Työläisperheen joulu Raumalla 1930-40-luvuilla

Joulu on vuoden juhlista tärkein. Joulunviettotavat vaihtelivat perheen elinkeinon ja ammatin mukaan. Kauppiaille joulunalus oli työntäyteistä aikaa. Muuten kauppiaat viettivät joulua perheen parissa samaan tapaan kuin merikapteeni- ja virkamiesperheissäkin. Vanhaan käsityöperinteeseen perustuvissa ammattipiireissä joulua saatettiin viettää yhdessä koko verstaan väen kanssa.

Kaikkein vähäisimmät mahdollisuudet joulunviettoon olivat pienissä vuokra-asunnoissa asuvilla työläisperheillä. Oli puutetta paitsi rahasta, myös esimerkiksi ruoanlaittomahdollisuuksista. Hellauuneissa ei useinkaan voinut kunnolla paistaa. Lihaa ja laatikoita kypsennettiin jonkin verran lämmitysuunin pesässä.

Pohjankadulla asuvan perheen isä oli kaupungin töissä. Perhe asui vuokralla huoneen ja keittiön asunnossa. Saunassa oli käyty jo aatonaattona, vaikka jotkut saunat olivat auki myös aattoaamuna. Jouluaattona ei tehty enää mitään työtä. Torilla  käytiin kuuntelemassa joulurauhanjulistusta. Ennen kuin aattokirkko tuli tavaksi, käytiin kirkossa jouluaamuna. Jos kirkko alkoi kuudelta, piti sinne mennä jo viideksi. Ainakin tuntia ennen oli oltava paikalla, jotta pääsisi istumaan. Pohjankadulta oli lyhyt matka, mutta herätys oli kuitenkin aikainen. Myöhemmin käytiin kirkossa jouluaattona. Silloin käytiin myös haudoilla. 

Iltapäivällä lapset odottivat pukkia, joka tuli usein jo neljän aikaan. Sitä ennen oli aterioitu. Jouluateria oli vuoden tärkein ateria. Likokala ja perunat kuuluivat jouluun. Varsinainen kinkku oli niin kallis, ettei siihen ollut varaa, vaan syötiin muuta sianlihaa. Usein tapettiin mummolassa Lapissa sika jouluksi, ja sieltä saatiin pala. Lipeäkala ostettiin valmiina torilta tai kaupasta. Suuremmissa talouksissa maaseudulla sitä tehtiin itse. Siinä oli suuri työ, tarvittiin tuhkat ja moninkertaiset liottamiset. Kaljaa oli, sekin oli ostettua.

Jouluksi ostettiin ehkä myös pullaa kaupasta, mutta kakkuja ja muita leivonnaisia ei käytetty. Lähinnä nisukakkoa ostettiin jouluksi. Jouluateria syötiin keittiön pöydän ääressä, koska kamarissa ei olisi mahtunut ruokailemaan.

Joulukuusi oli kamarissa. Se ostettiin torilta, ellei joku sukulainen Lapista tuonut. Kuusessa oli puukaramelleja ja vanhoja hautajaiskaramelleja. Kuusessa oli myös Suomen ja muiden maiden lippuja. Kynttilät sidottiin narulla oksiin kiinni. Aattoaamupäivä meni lapsilta kuusen koristelussa.

Joulupukkina oli isä tai joku naapurin mies. Pukilla oli naamari, jotkut vanhat turkin risat päällä ja keppi kädessä. Joululahjoja saatiin, mutta vähän. Äiti kutoi isälle sukat tai vanttuut. Muutenkin lahjat olivat itsetehtyjä sukkia ja vanttuita, hyötytavaraa. Kaupasta oli ostettu vain joitakin karamelleja. Lahjoja sai myös äidin sisarelta ja vanhemmilta sisaruksilta, jotka usein kävivät jouluaaton iltana kylässä. Mummolle ostettiin yleensä jotakin pientä. Ilta päättyi hautausmaalla käyntiin. Sen jälkeen voitiin vielä kotona leikkiä, jos oli saanut jonkun pienen itsetehdyn puuauton tai muun lelun. Joulupäivä vietettiin kotona. Tapaninpäivänä saattoi päästä ajelulle. Torilta lähti rekiä, jotka ajeluttivat lapsia markan maksua vastaan.