Rauman ruokapalvelut mukana ruokahävikin seurannan pilottihankkeessa

kouluruoka_nykyään

Rauman kaupungin ruokapalvelut osallistuu maaliskuussa Luonnonvarakeskuksen Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeeseen. Ruokahävikin kolmeviikkoinen mittausjakso alkaa 11.3. Jakson aikana seurataan ja mitataan Nanun tuotantokeittiössä sekä neljässä Rauman kouluravintolan tarjoilussa syntyvää hävikkiä ja asiakkaiden lautastähteitä.

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Hävikkiä syntyy ravintoloiden keittiöissä ruoan valmistuksen yhteydessä, tarjoilutähteenä linjastoruokailussa sekä asiakkaiden lautastähteenä. Hävikki jakaantuu keittiöhävikkiin, tarjoiluhävikkiin ja lautashävikkiin.

Hankeohjelman myötä halutaan selvittää nykyhetken hävikkitilannetta tarkemmin esimerkiksi ylituotannon ja hävikin kilomäärän osalta. Ruokapalveluissa tehdään töitä hävikin vähentämiseksi jatkuvalla tuotannonsuunnittelulla, mitoittamalla hankintoja sekä jaksottamalla paremmin valmistusta ja esillepanoa.

– Ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys ovat toimintamme taustalla. Pilottihankkeen myötä suoritamme ensin kolmen viikon ajan ruokahävikin mittausta muutamassa toimipisteessämme. Tulosten myötä pohdimme jatkosuunnitelmia, esimerkiksi jonkinlaisia teemaviikkoja niin koululaisille kuin kaupungin henkilöstöllekin. Toimenpiteiden jälkeen tehdään vielä uusi mittaus, ruokapalvelujohtaja Pirjo Vainio kertoo.

Rauman ruokapalveluissa on jo pitkään tehty monialaista työtä ruokahävikkiasioiden parissa. Asiantuntijoiden vankan yhteistyön ja vuosien kokemuksen tuloksena oikeat raaka-aineet ovat jo käytössä, reseptiikka kunnossa ja keskimääräiset annoskoot tiedossa.

– Hävikin eteen on tehty Raumalla jo paljon töitä ja nyt keskitymme erityisesti ruokahävikin minimointiin. Ruuan ja raaka-aineiden tarve arvioidaan vieläkin usein tarvetta suuremmaksi, tuotantopäällikkö Eija Väinölä sanoo.

Rauman ruokapalvelut on innolla mukana uudenlaisessa hävikkihankkeessa.

– Kolmen viikon pilotoinnin jälkeen olemme viisaampia ja tiedämme missä mennään. Sen jälkeen ryhdymme ideoimaan ruokahävikin minimointia edesauttavaa toimintaa, Väinölä toteaa.