Syväraumanlahden pienvenesatamassa on jo kahden vuoden ajan ollut käytössä Seabin-meriroskis. Uiva roskis kerää talteen vedessä ajelehtivat roskat.
Pintavesi imetään Seabinin keräyspussisuodattimen läpi. Kun vesi pumpataan takaisin satama-altaaseen, roskat jäävät talteen keräyspussiin.
Nuorten työpaja tyhjentää roskiksen ja raportoi sen keräämästä sisällöstä vähintään kaksi kertaa viikossa. Meriroskiksen sisältö punnitaan tyhjennyskertojen yhteydessä kahdesti – ensin kokonaisuudessaan ja sen jälkeen materiaalien mukaan. Löydöksistä tehdään raportti, johon merkitään tarkka tyhjennysaika ja päivä. Tietoa on kerätty aiempina vuosina muun muassa muovin, metallin, kasvillisuuden sekä muun jätteen osalta.
– Pääsääntöisesti meriroskiksesta on tähän asti löytynyt merikasvillisuutta sekä pieniä määriä tupakantumppeja ja muuta roskaa. Erikoisimmat löydökset ovat olleet puoliksi täynnä oleva 1,5 litran Jaffa-pullo sekä erikoinen puutikku, työvalmentaja Kai Salonen kertoo.
Meriroskis sijaitsee Suvitien R-kioskin edessä olevassa laiturissa. Seabin on selkeästi näkyvissä, joten kiinnostuneet voivat käydä vilkaisemassa sitä koska tahansa.
Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat analysoivat meriroskiksen toimintaa
Satakunnan ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan opiskelijaryhmä suorittaa kesän aikana Environmental project -opintojaksoa työharjoittelujen ohella. Kolmen opiskelijan ryhmä tarkastelee Seabin-meriroskiksen toimintaa osana projektia, joka käsittelee Rauman pienvenesatamissa tehtyä energia- ja ympäristötehokkuutta parantavia toimenpiteitä.
– Tutkimme meriroskiksen toimintaa ja analysoimme sen keräämää roskaa. Tarkoituksena on eritellä roskan osuus vesikasvillisuuden ja muun luonnollisen materiaalin määrästä. Pohdimme myös kuvien ja mahdollisten kohdekäyntien avulla roskien alkuperää, opiskelijat Maj Virko, Sonja Korhonen ja Tiia Uotila selventävät.
Opiskelijoiden meriroskisprojektin tuloksia esitellään Satakunnan ammattikorkeakoulun nettisivuilla Itämeripäivän ohessa viikolla 35.
