Raumalla toteutettiin Ihmeelliset vuodet – vanhemmuusryhmät lastensuojelun asiakasperheille -tutkimus vuosina 2016–2017. Tutkimuksessa selvitettiin vanhemmuusryhmien vaikutusta 3–6-vuotiaiden lasten käytösongelmien vähentämiseen ja vanhempien kasvatustapoihin. Tulokset valmistuivat vuoden 2019 alussa. Tutkimuksen toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vieraileva tutkija Piia Karjalainen.
Rauman kaupungille tarjottiin mahdollisuutta osallistua tutkimukseen ja lastensuojelussa innostuttiin asiasta. Vastaavia vanhemmuusryhmiä toteutetaan muutaman kerran vuodessa Rauman lapsiperhepalveluissa, Nortamon Perhekeskuksessa, mutta tutkimuksen myötä toimintamalli jalkautettiin kokeilumielessä ensi kertaa lastensuojelun toimintaan.
Vanhemmuusryhmien tarkoituksena on vähentää lasten käytöshäiriöitä sekä tukea vanhempien positiivisia kasvatusmalleja. Tutkimustulosten mukaan vanhempien raportoimat lasten käytösongelmat vähenivät enemmän lapsilla, joiden vanhemmat osallistuivat vanhemmuusryhmiin. Erittäin ongelmallisesti käyttäytyvien lasten ongelmallisen käytös vähentyi tutkimuksen mukaan merkittävästi. Noin puolella lapsista, joiden kohdalla käytöshäiriön diagnostiset kriteerit täyttyivät, käytös parani niin paljon, ettei diagnoosi enää olisi ollut aiheellinen. Vanhemmuusryhmät lisäsivät myös positiivisia vanhemmuuden taitoja.
Tutkimukseen sitoutuminen mallikasta
Tutkimukseen osallistui Raumalla kaksi koulutettua ohjaajaa ja kuusi vapaaehtoista raumalaista lastensuojelun asiakasperhettä – 11 lasta ja yhdeksän aikuista. Mukana oli myös lastensuojelun tehostetun perhetyön sosiaaliohjaaja, joka huolehti tutkimuksen kotikäynneistä. Tutkimusryhmän tueksi arvottiin myös vapaaehtoisista lastensuojelun asiakkaista koostuva kuuden perheen muodostama verrokkiryhmä.
– Tutkimukseen osallistuneet perheet sitoutuivat toimintaan hyvin, kotikäyntejä myöden. Tutkimukseen osallistuneista perheistä vain yksi vanhempi keskeytti ryhmässä käynnit. Tutkimukseen osallistuminen velvoitti myös erilaisiin kotitehtäviin ryhmätapaamisten lisäksi. Ryhmätapaamiset olivat kestoltaan noin 2,5 tuntia ja ryhmät kokoontuivat viikon välein 18 viikon ajan, vanhemmuusryhmää ohjannut aikuis- ja perhetyön sosiaaliohjaaja Meri Kujansivu kertoo.
– Useat lastensuojelun asiakasperheet olisivat halunneet mukaan tutkimusryhmiin. Verrokkiryhmään arvotuilla oli mahdollisuus osallistua seuraavilla kerroilla vanhemmuusryhmien toimintaan, toisena ohjaajana toiminut kuraattori Sanna Mannila sanoo.
Positiivisuudella tuloksiin
Vanhemmuusryhmien tavoitteena on auttaa vanhempia antamaan lapselle positiivista huomiota, empatiaa sekä tunnistamaan myös omia toimintatapoja. Vanhemmille annetaan käyttöön uusia kasvatuksellisia keinoja. Suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä hyvän käytöksen palkitsemilla saadaan muutoksia lapsen käytökseen sekä kohennetaan lapsen itsetuntoa ja suoriutumista arkipäivien toiminnoissa. Ryhmissä korostetaan leikin ja yhdessä tekemisen tärkeyttä.
– Menetelminä vanhemmuusryhmissä käytetään esimerkiksi keskustelua ja rooliharjoituksia. Ryhmien ohjaajat myös soittavat vanhemmille viikoittain, Mannila kertoo.
Tutkimuksen myötä kokemukset Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmien toimintamallista olivat lastensuojelussa positiiviset. Vanhemmuusryhmät palvelevat erinomaisesti myös lastensuojelun asiakkaita.
– Ryhmäohjaukseen perustuva tuki koettiin erittäin hyödylliseksi. Ehkäiseviin palveluihin panostetaan nykyään entistä enemmän Nortamon Perhekeskuksessa. Ihmeelliset vuodet on tutkittu ja vaikuttavaksi havaittu työmenetelmä, josta on hyötyä jokaiselle lapsiperheelle. Vanhemmuusryhmistä olisi Rauman lastensuojelussa varmasti hyötyä jatkossakin, lastensuojelutyön päällikkö Johanna Ylikoski toteaa.