Pääsiäismuistoja Raumalta

Pääsiäinen on Raumalla ollut uskonnollinen ja vakava juhla. Pyhän vietto alkoi kiirastorstaista. Se oli aattopäivä, jolloin koululaisilla oli jo vapaata. Kiirastorstai oli jo hiljainen päivä. Illalla ei enää saanut tehdä töitä. Torstai-ilta oli kirkossa rippikirkko, sitä kutsuttiin ”markkinaripiksi”. Monen vanhemmat kävivät ehtoollisella kiirastorstaina. Myös kotona hiljennyttiin, eikä saanut mennä minnekään. 

Pitkäperjantai 

Myös pitkäperjantaina käytiin kirkossa ehtoollisella. Kotona luettiin postillaa. Ulos ei saanut mennä. Piti olla hiljaa ja kauniisti. Lapsia ei aina saatu pidäteltyä koko päivää sisällä, mutta ulkona oloa paheksuttiin. Usein lapset pääsivät ulos vasta illalla ja vanhemmat saattoivat silloin lähteä pienelle kävelylle.

Kyläilykieltoa noudatettiin ehdottomasti. Kaikenlainen työnteko oli myös kiellettyä. Turhia töitä kuten käsitöitä vältettiin. Vuokra-ajurin perheessä kasvanut tyttö muistaa, ettei setä ollut ajossakaan. Joissakin perheissä ei tehty ruokaakaan. Ennalta valmistettujen ruokien lämmittäminen ei kuitenkaan ollut kiellettyä. Kotiapulaiselle pitkäperjantai oli työpäivä, mutta vuoteiden sijaamisen jälkeen keitettiin kahvia ja emäntäkin tuli sitä juomaan.

Pitkääperjantaita kutsuttiin myös mustaksi pyhäksi. Etenkin vanhemmat ihmiset pukeutuivat mustiin. Mustia pidettiin kirkkoon mennessä. Lapsille pitkäperjantai oli hyvin pitkä ja vaikea päivä. Pitkäperjantaina ei myöhemminkään ollut huveja, kuten elokuvia.  

Moni muistaa, että pitkäperjantaina oli sääkin synkkä ja painostava. Usein oli pimeää ja räntäsateista.

Pääsiäispäivä 

Pääsiäispäivänä tunnelma keventyi. Kirkossa käytiin myös pääsiäispäivänä. Molempina päivinä oli kolme jumalanpalvelusta. Toisena pääsiäispäivänä alkoivat kello 12 jumalanpalveluksen jälkeen vielä seurat. Niissä oli maallikkopuhujia, ja ne saattoivat kestää pitkälle iltaan.

Nuoret kävivät korkealla kalliolla katsomassa kuinka aurinko tanssii. Auringon tanssia käytiin katsomassa mm. Kukkiskalliolla. Innokkaimmat heräsivät jo aikaisin seuraamaan auringon nousua. 

Pääsiäispäivänä voitiin käydä kyläilemässä ja vastaanottaa vieraita. Käytiin kylässä maistamassa toisten mämmiä ja vieraille muistetaan tarjotun mämmiä. Jos ilmat olivat kauniita, tehtiin kevätretkiä. Monet kävivät pääsiäisenä myös sukulaisten luona ympäröivällä maaseudulla. Sieltä oli tuttua myös hyppylaudalla hyppiminen hakotarhassa.

Pääsiäisen valmistelut  

Pääsiäisen valmisteluihin kuului leipominen. Kakkua ja täytekakkua tehtiin kuten muiksikin juhliksi. Pikkuleipiä ostettiin Riikolasta. Lisäksi tehtiin jäätelöä. Muita valmisteluja oli tavallista perusteellisempi siivous. Kaikki tavarat vietiin ulos. Ulkona kaikki hakattiin. Ikkunat pestiin ja lattiat vahattiin ja kiillotettiin. 

Pääsiäistä ennen lähetettiin postikortteja sukulaisille ja tuttaville. Monen lapsuudenkodissa ei ollut vielä mitään erityistä pääsiäiskoristelua. Koristeita on tullut myöhemmin mm. koulujen välityksellä. Narsissi kuului pääsiäiseen. Pääsiäisruohoa, rairuohoa, ei vielä kolmikymmenluvulla kasvatettu. 

Pääsiäistä vietettiin suurena juhlana lähes kaikissa kodeissa. Koululaisille pääsiäinen merkitsi pitkää vapaata, sillä lomaa oli viikko tai kymmenen päivää. 

Mämmi 

Pääsiäisenä joka perheessä syötiin mämmiä. Yleisimmin mämmi tehtiin itse. Sitä tehtiin pääsiäisviikolla suuret määrät. Mämmiä riitti vielä pääsiäisen jälkeenkin. Ensimmäisen kerran sitä syötiin pääsiäispäivänä. Mämmi oli suurta herkkua. Ei haitannut, vaikka se reunoista pääsi vähän homehtumaan. Home kuorittiin pois ja mämmi syötiin hyvällä halulla. Mämmiä säilytettiin eteisen kaapissa tai vintillä. 

Mämmi tehtiin tuohiropposiin. Ropposet tehtiin itse. Ropposia myös myytiin torilla, Raumalla Kalatorilla. Mämmiropposissa oli kova peseminen ja se oli lasten työtä. Ne höyrytettiin ja saatiin siten uudelleen käyttökelpoisiksi. Mämmiropposia säilytettiin vintillä tai makasiinin kaapissa. Ropposia paikattiinkin taikinalla. Kaikkein paras mämmi tuli tuohiropposissa.

Mämmin valmistuksessa tarvittiin hyvää leivinuunia. Kaikilla ei sellaista itsellä ollut. Raumalla oli pieniä leipomoita, jonne saattoi viedä mämmiropposet kypsennettäviksi. Sellaisia oli mm. Eteläpitkäkadulla Elkomaan talossa ja Mannelinin leipomo. Myös naapurien uuneissa voitiin mämmiä kypsentää.

Ne, joilla ei itsellä ollut mahdollisuuksia mämmin valmistamiseen, saivat sitä naapureilta. Esimerkiksi Pohjankadulla saatiin mämmiä mm. Kirstistä. Myös maalla asuvilta sukulaisilta saatiin mämmiä. Myös leipomot tekivät mämmiä. Esim. Sinisalolta ostettiin mämmiä.