Rauman kaupunginhallitus on myöntänyt Raumalaiskiekkoilun Tuki ry:lle Meripojat-palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta raumalaisen urheilun ja liikunnan edistämisen hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka erityisen ansiokkaalla teollaan tai toiminnallaan on kunnostautunut lähimmäisten ja yhteiskunnan hyväksi ja on teoillaan ja toimillaan ollut hyödyksi Rauman kaupungille.
Tänään luovutettiin lisäksi kaksi Ruorimiehet-mitalia, jotka voidaan kaupunginvaltuuston määrittelemin ehdoin myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka erityisen arvokkaalla teollaan tai toiminnallaan on ollut hyödyksi Rauman kaupungille.
Rauman kaupunginhallitus on myöntänyt Ruorimiehet-mitalit tunnustuksena kuvataiteilija Jarmo Mäkilälle ansiokkaasta ja laajaa arvostusta saaneesta työstä raumalaislähtöisenä taiteen tekijänä sekä diplomi-insinööri Juhani Korpiselle pitkäaikaisesta ja sinnikkäästä työstä Selkämeren kansallispuiston perustamiseksi ja toiminnan vahvistamiseksi.
Raumalaiskiekkoilun Tuki ry
Raumalaiskiekkoilun Tuki ry on perustettu vuonna 1968. Yhdistys juhlii tänä keväänä 50-vuotista toimintaansa. Toiminnan perustana on alkuhetkistä alkaen ollut raumalaisen ja myös Rauman seudun jääkiekko- ja ringetteharrastuksen tukeminen. Tehtäväänsä yhdistys on toteuttanut onnistuneesti koko toiminta-aikansa. Paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti arvioituna toiminta on ainutlaatuista, vaikuttavaa ja yhteisöllisyyttä lisäävää. Raumalaiskiekkoilun Tuki ry:n avulla esimerkiksi Rauman Lukon ja sen yhteistyöseurojen maalivahdit saavat varusteet ilmaiseksi. Yhdistyksen avulla mahdollistetaan hyvän harrastuksen jatkuminen ja helpotetaan perheiden tilannetta. Tänä vuonna toiminta on laajentunut myös erityislasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen.
Raumalaiskiekkoilun Tuki Ry on rakentanut Raumalle, Lähdepellon urheilualueelle, Tuki-Areena-harjoittelujäähallin ja Pyynpäässä sijaitsevan tekojääradan. Tuki-Areena on helpottanut junioreiden jääaikojen saatavuutta ja pitänyt jääajan hinnan kohtuullisena harrastajille ja seuroille. Hallin ja Pyynpäässä sijaitsevan tekojääradan käyttö on aktiivista ja ne mahdollistavat jäällä liikkumisen myös aktiiviharrastamisen ulkopuolella.
Kuvataiteilija Jarmo Mäkilä
Vuonna 1952 syntynyt raumalaislähtöinen taiteilija Jarmo Mäkilä on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran kuvataiteilijana. Mäkilä on opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Suomen Taideakatemian koulussa 70-luvulla. Hän on myös toiminut opettajana Taideteollisessa Korkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa. Akateemisella urallaan hän on toiminut Kuvataideakatemian vt. professorina vuosina 1978–1982. Oman ammattikuntansa edunvalvonta on ollut myös Jarmo Mäkilän sydäntä lähellä ja hän onkin toiminut Taidemaalariliiton varapuheenjohtajana ja Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana useita vuosia.
Jarmo Mäkilä on korkealle arvostettu ammattilainen niin suuren yleisön, yhteisöjen ja kollegojen parissa. Myös Rauma ja raumalaiset arvostavat täältä maineeseen ponnistanutta Jarmo Mäkilää. Töitä on esillä laajasti lukuisissa merkittävissä taidemuseoissa ja yksityisissä kokoelmissa niin Suomessa kuin maailmallakin. Suurikokoiset akryylimaalaukset ovat Mäkilän tavaramerkki.
Diplomi-insinööri Juhani Korpinen
Raumalainen Juhani Korpinen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Raumalla, Rauman kaupungin palveluksessa. Raumalaisuus ja sen arvostaminen sekä kehittäminen ovat leimanneet Korpisen uraa, toimintaa ja päämääriä. Juhani Korpisen elämässä Vanha Rauma on koti, meri ja saaristo rakas ympäristö. Ympäristön ja maiseman suojelu on hänelle tärkeää.
Korpisen panos Selkämeren kansallispuiston luomiseen ja sen syntyyn on ollut merkittävä. Hänen asiantunteva, rauhallinen, yhteistyökykyinen ja analyyttinen lähestymistapansa asioihin on ollut tärkeä osa kansallispuiston luomisprojektia. Projektin saattaminen lopputulokseen vaati lukemattomia neuvotteluita, dokumentteja ja suuria päätöksiä kaikilta Selkämeren alueen kunnilta ja muilta toimijoilta.
Kansallispuiston status on tärkeä ja se mahdollistaa saaristoluonnon kehittämisen kestävällä ja suunnitelmallisella tavalla. Saariston meriväylästöä on parannettu, saarien polkuverkostoa lisätty ja niillä liikkumista helpotettu merkinnöin. Raumalaisissa kansallispuistosuunnitelma herätti pelkoa rakkaan lähisaaristomme muuttumisesta vaikeasti käytettäväksi muun muassa kalastuksen ja metsästyksen osalta. Nämä saariston historiaan ja elämäntapaan oleellisesti liittyvät asiat ovat edelleen mahdollisia. Viite-ehdoista ja säännöistä neuvotellessa Juhani Korpisen panos oli hyvin tärkeä.