Euroopan parlamentti ja neuvosto edellyttävät, että sen jäsenmaissa pannaan täytäntöön niin sanottu whistleblowing-direktiivi, joka suojelee väärinkäytöksistä ilmoittavia henkilöitä. Suomen kansallinen lainvalmistelu on oikeusministeriössä vielä kesken, mutta Rauman kaupunki valmistautuu jo omalta osaltaan ottamaan käyttöön sisäisen kanavan, jolla rikkomuksista voi ilmoittaa anonyymisti.
Ilmoittajan ja kolmansien osapuolten henkilöllisyys pysyy salassa
Direktiivin tavoitteena on torjua korruptiota ja edistää eettisyyttä. Ilmoituskanava toimii myös organisaation kehittämisvälineenä. Väärinkäytöksistä ilmoittavia suojellaan vastatoimilta tarjoamalla heille tietoturvallinen ja luottamuksellinen kanava, jota käyttämällä voidaan yksinkertaisesti ja helposti tehdä ilmoituksia väärinkäytösepäilyistä organisaatiossa.
Rauman kaupungin sisäisen ilmoituskanavan käyttöönottoa on valmistellut syksyn aikana virkamiestyöryhmä, joka on seurannut kansallista lainsäädäntövalmistelua ja tutustunut erilaisiin ilmoituskanavavaihtoehtoihin. Ilmoitusten käsittelyssä keskeistä on ilmoittajaa ja muita asianosaisia suojaava toimintamalli, joka estää ilmoittajaa joutumasta minkäänlaisten vastatoimien kohteeksi.
– Tavoitteemme on ottaa käyttöön ilmoituskanavasovellus, joka mahdollistaa nimettömien ilmoitusten vastaanottamisen kaupungin omilta työntekijöiltä ja ilmoitusten luokittelun. Sähköisen kanavan rinnalla tarjotaan mahdollisuus tehdä ilmoituksia suullisesti tai kirjallisesti, kaupunginreviisori Johanna Suokanto kertoo.
Suomessa täytäntöönpano siirtynee pitkälle ensi vuoteen
EU:n jäsenvaltioiden tulee saattaa direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17.12.2021. Lausuntokierroksen tuottaman runsaan lausuntomäärän vuoksi lakivalmistelu Suomessa on viivästynyt ja tämän hetken tiedon mukaan hallituksen esitys ilmoittajansuojelulaista annetaan viikolla kahdeksan. Näin ollen lain voimaantulo siirtynee pitkälle kevääseen 2022. Rauman kaupungin osalta ilmoitusten käsittelyprosessi täsmentyy, kun kansallinen ilmoittajansuojelulaki tulee voimaan. Käyttöönotto edellyttää myös koulutusta ja ohjeistuksen laatimista.
– On erityisen tärkeää, että ilmoitusten käsittelyprosessit ovat selkeitä, läpinäkyviä ja standardoituja. Vain siten syntyy ehdoton luottamus, Suokanto tähdentää.