Alkukesä on otollista aikaa vieraslajien kasvamiselle, mutta myös niiden kitkemiselle. Raumalla jättiputkea torjutaan aktiivisesti, muita lajeja tapauskohtaisesti. Vieraslajien esiintymät kirjataan aina muistiin. Jättiputken ja -palsamin lisäksi Rauman saaristosta on kitketty myös kurtturuusua.
– Jättiputki muodostaa maahan siemenpankin, minkä vuoksi esiintymiä tarkkaillaan useampi vuosi. Edellisvuoden esiintymät tarkistetaan vuosittain, samoin mahdolliset uudet kohteet. Jos jättiputken taimia löytyy, ne torjutaan kemiallisesti. Sopivin aika torjunnalle on alkukesästä, kun taimet ovat vielä pieniä, toimistohortonomi Pirita Sorsakivi Wihertoimesta selventää.
Jättipalsamia kitketään lähinnä talkoovoimin. Kitkentätalkoot on hyvä suorittaa ennen kuin kasvi kukkii tai ainakin ennen siementen kehittymistä. Esiintymät kannattaa kiertää pariin kertaan kesän aikana ja poistaa myös mahdolliset uudet taimet.
Jättipalsamia kitketään ja isoilla alueilla sitä voidaan myös niittää. Kitkennän jälkeen kasvijätteen hävittäminen on erittäin tärkeää, koska jättipalsami voi kasvattaa uudet juuret jopa varren palasesta.
Vieraslajeista haittaa ihmisille ja ympäristölle
Jättiputki on ihmiselle vaarallinen. Kasvin kasvineste voi yhteisvaikutuksena auringonvalon kanssa aiheuttaa vakavat palovamman kaltaiset oireet. Jättiputki aiheuttaa muiden vieraslajien tapaan vahinkoa myös alkuperäislajeille syrjäyttämällä ne.
Jättipalsami on ihmiselle vaaraton, mutta ongelmana on sen nopea leviäminen luonnossa. Se muodostaa tiheitä kasvustoja, joissa alkuperäiset kasvit eivät pääse kasvamaan.
– Pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta vieraslajeista ja ohjeistamaan esimerkiksi oikeanlaiseen puutarhajätteen hävittämiseen, Sorsakivi kertoo.