Rauman kaupunginhallitus saa 4.12. kokouksessa päätettäväkseen kolmen rakennuksen sekä niiden toiminnan edellyttämän määräalan ostamisesta Seminaarinmäen alueelta. Myynnin kohteina ovat Seminaarinmäen koilliskulmassa sijaitsevat hallintorakennus, Artika sekä Paja. Rakennusten kauppahinta on niiden verotusarvo, noin 700 000 euroa. Määräalan arvo riippuu sen suuruudesta.
Hallintorakennus on alkujaan toiminut seminaarin johtajan asuntona. Rakennus on valmistunut vuonna 1898. Sen laajempi saneeraus on tehty vuosina 1974–1976. Kolmikerroksisen rakennuksen bruttopinta-ala on 974 neliömetriä.
Myös Artika-rakennus on vuodelta 1898. Kaksikerroksisen rakennuksen bruttopinta-ala on 542 neliömetriä. Alun perin rakennus toimi seminaarin verstaana. Viimeksi rakennuksessa on ollut kuvataideopetuksen sekä oppilasjärjestön tiloja.
Paja-rakennus on rakennettu 1800-luvun lopussa eikä sitä ole oleellisesti muutettu. Rakennus on ollut kiinteistöhuollon varastona. Pajan pinta-ala on 80 neliömetriä.
Seminaarinmäen alueen ja rakennuskannan omistaa ja sitä hallinnoi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Alueen päävuokralainen on Turun yliopisto. Osa Seminaarinmäen rakennuksista on tällä hetkellä tyhjillään yliopiston tiivistettyä toimintaansa. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy näkee kaupungin parhaimpana osapuolena kehittämään näitä rakennuksia, koska kaupungilla on kaavoituksen kautta mahdollisuus viedä asioita eteenpäin. Kaupunki myös tietää paikallisen tilanteen hyvin.
Alueen asemakaavassa sekä rakennukset että Seminaarinmäen miljöö ovat suojeltuja. Lisäksi alueen rakennuksiin kohdistuu rakennussuojeluhanke.
‒ Rauman kaupunki on neuvotellut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Turun yliopiston kanssa alueen kehittämisestä sekä koulutustoiminnan että rakennusten osalta. Olemme alustavasti keskustelleet myös Museoviraston edustajien kanssa, toimialajohtaja Tomi Suvanto sanoo.
Museoviraston kanssa käydyissä keskusteluissa on tiedusteltu mahdollisuutta muuttaa hallintorakennus ja Artika pääosin korkeatasoiseen asumiskäyttöön. Keskusteluissa ei ole tullut esille periaatteellista estettä tämän kaltaiselle kehittämiselle. Kaupungilla ei ole tarvetta sijoittaa kyseisiin tiloihin opetustoimintaa.
‒ Kaupungin rooli vetovastuun ottajana tarkoittaisi esimerkiksi rakennusten ja niihin liittyvän määräalan ostamista, kehittämisyhteistyökumppanin hankintaa, yhteistä hankesuunnittelua ja kehittämistä kaavamuutoksineen sekä kohteiden myyntiä kehittämiskumppanille hankkeen toteuttamiseksi, Tomi Suvanto toteaa.
‒ Mikäli rakennukset muutetaan asumiskäyttöön, vähimmäistavoitteena on, että hanke ei vaadi kaupungilta olennaista taloudellista panostusta. Alueen asemakaavan muuttamiseen on toki syytä ryhtyä viipymättä, Tomi Suvanto lisää.