Nuotio, Olli

  • Syntynyt: 13.4.1931 Raumalla
  • Koulutus: kauppatieteiden maisteri
  • Ammatti: johtotehtävissä Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salamassa ja Pohjola-yhtiössä

Olli Nuotion harrastuksena on ollut Rauma ja Rauman kieli: Helsingi Raumalaiste Seora oorningmestar 1985-, Rauma giälen goulu rehtor 1993- ja Nortamo Seora jungman 1993-.

Olli Nuotio sai käsiinsä Sally Nordbergin hienot raumankieliset muistelukset ja toimitti ne kirjaksi Poikkattem puad – Nuurberi Sally muistluksi Raumald. Tämä työ antoi alkusysäyksen kirjaan Se lailnem Betäjäs – suvissi Rauma muistoi. Oman kirjan aihepiirin rajaus ja kirjoituskielen valinta tapahtuivat kuin itsestään. Nuotio oli samoihin aikoihin ryhtynyt pitämään Helsingi Raumlaiste Seoran Rauman kielen koulua, joten Rauman kielen valinta kertomusten kieleksi oli luonnollista. ”En tosin olisi voinut kuvitellakkaan kirjoittavani muulla kuin Rauman kielellä kesäisestä elämänmenosta Raumalla.” Toisaalta seuran Rauman historian piiri oli päättänyt ruveta tutkimaan ja selvittämään Petäjäksen ja siihen liittyvän saariston huvilaelämän historiaa. Siitä Nuotiokin päätti omien lapsuuden ja nuoruuden muistojensa pohjalta kepeästi kertoa. Kirjan runsas kuvitus sekä kirjakielellä laadittu katsaus Rauman huvilaelämästä ja Petäjäksen osuudesta siinä ulottuvat – kustantajan toivomuksesta – laajalti Nuotion oman kokemuspiirin ulkopuolelle ja ovat näin ollen vaatineet myös paljon monipuolista tutkimustyötä.

Sally Nordbergin käyttämä Rauman kielen kirjoitusasu ei sopinut mihinkään perinteiseen muottiin ja sitä oli hänen teksteissään hieman tarkistettava ja yhdenmukaistettava. Hyppääminen takaisin perinteiseen Hj. Nortamon kirjoitustapaan, jota Nuotio itse on aina tottunut käyttämään ja jota myös Helsingi Raumalaiste Seoran piirissä pyritään vaalimaan, tuotti aluksi pieniä vaikeuksia. Kirjoitustapaeroista johtuu, että näiden kahden kirjan loppuun liitetyissä sanastoissa sama sana usein on kirjoitettu eri tavalla.

Teoksen Se lailnem Betäjäs – suvissi Rauma muistoi kolmenkymmenen erillisen, tietyn pikku aiheen ympärille rakennetun kertomuksen avulla Nuotio on pyrkinyt mahdollisimman monipuolisesti kertomaan kesäisen Rauman elämästä erityisesti Petäjäksessä ja sen lähiympäristössä omasta näkökulmastaan lapsena ja nuorena lähinnä 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Kirja kertoo 1930-luvun idyllistä, sotavuosista ja niiden jälkeisen jälleenrakentamisen ajasta. Se on omalla tavallaan myös kannanotto aidon Petäjäksen puolesta huvila-alueen ja huviloiden hävittämistä vastaan, jotta nopeasti ryhdyttäisiin toimenpiteisiin sen vähän säilyttämiseksi, mitä vielä on jäljellä.

”Isäni kertoman pohjalta kertomuksiini liittyy runsaasti sukumme vaiheita. Tältä osin kirjani haluaa myös olla kunnianteko menneiden polvien työlle.”

Julkaisutuotanto

  • Vakuutusalan asiakirjamalleja (Vakuutusalan kustannus, 1974)
  • Vakuutusalan liikeviestintä (yhdessä Irma Miettisen ja Arja Suomen kanssa)(Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus, 1991)
  • Toimittanut kirjan ”Poikkattem puad : Nuurberi Sally muistluksi Raumald” (SKS, 1993 )
  • Affärskommunikation i försäkringsbranchen (yhdessä Marianne Tervosen, Margareta Wersällin, Irma Miettisen, Mikael Reuterin ja Arja Suomen kanssa)(Finska försäkringsbranschens utbilding och förlag, 1995)
  • Se lailnem Betäjäs : suvissi Rauma muistoi (Länsi-Suomi, 1995)