Unescon maailmanperintökohde Vanha Rauma viettää 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2021. Vanha Rauma hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.
Vanha Rauma 30 vuotta maailmanperintökohteena -juttusarjan neljännessä osassa kerrotaan Rauman kaupungin kulttuurikasvatuksesta.
Maailmanperintö ja kulttuurikasvatus
Kulttuuri syntyy ihmisen vaikutuksesta. Sitä on joka puolella ympärillämme, mutta merkitykselliseksi se muuttuu vasta, kun huomaamme sen olemassaolon. Kulttuuriin liittyy erityisenä piirteenä kulttuurin kokemus. Britannialainen filosofi ja matemaatikko Bertrand Russell kirjoitti vuonna 1912 ilmestyneessä Filosofian ongelmat -teoksessaan tiedon ja kokemuksen yhteydestä ja eroavaisuuksista. Russell päätyi ajatukseen, että tieto on yleistä, mutta kokemus on yksityistä.
Kokemuksen merkitys korostuu kulttuurissa, ja kokemus voi olla itseisarvoltaan joskus suurempaa kuin kulttuuri varsinaisena objektina. Merkitystä on myös sillä, koetaanko kulttuuri aidosti vai välillisesti. Esimerkkinä voidaan mainita, että on eri asia lukea ja kokea kirjan tai internetin välityksellä Leonardo da Vincin 1500-luvun öljyvärimaalaus Mona Lisa, kuin tutustua maalaukseen Pariisin Louvren taidemuseossa.
Kulttuurikasvatuksessa on kyse kasvuprosessista, jossa lapsi tai nuori kokeilee rajojaan, etsii tai tutkii taiteen ja kulttuurin avulla. Se, mitä lapsi tai nuori kokee, auttaa häntä kasvamaan vahvan identiteetin omaavaksi aikuiseksi. Aikuisen rooli – niin kotona kuin koulussa – on toimia tukena, mutta antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuus itse oivaltaa ja kokea kulttuuri juuri sellaisena kuin hän sen itse kokee.
Raumalla vuonna 2018 käynnistetty 1.–9.-luokan oppilaille suunnattu kulttuurikasvatus paitsi tutustuttaa lapset ja nuoret kulttuuriin, tuo myös vahvasti esiin raumalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Kulttuurikasvatus esittelee yhdeksän lukuvuoden aikana 28 raumalaisen kulttuurin tekijää tai osa-aluetta, vahvistaen samalla kaupungin lasten ja nuorten omaa paikallista identiteettiä. Kulttuurikasvatus sisältää 11 ohjattua käyntiä Vanhaan Rauman.
Yksi käynneistä tutustuttaa Vanhaan Raumaan maailmanperintökohteena, toinen sisältää luennon maailmanperinnöstä ja maailmanperintökohteista Raumalla ja yhdeksän muuta vierailua kohdistuvat johonkin Vanhan Rauman alueella olevaan julkiseen rakennukseen tai alueeseen. Näiden 11 käynnin lisäksi kaikki viidennen luokan oppilaat käyvät tutustumassa myös Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaan Sammallahdenmäkeen.
Raumalla kulttuurikasvatus on osa hyväksyttyä kaupungin opetussuunnitelmaa eli opetussuunnitelman liite, joka velvoittaa kouluja. Kulttuurikasvatus takaa kaikille raumalaisille lapsille ja nuorille tasa-arvoisen mahdollisuuden kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria.
Vaikka Rauman kaupungin kulttuurikasvatus vahvistaa erityisesti kaupungissa asuvien lasten ja nuorten identiteettiä tutustuttaen heidät monipuolisesti oman kaupunkinsa kulttuuriin ja historiaan, se omalta osaltaan vaikuttaa myös alueellisen kulttuurin säilymiseen. On kuitenkin selvää, että kulttuuri ei missään voi säilyä täysin muuttumattomana. Eikä tarvitsekaan, sillä kulttuurin muuttuminen aikojen saatossa on myös kansankulttuurin elinehto. Pelkän perinteensä varassa toimiva kulttuuri ennen pitkää näivettyy ja kuolee pois. Kun vanha ja uusi kulttuuri kohtaavat, syntyy variaatio, joka sopeutuu ympäröivään paikalliseen toiminta- ja luonnonympäristöön. Kulttuurin muutoksessa oman elinympäristön historian ja kulttuurin tuntemus luo vakaan kasvualustan uusille kulttuurin variaatioille.
Museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari
Tekstin lähteet:
Russell Bertrand. Filosofian ongelmat. Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2005.
Rauman kaupunki. Kulttuurikasvatussuunnitelma vuosille 2020-2021. Rauma 2020.
Talve Ilmar. Suomen kansankulttuuri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1990.
