Koivukari, Tapio

• Syntynyt 1959 Raumalla
• Koulutus: teologian maisteri, Helsingin yliopisto
• Ammatti: kirjailija, suomentaja. Uskonnonopettajana Aronahteen peruskoulussa 1993 – 2000. Islannissa puutyönopettajana 1990 – 93, lyhyempiä jaksoja mm. rakennusmiehenä ja ahtaajana.

Yhteystiedot:  tkoivukar@gmail.com

Tapio Koivukarin novellikokoelman Mansikkapellot, iankaikkisesti novellit sijoittuvat merelle, saaristoon, pikkukaupunkimiljööseen, Lappiin tai laman riuduttamalle maaseudulle. Monia novellien henkilöitä painaa kaipuu väkevämpään, todellisempaan, aidompaan elämään. Novellit ovat kuvauksia ihmisen ikuisesta etsimisestä ja väsymisestä, ja monet niistä voidaan nähdä myös kuvauksena nykyaikaisen miehen neuvottomuudesta. Etsinnässä on mukana usein luonnon tuntu ja väkevä luontoyhteyden kaipuu.

Tosi tarinoita -kokoelman tarinat ovat lyhyitä lastuja, joissa ihmiset kohtaavat rajatilanteita omassa arkisessa ympäristössään. Osa lastuista on kerrottu Rauman kielellä, jota Koivukari kirjoittaa nortamolaisesta tyylistä poikkeavalla, yksinkertaistetulla tavalla.

Maista, niin muistat on aiheeltaan, tapahtumapaikaltaan ja -ajaltaan hyvin erilaisten novellien kokoelma. Novelleja yhdistää se, että niiden henkilöt ”johkaantuvat” enemmän tai vähemmän vahingossa tekemään jotain arveluttavaa tai rikollista. Ne on linkitetty toisiinsa myös niin, että jossakin novellissa mainitaan toisen novellin henkilö tai jonkin novellin henkilö lukee toista novellia. Tekstit on järjestetty niin, että realistisesti kuvattu ja ajallisesti ja paikallisesti lähimpänä oleva novelli on ensimmäisenä ja kielellisin ja fantasian keinoin etäännytetty on viimeisenä.

Romaanit Luodetuulen maa, Missä aallot murtuvat ja Sumun lokikirja muodostavat Saaristolaissaaga-trilogian. Niistä Luodetuulen maa seuraa Havströmin torppariperheen elämää Rauman saaristossa 1900-luvun alusta kansalaissodan jälkeiseen aikaan. Missä aallot murtuvat kuvaa Havströmin tyttären Sofian ja tämän miehen Jan Erikssonin perhekunnan vaiheita ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä ajoista lähtien toisen maailmansodan jälkeiseen rauhan aikaan. Sukutrilogian päätösosa on Sumun lokikirja. Siinä eletään jatkosodan jälkeistä aikaa 1960-luvun puoliväliin saakka.

Koivukari kuvaa ihmisiä ja heidän elämäänsä luonnon lähellä ja sen armoilla. Elämään kuuluu työnteko, meri, syntymä ja kuolema. Sukusaagassa maailman suuret muutokset heijastuvat ihmisten arkeen. Ajalle tyypillisesti vaikeista asioista puhutaan vähiten, hiljaisuus on joskus äänekkäämpi kuin monet sanat. Silti pinnalle nousee aina luottamus elämän jatkumiseen, jossain pilkahtaa hiljaisen huumorin välähdys.

Uudempaan sarjaan Sodan varjot kuuluu kirjat Meren yli, kiven sisään, Käpykaartilaiset ja Unissasaarnaaja. Meren yli, kiven sisään on tositapahtumiin pohjautuva romaani, jossa kalastaja Yrjö Aaltonen kertoo lukijalle kuulustelujen lomassa miten ja miksi hän tuli lähteneeksi salakuljettamaan inkeriläisiä Ruotsiin. Kirja julkaistiin islanniksi nimellä Yfir hafið og í steininn vuonna 2009. Sigurður Karlssonin käännös oli ehdolla kansallisen kääntäjäpalkinnon saajaksi. Käpykaartilaset kertoo rintamakarkuruudesta jatkosodan aikana. Unissasaarnaaja ajoittuu vuoteen 1949 ja kertoo, miten pienen kylän nuoresta tytöstä tulee laajalti tunnettu horrossaarnaaja ja miten hänestä halutaan hyötyä taloudellisesti ja muutenkin.

Kirjasta Unissasaarnaaja myönnettiin Koivukarille Runeberg-palkinto 2016.

Romaanin Ariasman eli kertomus valaanpyytäjistä kääntäjä Sigurður Karlsson nimitettiin ehdolle Islannin kääntäjäpalkinnon saajaksi joulukuussa 2012. Ariasman-romaaniin pohjautuva nuortenkirja ilmestyi baskin ja englannin kielellä 2015. Käsikirjoituksen kirjaan Koivukari teki suomeksi. Aikuisten romaani käännettiin baskin kielelle vuonna 2017. Kääntäjänä toimi Maia Ossa Rissanen, joka käänsi myös aiemmin ilmestyneen nuortenkirjan. Ariasmanin esille tuomista tapahtumista tehtiin baskilais-islantilainen draamadokumentti Baskavígin, jonka käsikirjoitusta Koivukari pääsi kommentoimaan ja jossa hän myös esiintyy. Elokuvan Suomen ensi-ilta oli Rauma Blue Sea Festivalilla 2017.

Väinö Riikkilä -seura julkaisi 2018 Ariasmaniin pohjautuvan nuortenkirjan Gartzia yhteistyössä Rauman Lukon kanssa toteutettavaa poikien lukuharrastusta edistävää kampanjaa varten.

1600-luvun loppupuolen Islantiin sijoittuva romaani Poltetun miehen tytär julkaistiin 2018, samoin Sigurður Karlssonin käännös islanniksi. Kirja kuvaa useamman kertojan näkökulmasta miten Islantiin ulottuvat noitavainot muuttavat yhden perheen elämän kulun.

Vuonna 2020 julkaistu romaani Pirtumiehet perustuu Jarmo Impolan tarinoihin isoisästään, joka ryhtyi hankkimaan lisätienestiä pirtun salakuljetuksesta eikä sitten malttanut lopettaa ajoissa.

Tapio Koivukari asui Islannissa 1989-1993. Hän on suomentanut islantilaista kirjallisuutta. Koivukari on suomentanut myös ruotsin kielestä. Hänen yksittäisiä novellejaan on julkaistu kirjallisissa aikakauskirjoissa latviaksi, liettuaksi ja islanniksi.

Koivukari sai ehdokkuuden vuoden 2020 Mikael Agricola -palkinnon saajaksi Jón Kalman Stefánssonin kirjan Kaloilla ei ole jalkoja suomennoksesta.

Julkaisutuotanto:

Romaanit

• Saariston Samurait (Like, 1988)
• Odinnin Korppi (Like, 1990)
• Luodetuulen maa (Like, 2002)
• Missä aallot murtuvat (Johnny Kniga, 2005)
• Meren yli, kiven sisään (Johnny Kniga, 2007)
• Sumun lokikirja (Johnny Kniga, 2009)
• Ariasman eli kertomus valaanpyytäjistä (Johnny Kniga, 2011)
• Käpykaartilaiset (Johnny Kniga, 2013)
• Unissasaarnaaja (Johnny Kniga, 2015)
• Poltetun miehen tytär (Johnny Kniga, 2018)
• Pirtumiehet (Johnny Kniga, 2020)
• Sataman laulu (Johnny Kniga, 2022)

Novellikokoelmat

• Mansikkapellot, iankaikkisesti (Like, 1994)
• Tosi tarinoita (ja muita outoja ilmiöitä): Novelleja (Like, 1998)
• Maista, niin muistat (Johnny Kniga, 2008)

Runokokoelmat

• Viäläk teils se paatt o (2014)
• Innfirđir : ljóđ (2020)

Näytelmät ja kuunnelmat

• Kesäunia. Kuunnelma Radioteatterille yhdessä Sakari Kirjavaisen kanssa. Ensiesitys 2.12. 2002.
• Jumalan selän takana. Kuunnelma Radioteatterille yhdessä Sakari Kirjavaisen kanssa. Ensiesitys 14.12. 2003
• Kaljaasi ”Lauran” viimeinen matka. Kuunnelma Radioteatterille yhdessä Sakari Kirjavaisen kanssa. Ensiesitys 11.1.2004.
• Mopolähetti. Lyhytkuunnelma Yleisradiolle. Ensiesitys 27.5. 2007
• Moision herra. Balladi Liivinmaalta. Kuunnelma Yleisradiolle. Ensiesitys 17.12. 2007
• Guðríðurin saaga. Islantilaisiin saagoihin perustuva monologi Guðríður Thorbjarnadóttirista, Viinimaan kävijästä. Ensiesitys Turun kirjamessuilla, Teatteri Uusikuu 5.10. 2008.
• Luodetuulen maa -näytelmän ensi-ilta Rauman kaupunginteatterissa 11.9.2010. Käsikirjoitus: Tapio Koivukari ja Sakari Kirjavainen, ohjaus: Sakari Kirjavainen
• Rasvaa-kuunnelman ensiesitys Ylen Ykkösellä 27.1.2011. Kuunnelma perustuu niminovelliin kokoelmasta Maista, niin muistat.

Nuortenkirjat

• Iceland 1615: a whaler’s story (Euskal Erria, 2015)
• Islandia 1615: Gartziaren istorioa (Euskal Erria, 2015)
• Gartzia: eloonjäänyt (Väinö Riikkilä -seura ry., 2018)

Suomennokset

• Vigdis Grimsdottir: Nimeni on Isbjörg : olen leijona (Like, 1992)
• Gudmundur Andri Thorsson: Veriveljet (Like, 1993)
• Vigdís Grímsdóttir: Metsän tyttö (Like, 1994)
• Vigdís Grímsdóttir: Kannastie 7 (Like, 1995)
• Fridrik Erlingsson: Ritari Benjamin Kyyhkynen (Otava, 1996)
• Vigdis Grimsdóttir: Z: rakkaustarina (Like, 1997)
• Thórarinn Eldjárn: Sininen torni (Like, 1999)
• Einar Kárason: Revontulet (Like, 2000)
• Guillou, Jan: Tie Jerusalemiin (Like, 2000)
• Guillou, Jan: Temppeliherra (Like, 2001)
• Gudbergur Bergsson: Joutsen (Like, 2001)
• Vigdis Grimsdottir: Hiljaisuus (Like, 2002)
• Einar Kárason: Miekkakäräjät (Johnny Kniga, 2003)
• Koskinen, Maaret: Alussa oli sana: nuori Ingmar Bergman (Like, 2003)
• Guillou, Jan: Noitien asianajaja (Johnny Kniga, 2004)
• Vigdís Grímsdóttir: Valosta valoon (Johnny Kniga, 2004)
• Vigdís Grímsdóttir: Sydän, kuu ja sinilinnut (Johnny Kniga, 2006)
• Vigdis Grimsdottir: Kun tähti putoaa (WSOY, 2007)
• Gerður Kristný: Verikavio (Savukeidas, 2013)
• Yrsa Sigurdardóttir: Perimä, suom.Tapio Koivukari ja Tuula Tuuva-Hietala (Otava, 2017)
• Andri Snær Magnason: Aika-arkku (Aula & Co, 2017)
• Arnaldur Indridason: Petsamo (Blue Moon, 2018)
• Jón Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja (Aviador, 2019)
• Gerður Kristný: Surmavirsi (Enostone, 2019)
• Magnason, Andri Snær: Ajasta ja vedestä (Aula & Co, 2020)
• Indridason, Arnaldur: Jäämies (Blue Moon, 2020)
• Sigurður Pálsson: Runon ääntä etsimässä (Parkko, 2021)
• Jón Kalman Stefánsson: Jotain kaikkeuden kokoista (Aviador, 2021)

 

• Hávar Sígurjónsson: Olen jäätä. Olen leijona. Vigdís Grímsdóttirin Ísbjörg-romaaniin pohjautuva näytelmä, ensiesitys Kokkolan kaupunginteatterissa v. 1995.
• Karl Águst Úlfsson: Kultapoika. 60 minuutin radiokuunnelma Radioteatterille. Ensiesitys 13.4.2003.
• Bjarni Jónsson: Unipyörä. Kuunnelma Radioteatterille. Ensiesitys syksyllä 2005.
• Árni Ibsen: Haavi auki. Komedia, ensiesitys Uudenkaupungin teatterissa 13.9.2008

Muuta tuotantoa

• Novelli teoksessa Toinen tuntematon (WSOY, 2017):  Hilma Lahti, Souvarin muija

Tunnustukset ja palkinnot

• Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden Koskenkorva-palkinto v. 1990 teoksesta Odinnin korppi.
• Satakunnan kirjallisen kerhon Nortamo-palkinto v. 1999.
• Rauman kaupungin tunnustuspalkinto v. 2002.
• Satakunnan taidetoimikunnan Luomuna-palkinto v. 2008. Palkinto myönnettiin tunnustukseksi Koivukarin ansioista romaanikirjailijana, novellistina, kuunnelmien ja näytelmien tekijänä sekä kääntäjänä.
• Valtion kirjallisuustoimikunnan viisivuotinen taiteilija-apuraha vuodesta 2010
• WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2009. Palkintoperusteista: ”Koivukarin päätyö on kuitenkin Saaristolaissaaga. Trilogiassa hän on kuvannut suomalaista arjen historiaa, suurten muutosten ja pienten ihmisten kohtaamista saariston asuttamisesta ja kukoistuksesta sen tyhjentymiseen teollisen kehityksen myötä elävämmin kuin kukaan koskaan.”
• Kodiksamia-palkinto romaanista Ariasman 2011
• Alfred Kordelinin säätiön Rauman rahaston tunnustuspalkinto Rauman historian ja kielen vaalimisesta 2013
• Suomen kulttuurirahaston kolmivuotinen apuraha 2015
• Pyhän Henrikin säätiön kulttuuripalkinto 2016
• Runeberg-palkinto kirjasta Unissasaarnaaja 2016
• Islantilainen Haukan ritarikunnan risti Suomen ja Islannin välisen kulttuurivaihdon edistämisestä 2018