Kirsti

Merimiehen kotimuseo Kirsti esittelee asumista Vanhassa Raumassa 1900-luvun alusta 1970-luvulle. 

Kirstin rakennusryhmä Raumanjoen varressa kertoo rakentamisesta 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa ja asumisen pitkistä perinteistä Raumalla. Kirstin päärakennus onkin yksi Vanhan Rauman vanhimmista rakennuksista. Kadun varressa on asuinrakennus, jonka läpi kuljetaan portista pihalle. Ulkorakennukset, aitta ja talli-, navetta ja varastorakennus kiertävät tontin laitoja. Siellä missä ei ole rakennuksia, on tontti ympäröity lauta-aidalla. Umpinaisesta piha-alueesta on vielä erotettu aidalla osa, johon eläimet voitiin päästää talvella ulos jaloittelemaan. Päärakennus on pystytetty 1700-luvulla ja sitä on jatkettu 1800-luvun alussa leivintupa-osalla. Matala, sileällä pystylaudoituksella vuorattu rakennus, jossa on kuusiruutuiset ikkunat, antaa kuvan siitä, millaiselta koko kaupunki näytti.

Kirsti ehti olla 200 vuotta saman suvun omistuksessa ennen kuin se 1970-luvulla siirtyi museolle. Omistus kulki naislinjaa: Kirstiin saatiin useimmiten kotivävyjä, jotka jäivät taloon. Näin talon omistajien nimet ovat vaihdelleet, samoin ammatit. Talon rakentajat olivat laivureita, joilla oli osuuksia puutavaraa Saksaan ja Tanskaan vieneissä aluksissa. Myöhemmin on talon omistajina ollut merimiehiä, työmiehiä ja käsityöläisiä, mm. seppä. Kirstissä on asunut myös vuokralaisia.

Talon omistajien etuoikeuksiin kuului kaupungin peltojen vuokraaminen. Maatalous oli hyvä sivuelinkeino: Kirstissä luovuttiin lehmistä vasta 1950-luvulla. Toinen raumalaisten lisätulonlähde on ollut pitsinnypläys, ja Kirstin naiset ovat olleet tunnettuja nyplääjiä 1700-luvulta näihin päiviin.