Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan ikääntyneen henkilön hoivan ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella kunnan valmentamassa, hyväksymässä ja valvomassa perhekodissa.

Ikäihmisten perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa yksityiskodissa. Perhekodin pieni yhteisö, jokapäiväiset kodin askareet ja pysyvät ihmissuhteet tukevat perhehoidossa olevan henkilön turvallisuutta ja ylläpitävät hyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.

Toimintaa ohjaa Perhehoitolaki 263/2015  sekä Laki § 980/2012 Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Perhehoitajana toimivan tulee suorittaa perhehoidon ennakkovalmennus, jonka järjestämisvastuu on sijoittavalla kunnalla. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoaan. Perhehoito on inhimillinen ja merkittävä palveluvaihtoehto niin asiakkaille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. Se on turvallinen vaihtoehto ikäihmiselle, joka ei ole palveluasumisen tai laitoshoidon tarpeessa, mutta ei pärjää kodissaan tai hänen elämänlaatunsa on heikkoa, vaikka hän saisikin tukipalveluita kotiin. Se sopii erityisen hyvin muistisairauksia sairastaville tai hyvin korkeaan ikään ehtineille, turvattomuutta tai yksinäisyyttä kokeville asiakkaille sekä lievistä tai stabiileista mielenterveysongelmista kärsiville. Lyhytaikainen perhehoito sopii esimerkiksi ikäihmiselle, joka on toipilasvaiheessa leikkauksen tai muun toimenpiteen jälkeen tai omaishoitajan vapaan järjestämiseksi.

Perhehoito voi olla pitkäaikaista (kesto yli 14 vrk), lyhytaikaista (kesto enintään 14 vrk) tai osavuorokautista (kesto alle 10 h/vrk) perhehoitoa ja se perustuu yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito antavat omaishoitajille mahdollisuuden pitää vapaata ja niiden tarkoituksena on myös tukea kotihoitoa.

Perhehoitajille perhekodin pitäminen on elämäntapa, jossa kodin käsitys laajenee koskemaan myös uusia asukkaita. He haluavat hoivata ikäihmisiä kodissaan ja kokevat tämän enemmän elämäntavaksi, vaikka hoivatyö onkin vaativaa. Perhehoitajien jaksamista tuetaan kuntien vanhustyön organisaation avulla eri osa-alueilla, kuten osaamisen kehittäminen, vapaiden järjestäminen, toiminnallinen tukeminen sekä taloudellinen vakaus. Perhehoitajat ovat toimeksiantosuhteessa siihen kuntaan, joka sijoittaa ikäihmisen perhekotiin. Toimeksiannon ehdot käyvät ilmi seudullisesta perhehoidon toimintaohjeesta sekä kunkin asiakkaan osalta tehtävästä toimeksiantosopimuksesta.

Kokemukset ikäihmisten perhehoidosta ovat kannustavia. Hoidettavien omaisilta on alun epäilevän suhtautumisen jälkeen saatu hyvää palautetta siitä, miten perhekodin asukkaat ovat kotiutuneet perhekotiin ja saaneet elämäniloa ja virkistystä vanhuudenpäiviinsä. Toimintakykyä ylläpitää perhehoitajien kuntouttava työote, joka antaa asukkaalle itselleen aikaa ja tilaa toimia kaikissa niissä tilanteissa ja tehtävissä, missä omat voimat ja taidot vielä riittävät. Tarvittaessa perhekodissa käy kotihoito tai asukas käytetään vastaanotolla.

Perhehoitajaksi hakeutuvalta ei välttämättä vaadita sosiaali- tai terveysalan koulutusta, mutta koulutus tai työkokemus alalta on eduksi. Tärkeintä on, että perhehoitaja on valmiuksiltaan ja ominaisuuksiltaan perhehoitajaksi sopiva ja me koulutamme tehtävään. Myös kodin tulee olla perhehoitoon sopiva: tilava ja turvallinen.