Tarvonsaari

Rauman keskustassa kaikki palvelut ovat lähellä. Myös suuret marketit ovat keskusta-alueella ja kävelytäisyydellä. Kevyenliikenteen yhteydet ovat hyvät ja etäisyydet lyhyitä.

Keskusta-alueella asuminen painottuu pientalomaiseen asumiseen Vanhan Rauman, Kukonkarin, Onnelan, Nummen ja Pormestarinhaan alueilla. Kerrostaloasuminen painottuu ydinkeskustaan ja Tarvonsaaren alueelle, jotka edustavat kerrostaloalueita eri vuosikymmeniltä.

Arkkitehtonisesti Rauman keskustaajama on Suomen oloissa poikkeuksellinen, sillä kaupungin rakennettu ympäristö antaa katkeamattoman läpileikkauksen maamme arkkitehtuurista 1700-luvun alusta aina uudelle vuosituhannelle saakka.

Rauman visuaalisessa ilmeessä ja luonteessa näkyy merenkulun, sataman ja teollisuuden vaikutus kaupungin kehityksessä.

Vanha Rauma

Vanha Rauma on kaupungin sydän. Katuverkko on peräisin keskiajalta, yksikerroksiset puurakennukset ovat ainoita kokonaisina säilyneitä puukaupunkialueita.

Vanha Rauma on samanaikaisesti elinvoimainen kaupunkikeskusta ja maailmanperintökohde. Alue on katuverkkoineen, kortteleineen, tontteineen ja rakennuksineen yksi kauneimmista ja laajimmin säilyneistä puukaupungeista. Ainutlaatuiseksi alueen tekee juuri se, että se on ollut koko olemassaolonsa ajan kaupungin keskusta ja sydän.

Vanha Rauma rakentuu erikokoisista, eri materiaaleista, eri aikaan ja eri suunnitteluihanteiden mukaan rakennetuista taloista. Kaupunkikuva on vaihteleva ja monimuotoinen, ihmisen mittakaavan mukainen kokonaisuus, jossa näkyvissä on satoja vuosia kaupungin historiaa. Meren läheisyys on vaikuttanut Rauman kaupunkikuvaan loittonevan rantaviivan lisäksi merenkulun ja sen tuoman vaurauden kautta.

Kalliokadun puutalot

Kokonaisuus on säilyttänyt paljon alkuperäistä ilmeettään niin rakennushistoriallisesti kuin yhdyskuntasuunnittelunkin kannalta. Historiallisesti kohde kertoo Rauman kantakaupungin laajentumisesta ja rakentumisesta 1900-luvun alussa.

Sinisaari

Keskusta-alueen lounaispuolella, vajaa kilometri torilta, koostuu toisiinsa yhdistetyistä ja erillisistä 3-7–kerroksisista taloista, jotka rajaavat suojaisia sisäpihoja. Autoille on varattu pysäköintialueet lähelle katuja, jolloin korttelien keskiosiin jää yhteinen puistoalue.

Alue on rakentunut suhteellisen lyhyen ajan kuluessa 1974-1977 ja on siksi rakennustavaltaan hyvin yhtenäinen, joskin jotkin myöhemmät alueen luonteeseen sopimattomat muutokset heikentävät yhtenäistä ilmettä. Talot ovat rakentamisajalleen tyypillisiä.

Alueen sijainti on hyvä lähellä keskustaa ja palveluita. Vieressä on myös luonnontilaista metsää ja laaja urheilualue.

Sinisaaren kerrostaloalue. Sinisaaren palvelukeskus kuvattuna kevyen liikenteen väylältä.

Ilvaninkadun ja Satamakadun kerrostalot

Rauman modernia asuinarkkitehtuuria edustavat 7-kerroksiset ja niihin liittyvät matalammat 1950-luvun 3-kerroksiset talot ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä. Korkeilla kerrostaloilla on merkittävää kaupunkikuvallista arvoa Satamakadun varrella.

Satamakadun korkea kerrostalo kuvattuna kadulta. Näkymä Satamakadulta opettajainkoulutuslaitoksen suuntaan.

Pormestarinhaka

Pormestarinhaka on keskustan kaakkoispuolella, vajaan kilometrin torilta, sijaitseva asuinalue. Rakennukset ovat tyypillisiä toisen maailmansodan jälkeisiä 1½-kerroksia rapattuja tai lautavuorattuja omakotitaloja.

Pormestarinhaan alue liittyy Rauman voimakkaaseen väestönkasvun kauteen 1940- ja 1950-luvuilla.

Kukonkari

Kukonkari on ydinkeskustan tuntumassa, Vanhan Rauman pohjoispuolella. Alueen rakennuskanta on pääasiassa 1950-luvun omakotitaloja, jotka useimmat on sijoitettu pääty katuun päin. Luostarinkadun itäosassa on lisäksi 1960-luvulla valmistuneita rivitaloja. Yhtenäistä ilmettä alueelle tuovat lisäksi omakotitalojen roiskerapatut ja vaaleanruskeat seinäpinnat sekä sementtitiilikatot. Tyypillisiä yksityiskohtia omakotitaloissa ovat metalli- ja puurakenteiset kuistit ja parvekkeet.

Aluetta on kutsuttu aikoinaan myös ”kirkonkyläksi”.

Kukonkarin omakotitalot ja rivitalot ovat aikansa tavallista laadukkaampaa raumalaista arkkitehtuuria. Alueen historia kertoo myös Rauman kaupungin vahvasta kasvusta ennen kaikkea 1950-luvulla.

Komppi

Komppi sijaitsee vajaa 3 kilometriä torilta länteen, sataman tuntumassa, Kompinlahden pienvenesataman vieressä. Alueella sijaitsee 16 puista tyyppitaloa, kahta talotyyppiä, ja yksi entinen huvilarakennus. Tyyppitalot ovat hirsirakenteisia ja ne edustavat tyylillisesti lähinnä jugendia. Kohteisiin on toteutettu yksilöllisiä muutoksia vuosikymmenten aikana, mutta kohteet tunnistaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Albert Richardtson suunnitteli 1919 Kompin saaren sekä asuinalueet että rakennukset. Kohteet valmistuivat ikkunalasitehtaan työläisille. Saarella asuneet lasinpuhaltajat olivat kansainvälistä väkeä; pohjoismaisten puhaltajien lisäksi oli muun muassa saksalaisia, puolalaisia ja flaameja.

Kompin alue kertoo Rauman teollisuuden, sataman ja sen maantieteellisten muutosten sekä kaupungin alkuvaiheen työväenasutuksen historiasta. Se, että Komppi on ollut saari ja tullut teollisuuden ympäröimäksi pienalueeksi, tekee kohteesta historiallisesti poikkeuksellisen arvokkaan.

Tornelankuja

Tornelankuja on vajaan kilometrin päässä torilta itään, Ankkalammenpuiston tuntumassa. Tornelankujan länsipuolella olevat viisi 1960-luvun kerrostaloa ovat julkisivuiltaan pääasiassa slammattuja, asbestisementtilevyvuorausta sekä betonipintaa. Poikkeuksen muodostaa Tornelankujan ja Steniuksenkadun kulmauksessa oleva peltivuorattu talo. Kohteet on sijoitettu maastoon väljästi 1960-luvun funktionalististen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Tornelankujan toisella puolella on kolme 1950-luvun rivitaloa, joiden julkisivuina on rappaus ja punatiili. Tornelankujan 1950- ja 1960-luvuilla toteutettu asuinalue on säilynyt sekä kaupunkirakenteen että arkkitehtuurin osalta alkuperäisenä.

Kanavakatu

Kanavakatu sijaitsee keskustassa Kanalin varressa. Kaavahistoriallisesti alue pohjautuu Harald Andersinin vuonna 1922 laatimaan kaavakarttaan. Siellä kohdealue sijaitsi pääosin Kärppä-korttelissa nro 13, mutta osin myös Näätä-korttelissa nro 12.

Kanavakadun varren historiallisen ytimen muodostavat 1950-luvulla valmistuneet kaksikerroksiset pienkerrostalot, joiden joukkoon on toteutettu näihin sopeutuvaa uudisrakentamista.

Kanavakatu kuvattuna kevyenliikenteenväylältä.

Holran kortteli

Holran korttelin löytää Keskuspuiston varresta. Kortteli muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kertoen raumalaisesta funktionalistisesta kaupunkikeskustasuunnittelusta. Korttelin 225 historia ulottuu vuoden 1896 G. Idströmin laatimaan asemakaavaan. Siinä kortteli sai pitkälti nykyisen muotonsa ja linjauksensa.

Hollming Oy osti kaupungilta vuonna 1949 Valtakadun, Seminaarinkadun ja Puistokadun eli nykyisen Satamakadun rajaaman korttelin tontit. Holran kuusikerroksinen rakennus tehtiin mukaillen viereisiä Antero Pernajan vuonna 1949 suunnittelemia ja vuoden 1950 aikana rakennettuja rakennuksia, Asunto Oy Holran kohteita.