Unescon maailmanperintökohde Vanha Rauma viettää 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2021. Vanha Rauma hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.
Vanha Rauma 30 vuotta maailmanperintökohteena -juttusarjan 14. osassa kerrotaan, millaista on asua Vanhassa Raumassa.
Koti Vanhan Rauman sydämessä
Vanhassa Raumassa on noin 800 asukasta ja noin 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistuksessa. Heta Kaisto ja Antti Ikonen muuttivat Helsingistä Raumalle reilu vuosi sitten. Sopiva vuokrakoti löytyi Vanhan Rauman maailmanperintökohteen sydämestä Eteläpitkäkadulta, Jussla-nimisestä talosta.
Hetan ja Antin koti sijaitsee arvotontilla, jossa on 1500-luvulla sijainnut Rauman pormestarin talo. Kyseinen talo paloi 1600-luvulla, ja nykyisen asuinrakennuksen vanhimmat osat ovat säilyneet 1700-luvulta asti. Taloa on remontoitu perinnetietoisesti.
Kun pariskunta etsi asuntoa Raumalta, Vanha Rauma oli heille ainut vaihtoehto. Heta työskentelee Rauman taidemuseossa intendenttinä ja Antti toimii säveltäjänä sekä Aalto-yliopistossa lehtorina.
– Haluamme ymmärtää ja kokea kaupungin elämää asumalla. Pidämme molemmat kaupunkimaisesta asumisesta. Vanhassa Raumassa monipuoliset palvelut ovat kävelymatkan päässä, ja elävä kaupunkikeskusta on koko ajan ympärillämme, Heta kertoo.
Heta ja Antti vierailevat usein Vanhan Rauman ravintoloissa ja liikkeissä. Monipuoliset kulttuuripalvelut, elokuvateatteri Iso-Hannu ja paikalliset yrittäjätkin ovat tulleet tutuiksi.
Vanha Rauma on suosittu matkailukohde, joten matkailijoita riittää mutkittelevilla kaduilla ympäri vuoden. Heta ja Antti eivät koe vieraiden ihmisten kiinnostusta häiritsevänä, vaan asiaan kuuluvana – huumorilla pääsee pitkälle erilaisissa kohtaamisissa.
– On upeaa, että maailmanperintökohde linkittyy täällä aidosti elävään elämään, Antti toteaa.
Puutaloasuminen on elämäntapa
Elämyksellinen asuinympäristö vaatii myös työtä ja huolenpitoa. Vanhan rakennuksen asuttamista voi kutsua elämäntavaksi.
– Vanha Rauma vaatii asujalta kärsivällisyyttä. Rakennuksista huolehtiminen edellyttää taitoa, viitseliäisyyttä ja huomiota. Täällä kohtaavat hyvän elämän arvot, jotka ovat juurtuneet syvälle. Sanoisimme, että Vanhassa Raumassa viihtyvät varmasti kaunosieluiset ja runolliset ihmiset. Onhan tämä myös romanttinen paikka, Heta ja Antti pohtivat.
Kiireiselle ihmiselle Vanha Rauma ei kuitenkaan sovi. Asumisesta, tunnelmasta ja kaupunkielämästä pitää ehtiä nauttimaan.
– Vanha Rauma tarjoaa kaupunkielämän hyvät puolet uniikissa muodossa ja ainutlaatuisessa ympäristössä. Maailmanperintökohteessa asuminen ei välttämättä vaadi suurta varallisuutta, mutta taitoja ja kiinnostusta sitäkin enemmän, Heta sanoo.
Myös vuodenajat tuntuvat ja näkyvät iäkkäässä puutalossa eri tavoin. Talosta huolehtiminen rytmittää myös Hetan ja Antin arkea.
– On antoisaa kokea vuodenaikojen vaihtelut, sillä ne tuntuvat talossa sisällä asti. Talvella tulisijat ovat kovassa käytössä ja kesäisin ikkunat on pidettävä auki. Talo elää omaa aikaansa, joka sitoo myös asukkaat tiettyyn rytmiin, Antti kertoo.
Maailmanperintöä vaalitaan yhdessä
Vanhan Rauman asukkaiden keskuudessa korostuvat yhteisöllisyys ja auttamisen halu. Asuinympäristöstä pidetään huolta yhdessä.
– Olemme saaneet naapurustosta paljon vinkkejä esimerkiksi talon julkisivun ylläpitämiseen. Vanhoihin rakennuksiin ja Vanhaan Raumaan liittyy paljon yhteisiä sääntöjä, joita ei voi ennestään tietää, Heta sanoo.
Heta ja Antti toivovat, että myös nuoret kiinnostuisivat Vanhasta Raumasta asuinpaikkana.
– Vanha Rauma tarjoaa laadukasta ja elämyksellistä arkea palveluiden ja ihmisten parissa.
