Jätelain mukainen kunnan järjestämä jätehuolto

Jätehuollon järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Jätelaki velvoittaa jätteenhaltijoita liittymään kunnan järjestämään jätehuoltoon. Asianmukaisen jätehuollon järjestäminen myös vapaa-ajan asunnolle on jätelain mukainen velvoite.

Jätelaissa (JL 32 §) on lueteltu ne kohteet, joissa syntyneiden jätteiden jätehuollon järjestäminen on kunnan vastuulla. Täten kunnat ovat vastuussa mm. asumisessa syntyvän jätteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisestä. Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Myös sako- ja umpikaivolietteet kuuluvat näihin jätteisiin. Jätelain 35.3 §:n mukaan kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvat jätteet on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Lain perustelujen mukaan säännöksen tarkoituksena on varmistaa kunnan oikeus ja mahdollisuudet hoitaa sille laissa määrätyt jätehuoltotehtävät.

Jätelain mukaan kaikki jätehuollon kustannukset on katettava jätemaksutuloilla

(JL 78 §), verovaroja jätehuollon järjestämiseen ei käytetä.  Jätelain mukaan jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi haltija vastaa jätehuollon kustannuksista (aiheuttamisperiaate). JL 20 §.

Jätemaksulla katetaan täysimääräisesti jätelain 21 §: ssä tarkoitetut kaatopaikan perustamisesta, käytöstä, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta (30 vuotta) aiheutuvat kustannukset. Muita jätehuollon kustannuksia ovat mm. vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, hyötyjätepisteiden ylläpito, jätteiden vastaanotto ja käsittely, jäteneuvonta, jätteen kuljetusten kilpailuttaminen, jätemaksujen laskutus tai muu jätehuollon järjestämiseen välittömästi liittyvä hallinnollinen työ ja jätehuollon viranomaistoiminta esim. kuljetusrekisterin ylläpito.

Raumalla ei ole ollut käytössä perusmaksua, vaan kaikki jätehuollon kustannukset on sisällytetty jäteastioiden tyhjennyshintoihin. Tyhjennyshinnat ovat olleet valtakunnallista keskitasoa ja pienimpien astioiden (240 l – 660 l) tyhjennyshinnat alle keskiarvojen.

Oma astia

Jäteastian hankkii kiinteistön omistaja/haltija ja sen sijainti paikalta edellytetään jäteautolle soveltuvaa tietä. Vakituisen asunnon jäteastian maksimi tyhjennysväli (ilman erillistä hakemusta) on neljä viikkoa. Vapaa-ajan asunnon jäteastia tyhjennetään tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kolme kertaa kesässä enintään neljän viikon tyhjennysrytmillä.

Kimppa-astian käyttö on edullista

Usean käyttäjän yhteinen jäteastia on edullisin tapa huolehtia asianmukaisesti jätehuollosta. Kimppa voi muodostua kahdesta tai useammasta lähinaapureiden kiinteistöstä. Haja-asutusalueella kimpan voi muodostaa myös esim. kylätoimikunnat ja tienhoitokunnat. Kimppa-astialla pitää olla yhdyshenkilö, jolle lähetetään lasku ja joka vastaa astian kunnossapidosta.

Aluejätepisteen käyttö haja-asutusalueella vuosimaksua vastaan

Rauman seudun jätehuoltolaitos on päättänyt tehdä suunnitelman aluejäteastiajärjestelmästä luopumiseksi vuoden 2017 aikana. Vuodesta 2017 alkaen vakinaisten ja vapaa-ajan asuntojen haltijoiden, jotka ovat tähän mennessä käyttäneet aluejäteastioita, olisi siirryttävä kiinteistökohtaisen tai yhteisen keräysastian (kimppa-astian) käyttäjäksi. Saaristossa olevien vapaa-ajan asuntojen käyttöön järjestetään jätteenkeräys kaupungin venelaitureiden yhteyteen. Tästä tullaan perimään myöhemmin päätettävä vuosimaksu.

Lisätietoa alla olevasta pdf-tiedostosta:
Alueastiajärjestelmän muuttaminen kiinteistökohtaiseksi keräykseksi

Eurajoen alueella on voimassa sopimusperusteinen jätteekuljetusjärjestelmä, jossa kiinteistön haltija tekee sopimuksen haluamansa kuljetusliikeen kanssa.