Rohelan historia ja luonto

Historiaa

Rohelan torppa on ajalta, jolloin saaristolaisasutus lisääntyi. Elettiin vuoden 1800-luvun loppua. Kaupungin Rahatoimikamari piti vuonna 1895 huutokaupan, jonka yhteydessä torpat annettiin vuokralle 25 vuodeksi. Huutokaupan yhteydessä perustettiin myös uusi Rohelan torppa vuokrattavaksi vuoden 1897 alusta. Vuokratilalliset itsenäistyivät sodan jälkeen maanhankintalain perusteella. Torpan asukkaiden toimeentulo tuli pääasiassa kalastuksesta. Tilaan kuului myös metsää ja pieniä peltoalueita. Rohelan kokonaisala oli noin 16 hehtaaria. Siitä metsää oli noin 12,5 hehtaaria.

Rauman saaristotilojen autioituminen alkoi kuitenkin 1950-luvulla ja Rohelan tila ostettiin takaisin kaupungille 1958. Ennen varaustuvaksi siirtoaan Rohela on ollut kaupungin metsurien tukikohtana ja useita vuosia käyttämättömänä.

Luonto

Rohela on osa Reksaaren maankohoamisrannan lehtoa, joka kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Naturaa 2000 -ohjelmaan. Lehdon pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria. Uhanalaisten nummimataran, kevätesikon, mäkimintun ja nurmilaukan lisäksi lehdossa kasvavat lehtokielo, orjanruusu, käärmeenkieli, lehtokuusama, taikinanmarja, koiranheisi, mäkikaura, lehtopähkämö, herttakaksikko, syyläjuuri, mustakonnanmarja, haisukurjenpolvi, lehtoarho, vilukko, pystykiurunkannus ja valkolehdokki. Rantalehdossa tavataan uhanalaista pikkuapolloa.

Torpan takapihalta pääset Reksaaren luontopolulle (LINKKI) ja kapean salmen eteläpuolella on Omenapuumaan luonnonsuojelualue (LINKKI), johon voit tutustua alueella kiertävän luontopolun avulla.