Rauman kylät

maaseutu, maisema, pelto

Rauman maalaiskunta liitettiin vuonna 1993 Rauman kaupunkiin. Monet Rauman kylistä kuuluvat entisen maalaiskunnan alueelle, mutta luovat koko Rauman alueella aktiivisia, kiinnostavia ja tiiviitä paikallisia keskuksia, joissa toimintaa pidetään yllä kyläyhdistysten rakentavalla otteella. Omilla paikallisilla erityispiirteillään ne luovat Raumalle kiehtovaa kulttuurista ja ympäristöllistä moninaisuutta. Rauma valittiin vuonna 2014 Satakunnan kylämyönteisimmäksi kunnaksi.

Kylät

Anttila-Voiluoto

Anttilan ja Voiluodon kylät sijaitsevat Rauman eteläpuolella Pyhärantaan vievän tien varrella. Voiluodon keskustasta kaupunkiin on matkaa noin kymmenen kilometriä. Kylässä on kaupungin Vilokarin rantasauna yhdistysten käyttöön, kyläyhdistyksen hallinnassa oleva Kivikari Hanhisissa sekä Pölläkari lasten kesäleireihin. Urheiluseuran omistuksessa on jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo ja huoltorakennus. Kyläyhdistyksen omistama entinen koulu toimii nykyisin kylätalona, jossa järjestetään mm. nuorisoiltoja kylän peruskouluikäisille lapsille. Kylällä on paljon rantaviivaa ja kesäasukkaat lisäävät kylän asukasmäärää huomattavasti kesäisin. Anttilan-Voiluodon kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Jukka Kuusisto.

Haapasaari

Vehreä ja rauhallinen Haapasaari oli vielä 1700-1800 –lukujen vaihteessa saari, mutta nykyään se kuuluu hyvin pitkälti mantereeseen. Haapasaaren säterikartan, Omenapuumaa, Kokkovuori ja entinen Lipsasen kartano tekevät Haapasaaresta ihastuttavan alueen. Haapasaaressa on myös jääkiekkokaukalo ja leikkikenttä, joiden hoidosta vastaa Haapasaaren kyläyhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja on Jarkko Vähämaa.

Kaaro

Aktiivinen Kaaron Kyläyhdistys ry ylläpitää kaikille avointa rantasaunaa, josta löytyy koko perheen iloksi mm. grillikatos ja hiekkalentopallokenttä. Yhdistys järjestää toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Hyvien tieyhteyksien varrella kasvavasta Kaarosta löytyy myös koulu, kyläkauppa ja urheiluseura Kaaron Roima ry. Kaaron kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja on Marjo Merinen.

Kauklainen

Ruskosuohaukka, nokikana, kaulushaikara… Kauklaisten lintutornilta on parhaat näkymät Kauklaistenjärven lintubongailuun. Pronssikautisen ”lenkkipolun” varrelta pääsee Luhdanmäen muinaishaudalle. Kauklaisissa toimii aktiivisesti tapahtumia järjestävä kyläyhdistys. Parhaillaan yhdistysväki kunnostaa entistä koulun keittolarakennusta kylätaloksi. Kylältä löytyy myös mm. Narvijärven rannalla sijaitseva kyläyhdistyksen venelaituri, Niskuksen lava sekä Mennavuoren pulkkamäki laavuineen. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Marika Seikkula.

Kaukola

Kaukolan kylä on osa Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisemaa, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kaukolan kylän asutus on keskiaikaista. Lisäksi Kaukolasta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka. Kaukolan kyläyhdistys on kunnostanut vanhan kyläkoulun keittolarakennuksesta kylätalon, joka on kyläläisten aktiivisessa käytössä. Lapin Kaukolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja on Pauliina Eskola.

Kodisjoki

Kodisjoen kylä liittyi vuonna 2007 Rauman kaupunkiin. Peruspalveluiden ohella Kodisjoen kyläidyllistä löytyy kotiseutumuseo, Hiidenkiukaita ja merkittävän Natura 2000 -alueeseen kuuluva Otajärven lintutorni. Aktiivinen Kodisjoki-Seura ry ylläpitää Kaljasjärven rantasaunaa ja Saharannan venelaituria. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Juha Kalliomäki.

Kolla-Nihattula-Tarvola

Aivan Rauman keskustan läheisyydestä löytyy raikasta maalaismaisemaa, jossa kylän keskuksena toimii monenlaisten tapahtumien keskittymä Kollan Kalliopirtti. Kyläyhdistys järjestää kyläläisille monenmoista toimintaa ja yhdistys on mm. rakentanut kaikkien vapaassa käytössä olevan Kaupinvuoren laavun. Kolla-Nihattula-Tarvola kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Hannu Kartano.

Kortela-Monna

Kortelan ja Monnan kylät sijaitsevat aivan kaupungin kupeessa; Kortela Rauman eteläpuolella Turun suuntaan mentäessä, Monnan kylä Kodisjoelle vievän tien varressa. Kyläyhteisö on sekoitus vanhaa perinteistä maaseutua, rivi- ja omakotilähiöitä sekä uutta kaavoitettua omakotitaloaluetta. Kortelasta löytyvät koulu, päiväkoti, vanhusten palvelutalo sekä ABC-liikennemyymälä ja Pitkäjärven kioski. Urheilutalo Ooperi ympäristöineen mahdollistaa monipuoliset liikuntaharrastukset. Tenhonperän rantasauna on avoinna kesäaikaan. Kortela-Monnan kyläyhdistys ry:n puheenjohtajana toimii Marja-Leena Marttinen.

Kuolimaa

Kuolimaa on entisen Lapin kunnan kaakkoisreunalla sijaitseva kylä. Kylässä on kyläyhdistyksen ylläpitämä matonpesupaikka. Vanha kyläkoulu toimii kylätalona, jossa kyläyhdistys järjestää monenlaista toimintaa kaikenikäisille kyläläisille. Kesäisin kylän jalkapallokenttä on aktiivisessa käytössä. Kuolimaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja on Harri Varjonen.

Ruona

Ruona on entisen Lapin kunnan eteläisimmällä laidalla sijaitseva maatalousvaltainen, runsaasti rantaviivaa käsittävä kylä. Lapin Ruonan kyläyhdistys järjestää tapahtumia ja toimintaa ympäri vuoden. Kyläläisten yhteinen kokoontumispaikka on vuonna 2010 valmistunut kylätalo. Kylältä löytyy myös Uiton matonpesupaikka ja grillikatos. Narvijärven rantasauna sijaitsee Ruonantien varrella. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Marko Liutala.

Sorkka

Varhaiskeskiajalta lähtien asutettu Sorkka on elävä kylä Rauman keskustan tuntumassa, hyvien palveluiden tavoitettavissa. Sorkan kyläkeskus kouluineen on Museoviraston suojelema ja Sorkan kylän diapaasi-pitoinen kallioperä on tuottanut alueelle luontoarvoja, joita on myös suojeltu eritasoisilla päätöksillä. Rauman ainoat Natura-alueet mantereella sijaitsevat Sorkassa. Luontoharrastajalle erinomainen kohde sopii myös rentoutujalle Kaarojärven maisemissa. Mantereenpäässä Puuluntien päässä sijaitsee rantasauna ja venesatama. Kylän toiminnallinen keskus on Sorkan kylätalo, jossa Sorkan kyläkouluyhdistys ry järjestää runsaasti tapahtumia. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Åke Vastavirta.

Tiilivuori

Tiilivuori sijaitsee Rauman koillispuolella aivan valtatie 8:n läheisyydessä. Tiilivuoren kylä ei ole varsinainen rekisterikylä, vaan valtatien luoteispuolella oleva alue, jossa on osa sekä Sorkkaa että Uotilaa. Tiilivuoren kyläyhdistys ry:n kylätalo Tiilivuorentupa on valmistunut 2001 ja on ahkerassa käytössä yhdistyksen järjestäessä siellä monenlaista toimintaa aivan Rauman keskustan tuntumassa. Lisäksi kylässä sijaitsee kaikkien raumalaisten tuntema Latumaja. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja on Kari Vuorenpää.

Unaja

Unajan kylä on Rauman kylistä vanhin, itse kaupunkiakin vanhempi. Kylä on asutettu ilmeisesti jo 1200-luvulta alkaen. Kaunis ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on lähellä kaupungin keskustaa. 1800-luvulla Unajassa toimi vielä kauppasatama, nykyisin Unajassa viihdytään Unajan viihdepuistossa. Lillonkarin rantasauna venesatamineen, Unajanlahden lintutorni, kylätalo Tapiola, jääkiekkokaukalo sekä pururata laavuineen tarjoavat oivat puitteet harrastamiseen ja vapaa-aikaan. Unajalla aktiivisesti toimivat Unajan Urheilijat ry sekä Unajan kyläyhdistys ry järjestävät kylällä monenlaista toimintaa. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Marika Laurila.

Uotila

Uotilaa on kutsuttu ennen kuntaliitosta Suomen suurimmaksi kirkottomaksi kyläksi. Uotila on Rauman suurin kaupunginosa ja se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Rauman kauppatorilta. Äyhönjärven rannalle ulottuva Uotila on monenlaisen palvelun keskittymä ja alueelta löytyy myös golfkenttä. Uotilassa toimii aktiivisesti urheiluseura Uotilan Työväen Urheilijat sekä Uotilan asukasseura ry. Asukasseuran puheenjohtaja on Päivi Metsätähti.

Vasarainen-Soukainen

Vasaraisten-Soukaisten kylämaisema on maatalousvaltainen ja kylien alueella on monta järveä. Koulu liikuntahalleineen on talviaikana kylän keskipiste, ja kylällä sijaitsee myös seurakunnan toimipiste Lukula. Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tarjoavat kotiseutuyhdistys, kyläyhdistys ja urheiluseura Vasaraisten Isku ry. Kesällä kotiseutumuseo Muinassa voi tutustua entisaikain talonpoikaiselämään, ja Seitsemän järven reitillä Vasaraisilla pääsee näkemään myös pronssikautisia Hiidenkirnuja. Vasaraisten-Soukaisten kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Markku Poskiparta.

Vermuntila-Kulamaa

Seitsemän järven reitille kuuluva Vermuntila-Kulamaa on luontokohteidensa lisäksi urheiluseura Vermuntilan Tempon kotipaikka. Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tarjoavat myös kyläyhdistyksen ylläpitämät Noitajärven rantasauna Vermuntilassa sekä lasten leikkikenttä Toimintapuisto Vekkuli Kulamaalla. Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Pekka Mäntynen.

Ylisenpään kylät: Kuolimaa, Kodiksami, Mäentaka, Sukkala

Lapinjoen yläjuoksulla, entisen Lapin kunnan eteläosissa sijaitsevat kylät ovat osa Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisemaa, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kodiksamin, Kuolimaan, Sukkalan ja Mäentaan asutus on keskiaikaista. Kylistä Kodiksamin kylä on varhaiskeskiajalta. Kodiksamin kylässä on kyläyhdistyksen ylläpitämä jääkiekkokaukalo huoltorakennuksineen. Kodiksamin entinen koulu toimii kyläläisten harrastusten ja toiminnan keskuksena. Lapin Ylisenpään kylärinki ry:n puheenjohtaja on Anne Sulo.