Rauman kaupunki teetti kiinteistöomaisuutensa tarve- ja kuntokartoituksen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Kartoituksessa selvitettiin kaupungin rakennusten kunto ja korjaustarpeet kustannusarvioineen kymmenen vuoden ajalle. Erityistä huomiota kiinnitettiin rakennusten tekniikkaan, terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä siihen, minkälaisessa mittaluokassa kiinteistöjä jatkossa tullaan tarvitsemaan. Kuntoarvioiden toteuttamisesta vastasivat raumalaisen insinööritoimisto Aavatecin konsultit.
Kartoitukset tehtiin 75 kaupungin ydinrakennukseen, joille jokaiselle luotiin pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat. Rauman kaupungin tilapalveluissa on otettu käyttöön BEM-kiinteistönhallintaohjelmisto, jonka avulla voidaan hallita kiinteistöjen toimenpidekokonaisuutta.
Järjestelmään viedään kunkin rakennuksen toimenpide- ja korjaustarpeet, jotta kokonaisuus voidaan aikatauluttaa ja toteutumista seurata. Tehdyt toimenpiteet tallentuvat ohjelmistoon, jolloin kiinteistöjen historiatietojen seuranta helpottuu. Samalla järjestelmään on kirjattu kaikkien kaupungin rakennusten edellisen kymmenen vuoden merkittävät toimenpiteet.
– Selvitys oli todella kattava, ja sen aikana tuotettiin lähes 4300 sivua tarkkaa tietoa rakennusten kunnosta. Kohteet käytiin tarkasti läpi, toimenpidetarpeet kirjattiin ja valokuvattiin, kiinteistöjen isännöitsijä Lauri Sillanpää sanoo.
Tilapalveluiden kunnossapito-osasto on jo siirtynyt käyttämään kuntoarvioraportteja kiinteistöjen kunnossapidon suunnittelussa. Suunnitelmia päivitetään, mikäli rakennusten tilanne jatkokäytön ja olosuhteiden osalta muuttuu.
Raporteissa annettiin kuntoluokitukset jokaiselle rakennuksen osa-alueelle saneeraustarpeen mukaan, kuten esimerkiksi julkisivun elementeille, lämmitysjärjestelmille ja viemäröinnille. Kaikkien kuntoluokitusten mukaan rakennuksille saatiin oma luokitus, joka antaa suoraan yleiskuvan kiinteistön kunnosta. Kuntoluokituksia käytetään hyväksi, kun toimenpiteiden tärkeysjärjestystä suunnitellaan.
Kuntoluokituksista on myös hyötyä kaupungin kiinteistösalkun hallinnoinnissa.
– Selvityksestä saadut kuntoluokitukset ovat avuksi, kun toimenpiteitä budjetoidaan. Voidaan punnita tärkeiden ja vähemmän tärkeiden rakennusten kustannuksia kattavasti, kun tehdään päätöksiä mihin investoidaan ja mistä rakennuksista esimerkiksi luovutaan kokonaan, Sillanpää kertoo.