Unescon maailmanperintökohde Vanha Rauma viettää 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2021. Vanha Rauma hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin säilyneestä vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista.
Vanha Rauma 30 vuotta maailmanperintökohteena -juttusarjan kuudennessa osassa kerrotaan talvisodan pommituksista Raumalla.
Talvisodan pommitukset ja Rauman paha perjantai 2.2.1940
Talvisota alkoi 30.11.1939. Raumalla talvisodan ensimmäinen hälytys oli 1.12.1939. Raumalaiset selvisivät ensimmäisestä hälytyksestä säikähdyksellä, sillä koneet jatkoivat pommeja pudottamatta kohti Porin Mäntyluotoa.
Pommikoneita nähtiin Rauman taivaalla kuudesti joulukuussa, kymmenen kertaa tammikuussa ja viidesti helmikuussa. Raumalle pudotettiin talvisodan aikana yli 3000 pommia. Pommituksissa kuoli kolme miestä ja yksi nainen.
Raumalla talvisodan tuhoisin pommitus oli perjantaina 2.2.1940. Tuota pommitusten päivää ryhdyttiin Raumalla kutsumaan pahaksi perjantaiksi. Ensimmäiset pommikoneet ilmestyivät kaupungin ylle puolen päivän aikaan. Kaiken kaikkiaan hälytyksiä tuli päivän aikana 5. Pommit putosivat keskikaupungille ja tuhosivat 18 rakennusta. Muun muassa alakansakoulu, kirjasto, elokuvateatteri ja useita asuinrakennuksia tuhoutui.
Lisäksi pommit sytyttivät lautatarhan ja hävittivät Sataman varastoja. Petäjäksessä pommit osuivat Sjöblomin huvilan venevajaan sijoitettuun Ammus Oy:n trotyylivarastoon tuhoten paitsi sen, mutta myös kolme naapurihuvilaa.
Pahana perjantaina osansa sai myös nykyisin Rauman museon kohteena toimiva Kirsti. Pohjankadulle pudonneen pommin aiheuttaman paineaallon seurauksena Kirstin asuinrakennuksen länsipää sai vaurioita. Tämän vuoksi Kirstin länsipään asuinhuoneen tulisija on muita talon tulisijoja uudempi. Naapuritalo Knapp vaurioitui sitäkin pahemmin.
Rauman museon kokoelmissa oleva, Kirstin ulkorakennuksesta löytynyt hylsy, on luultavasti pudonnut aikanaan Pohjankadulle.
Rauman museon vs. museointendentti Minna-Liisa Salonsaari
