eläinplanktonia syövien silakoiden ja kilohailien ”valtakauteen” vuodesta 1989 alkaen. Toisaalta suolapitoisuuden aleneminen muutti ulapan silakoiden ja kilohailien ravintoa huonolaatuisemmaksi. Ravintoa on, mutta siitä saa niukasti energiaa. Heikkeneminen näkyy ravintoketjun seuraavassakin lenkissä, lohikannassa.

Makean veden lajit

Yleistäen voi todeta, että Selkämeren makeanveden kalalajien saalis on 2000-luvun ajan vähentynyt. Näin on myös Ruotsin puolella.

Pari vuotta on ihmetyttänyt saaliiden tavaton kehnous. Kyse ei ole lyhyestä oikusta, ei jostain yksittäisestä lajista, vaan huolestuttavasti laajemmasta asiasta. Nekään lajit, joita viimeaikaisten muutostrendien ajatellaan suosineen, eivät vaikuta olevan entisellään.

Rauman edustan merialueella kalastuspaine on pienentynyt. Ammattikalastus on lähes loppunut ja verkkokalastuksen suosio on vähentynyt. Hylkeet rajoittavat verkkopyyntiä. Voisi olettaa, että kalastusta jatkaneiden kalastajakohtainen saalis olisi kasvussa eikä laskenut.

Lajikohtaista tarkastelua

Raportissa on esitetty lajikohtaisesti selviä, todennäköisiä ja mahdollisia osaselityksiä kalaston muutokselle. Useiden lajien osalta kehitys on ollut 1990-luvun lopulta alkaen negatiivinen. Monet kalastusympäristössä tapahtuneet muutokset ovat olleet syy huonompaan.

Tyydyttävää kokonaiskuvaa tilanteesta ja siihen johtaneista syistä ei kuitenkaan ole ja tilaa tuntuu jäävän vielä uusillekin selityksille.

Muutos jatkuu

Ilmastonmuutosmallien pohjalta voidaan ennustaa, että lähitulevaisuudessa kalaston muutokset tulevat olemaan suurempia ja nopeampia kuin viime vuosisadalla. Muutosta kärjistää monen Selkämeren kalalajin esiintyminen suolapitoisuuden ja lämpötilan suhteen levinneisyysalueensa äärirajoilla. 

Kalavuosiluokan runsaus ratkeaa yleensä pikkupoikasvaiheessa. Mäti ja poikaset ovat ympäristötekijöille herkin vaihe. Tämä ilmenee niin tavanomaisessa vuotuisessa vaihtelussa, kuin suuressa trendinomaisessa muutoksessa, jollainen ilmastonmuutos on. 

Ilmaston lämpeneminen tulee todennäköisesti muuttamaan Suomen kalastoa särkikalavaltaisemmiksi. Samalla lohikalat ja muut kylmän veden lajit vähenevät. Kalavarojen määrä kasvaa, mutta saalis ja sen arvo pienenevät. Kyse on myös kalojen välisestä ravintokilpailusta. Siinä särkikalat syrjäyttävät arvostetumpia lajeja.

Eräät havainnot viittaavat kutuaikojen ja poikasten kuoriutumisaikojen olevan jo muuttumassa tietyillä kylmän veden lajeilla, kuten mateella ja siialla.

Uusien lajien kiihtyvä ilmaantuminen viittaa nopeutuviin muutoksiin myös kalakannoissa ja kalastossa. 

Kalojen kyky sopeutua ympäristön muuttumiseen riippuu suuresti lajista. Ennustettu ilmastonmuutos on ehkä niin nopea, etteivät kaikki sisävesien kalapopulaatiot pysty sopeutumaan. Merialueella muutos ei ole kalojen vapaan liikkumisen vuoksi niin dramaattinen. Kalapopulaatiolla on kolme vaihtoehtoa: kalat voivat muuttaa esiintymisalueeltaan, hävitä tai sopeutua vähitellen muuttumalla geneettisesti. Pitkällä aikavälillä varmaankin kaikki kolme vaihtoehtoa tulevat kalalajeittain vaihtelevasti toteutumaan.  

Raportti

Lisätietoja ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen 050 322 2908

Osaraportti ”Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus” on tuotettu Rauman kaupungin osuutena Muuttuva Selkämeri –hanketta.

Pyhäjärvi-instituutin vuosina 2008-2011 toteuttaman Muuttuva Selkämeri-hankkeen tavoitteena on tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit Selkämeren ja sen valuma-alueen monimuotoiselle käytölle, elinkeinotoiminnalle ja ympäristölle. Ilmastonmuutoksen merkitystä tarkastellaan ympäristön tilan ja vesien käytön kannalta.

Vanhempia tiedotteita

Neittamonjärven kunnostuspäätöksestä valitus

Jätevesivaikutukset merialueella lokakuussa 2010
Raportti

Taimensyksy Raumanjoessa oli hiljainen
Raportti

Rauman merialueen tarkkailututkimus 2009
Raportti

Ilmatieteen laitos tarkkailee Sinisaaren ilmanlaatua
Raportti

22.05.2012

 PL 104, 26101 Rauma         Lyseokatu 2E, 2. krs, Rauma       vaihde (02) 834 11            etunimi.sukunimi@rauma.fi