Nummi

Vanha Rauma, Onnela, Nummen alue ja tämän eteläpuolella oleva Asevelikylä kertovat yhdessä puurakentamisen raumalaisesta ja suomalaisesta historiasta 1700-luvulta 1950-luvulle saakka.

Nummi on edustava esimerkki oman aikansa tyypillisistä suomalaisista asuinalueista. Nummen alue on yhtenäinen samanaikaisen rakentamisen, yhtenäisten suunnitelmien ja materiaalien ansiosta. Alueen rakenne ja rakennuskanta – kadut, tontit, asuinrakennukset, pihat ja ulkorakennukset – ovat säilyneet rakentamisaikansa mukaisina, eheinä ja yhtenäisinä.

Asevelikylä
Nummen eteläpuolella Asevelikylässä, puiset, usein rapatut, asuinrakennukset ovat yleensä Helena Vainion 1953-54 suunnittelemia. Katujen nimistö, kuten Kollaankatu, viittaa alueen syntyhistoriaan.

Asuinrakennukset sijaitsevat pääty kadulle päin. Ne ovat muodoltaan tyypillisiä niin sanottuja rintamamiestaloja ja keskenään hyvin samanlaisia.

Onnela
Onnelan korttelirakenne ja rakennuskanta on säilynyt pitkälle alkuperäisenä. Alue kertoo merkittävältä osin Rauman suunnitteluhistoriasta ja kaupungin asemakaava-alueen ja asutuksen laajentamistoimista 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Onnelan historiallista arvoa nostaa sijainti Vanhan Rauman kupeessa – alueen voidaan katsoa olevan osa vanhan kaupungin historiallista kokonaisuutta: Onnelan rakentamisen tapa jatkoi Vanhan Rauman pitkää perinnettä.

Asuinrakennukset on tarkoitettu usean perheen käyttöön ja ne on sijoitettu katujen varsille, usein tontin kulmaan vinkkelirakennuksena. Alueen pohjoisosan huvilatyyppiset asuinrakennukset poikkeavat muista taloista.

Nummen asuinalue Nummen asuinalueNummen asuinalueNummen asuinalue