Rauman kaupunki on jakanut Meripojat-palkinnot ja Ruorimiehet-mitalit ansioituneille maanantaina 24.8. Meripojat-palkinnot saivat kaupunginjohtaja Kari Koski ja Metsä Fibre. Ruorimiehet-mitalin saivat kapellimestari Hannu Lintu, pitsitaiteilija Tarmo Thorström ja Taitokeskus Rauma.
Meripojat-palkintoja on jaettu vuodesta 1982 tahoille, jotka ovat erityisen ansiokkaalla teollaan tai toiminnallaan on kunnostautunut lähimmäisten ja yhteiskunnan hyväksi ja on teoillaan ja toimillaan ollut hyödyksi Rauman kaupungille.
Ruorimiehet-mitalit myönnetään tunnustuksena henkilölle tai yhteisölle, joka erityisen arvokkaalla teollaan tai toiminnallaan on ollut hyödyksi Rauman kaupungille.
Kaupunginjohtaja Kari Koski
Rauman kaupunginhallitus on päättänyt myöntää Meripojat-patsaan kaupunginjohtaja Kari Koskelle tunnustuksena ja kiitoksena arvokkaasta työstä Rauman ja raumalaisten hyväksi.
Kari Koski on syntynyt vuonna 1952 ja hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Hänet valittiin yksimielisesti Rauman kaupunginjohtajaksi vuonna 2012 ja hän toimi tässä virassa eläkkeelle siirtymiseensä asti. Eläkkeelle siirtyminen tapahtui 30.6.2020.
Kari Kosken kaupunginjohtajuuden aikana Rauma siirtyi uudenlaiseen, aktiivisen elinkeinopolitikan aikaan. Kosken laaja asiantuntemus ja kokemus – vahva näkemys ja rohkeus tehdä päätöksiä muutti Rauman kehittymisen suuntaa. Hänellä on laajat yhteistyöverkostot valtionhallinnossa, eduskunnassa ja yritysmaailmassa. Näistä verkostoista ja kaupungin johtaja Kari Kosken tinkimättömästä asenteesta työhön ja Rauman kehittämiseen saamme me raumalaiset olla kiitollisia.
Kaupunginjohtaja Kosken kädenjälki näkyy ja tuntuu Raumalla uusina työpaikkoina, telakkateollisuuden uutena nousuna, uusina teollisina ja julkisina investointeina, infran parannuksina ja ennen kaikkea uudenlaisena asenneilmastona. Rauma on nyt rohkeampi, imagoltaan ja brändiltään dynaamisempi ja kirkkaampi rannikkokaupunki, jossa on monipuolinen elinkeinorakenne ja tulevaisuuteen katsova strategia. Rauma on Kosken johdolla saanut uutta näkyvyyttä ja positiivista liikettä. Uusi kampus kokoaa yhteen useita kunnallisia toimintoja koulutiloista liikuntaan ja kulttuuriin – muodostaa kuntalaisille uudenlaisen paikan kokoontua, viihtyä ja oppia. Uudet työpaikat ja entisten säilyminen luovat vakautta ja hyvinvointia ja mahdollistavat Rauman, raumalaisten ja Rauman seudun kasvun ja kehittymisen edelleen.
Metsä Fibre
Rauman kaupunginhallitus on päättänyt myöntää Meripojat-patsaan Metsä Fibrelle kiitoksena ja kunnianosoituksena Rauman ja Rauman seudun hyväksi tekemästänne pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä. Patsaan vastaanotti tehtaanjohtaja Ari-Pekka Vanamo.
Vuonna 1996 valmistui Raumalle uusi ja moderni sellutehdas. Tehdas oli tuolloin nimeltään Metsä Rauma ja se oli maailman ensimmäinen kloorittoman TCF-sellun tuotantoon suunniteltu tehdas.
Metsä Rauma loi Raumalle uusia teollisia työpaikkoja ja se oli lamanjälkeisessä Suomessa merkittävä signaali talouden elpymisestä. Metsä Rauman toimintamalli oli aivan uudenlainen ja perustui jo silloin henkilöstön tiimimäiseen työskentelyyn ja monipuoliseen osaamiseen. Tehdasta käyttävä henkilöstö osallistui myös kunnossapidon tehtäviin ja työnkierto oli ja on edelleen tärkeä osa työssä viihtymistä ja kehittymistä. Sellutehtaan työntekijöillä on pitkiä työsuhteita ja sitoutuminen työhön on ihailtavaa.
Vuonna 2000 Metsä Rauma fuusioitiin Metsä-Botniaan ja vuosi 2002 synnytti Rauman metsäteollisuuden ja kaupungin yhteisen jätevedenpuhdistamon. Se on varsin hyvä esimerkki paikallisten toimijoiden yhteistyöstä ja uudesta tavasta toimia. Sellutehdas on jatkuvasti investoinut päästöjen vähentämiseen ja raaka-aineen tehokkaaseen käyttöön ja hyödyntämiseen.
Tällä hetkellä Metsä Fibre -nimisenä toimiva sellutehdas työllistää noin 180 henkilöä. Yhtiö on myös aloittanut uuden mäntysahan rakentamisen Raumalle. Uusi saha on kautta aikojen suurin sahainvestointi Suomessa ja sen työllisyysvaikutus tulee olemaan noin 100 suoraa, uutta työpaikkaa ja epäsuorasti noin 500 työpaikkaa. Rakennusvaiheen aikana työllisyysvaikutus on noin 1500 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan uusi saha on maailman modernein ja tehokkuudeltaan ja teknologialtaan edelläkävijä.
Uuden hankkeen suunnittelu ja kaavoitus Rauman kaupungin kanssa on sujunut hyvin ja Rauma saa arviolta vuonna 2022 toimintansa aloittavasta mäntysahasta uuden ja uljaan lisän yrityskenttään ja teolliseen kaupunkikuvaan.
Kapellimestari Hannu Lintu
Rauman kaupunginhallitus on myöntänyt kapellimestari Hannu Linnulle Ruorimiehet-mitalin kiitoksena Rauman ja raumalaisuuden hyväksi tekemästänne työstä.
Vuonna 1967 syntynyt Hannu Lintu on aloittanut koulunkäyntinsä Raumalla. Lahjakkuus ja syvä innostus musiikkiin sai lisäpontta Rauman musiikkiluokilta ja musiikkiopistosta. Rauman Poikakuoro eli 1980-luvulla vahvaa kautta Erkki Tallilan johtamana ja kuoron riveissä nähtiin myös Hannu Lintu. Näissä opinahjoissa nuori Hannu Lintu sai hyvässä, kannustavassa ja inspiroivassa ilmapiirissä perusopetusta ja intoa ryhtyä opiskelemaan musiikista ammattia.
Turun konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa Lintu opiskeli pianon- ja sellonsoittoa. Orkesterin johtamisen opinnot alkoivat Atso Almilan johdolla, mutta vuonna 1992 Hannu Lintu siirtyi Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle. Siellä opettajina toimivat muun muassa Jorma Panula, Eri Klas ja Ilja Musin. Lintu voitti vuonna 1994 pohjoismaisen kapellimestarikilpailun ja siitä alkoi kansainvälinen tunnettuus ja nuoren lahjakkaan kapellimestarin ura. Orkesterinjohdon diplomitutkinnon hän suoritti 1996.
Sen jälkeen kapellimestari Hannu Lintu on johtanut muiden muassa Turun kaupunginorkesteria, Helsingborgin sinfoniaorkesteria ja useita meritoituneita orkestereita maailmalla. Bordeauxista Vancouveriin, Frankfurtista Tasmaniaan ja Sydneystä Barcelonaan.
Vuonna 2013 Hannu Lintu valittiin Radion Sinfoniaorkesterin, RSO:n ylikapellimestariksi ja siinä virassa hän toimii yhä. Vuonna 2015 Lintu sai arvostetun Pro Finlandia- mitalin ja vuonna 2017 hänelle myönnettiin Suomi-palkinto.
Tammikuussa 2022 alkaa kapellimestari Linnun uralla uusi vaihe, kun hän aloittaa Suomen Kansallisoopperan ja –baletin ylikapellimestarina.
Hannu Lintu on vaikuttavan kansainvälisen uransa aikana aina muistanut raumalaiset juurensa. Hän on kuljettanut Raumaa ja raumalaisuutta mukanaan suurilla estrdeilla ja kirkkaissa valoissa. Raumalaiset ovat saaneet iloisina ja ylpeinä seurata lahjakkaan ja merkittävää uraa tekevän kapellimestarin matkaa Suomessa ja maailmalla. Paitsi musiikin superammattilainen, niin Hannu Lintu on myös arvostettu mediapersoona, inspiroiva puhuja ja keskustelija.
Pitsitaiteilija Tarmo Thorström
Rauman kaupunginhallitus on myöntänyt Tarmo Thorströmille Ruorimiehet-mitalin kiitoksena raumalaisen pitsinnypläysperinteen ylläpitämisestä, uudistamisesta ja tunnetuksi tekemisestä.
36-vuotias Tarmo Thorström on koulutukseltaan luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri. Hän muutti vuonna 2003 Raumalle kun opettajaopinnot alkoivat.
Pitsit ja nypläys tulivat osaksi Thorströmin elämää, kun hän toisen opiskeluvuoden jälkeen osui Pitsiviikolla mestarinyplääjä Impi Alangon näyttelyyn. Alanko oli tuolloin paikalla kaupungintalolla olleessa näyttelytilassa ja piti nypläysnäytöstä. Nuori Thorström jäi kuuntelemaan ja katsomaan. Ja kiinnostui. Impi Alanko tarjoutui opettamaan nypläystä Thorströmille ja vuoden ajan hän opiskeli nypläystä ja sai kimmokkeen oppia uutta ja uudistaa nypläystä.
Nypläystaidon ja tekniikan kehittyessä Tarmo Thorström alkoi siirtyä perinteisestä pitsiliinojen nypläämisestä uudenlaisiin pitseihin. Hänen käsistään ja nypläystyynyltään alkoi syntyä mm. kravatteja, riippumattoja, suuria teoksia ja muotokuviakin. Ennakkoluuloton luomisvoima yhdistettynä vahvaan tekniseen taitoon on ollut Thorströmin töissä määräävä piirre. Pitsiä on syntynyt monenlaisista materiaaleista, sisä- ja ulkotiloihin. Yksi tunnetuimmista töistä on Rauman Raatihuoneen sisäänkäyntiä talvipimeällä juhlistava pitsiaiheinen valoinstallaatio, joka ilahduttaa ohikulkijoita kauneudellaan. Thorströmin pitsiaiheita löytyy Raumalta myös puistonpenkeistä ja katukivetyksistä.
Pitsitaiteilija Tarmo Thorström on uudistanut pitsinnypläyksen perinnettä ja tuonut siihen aivan uusia ulottuvuuksia. Hänen töittensä myötä on moni saanut kosketuksen nypläykseen ja siihen, että pitsi on paljon muutakin kuin raumanpitsiliina mummun kahvipöydässä. Thorströmin myötä on myös nypläyksen harrastajakunta monipuolistunut ja nuorentunut. Hänen myötään pitsistä on taas tullut trendikästä ja raumalainen nypläysperinne elää ja voi hyvin.
Taitokeskus Rauma
Rauman kaupunginhallitus on myöntänyt Ruorimiehet-mitalin Taitokeskus Raumalle tunnustuksena käsityöperinteen ylläpitämisestä ja kehittämisestä Raumalla. Taitokeskuksen mitalin vastaanottivat Helena Kuivanen ja Hanna-Leena Rossi.
Satakuntaan perustettiin sata vuotta siten 22.8.1920 yhdistys, joka edisti käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Yhdistys perustettiin toimimaan koko Satakunnassa ja pian alkoikin eri paikkakunnille Satakunnassa syntyä omia paikallisia yhdistyksiä, jotka toimivat maakunnallisen yhdistyksen toimintaperiaatteille ja tavoitteille uskollisesti.
Sata vuotta myöhemmin, nyt vuonna 2020 Raumalla toimii Taitokeskus Rauma yhtenä Taito Satakunnan yhdistyksenä. Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Lensunkadulla vanhan elintarvikekaupan tiloissa. Paikka on kävijöille helposti tavoitettavissa ja sinne ovat tervetulleita niin käsityöharrastajat kuin käsityöammattilaisetkin.
Taitokeskus Rauma tarjoaa tiloja tekemiseen ja käsityöläisten tuotteiden myyntiin. Siellä järjestetään monipuolisesti eri teemojen mukaisia kursseja, joissa harrastajat voivat ohjatusti oppia uusia kädentaitoja ja tavata muita harrastajia. Vuodenaikojen mukaan Taitokeskuksessa tehdään ajankohtaa liittyviä käsitöitä ja siellä saa toteuttaa visioitaan käsityön keinoin.
Taitokeskus Rauma tekee tärkeää ja merkityksellistä työtä käsityöperinteen ja –taidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Taitokeskus toimii ns. matalan kynnyksen harrastuspaikkana, sinne ovat kaikki tervetulleita. Kurssimaksut pyritään pitämään sellaisina, ettei ainakaan kenenkään osallistuminen olisi mahdotonta korkeiden maksujen vuoksi.