Kapteeninrouva Katarina kaupungin kaunistajana
Uutinen
Teksti: Sini Gahmberg
Rouva Katarina Westerling tunnettiin 1800-luvulla Rauman kaupungin kaunistajana hänen tehdessään tarmokasta työtä kaupunkipuistojen luomiseksi.
Porvarintytär Katarina syntyi Tanskassa puutarhoistaan kuuluisassa Aabenraan kaupungissa. Preussi-Itävallan ja Tanskan välisen Schleswigin sodan vallitessa vuonna 1864 hän meni naimisiin raumalaisen merikapteenin, Bror Ferdinand Westerlingin, kanssa. Kolmipäiväisen purjehduksen jälkeen nuoripari astui Rauman kamaralle Salmensuun satamassa. Tuolloin Katarinan ensimmäiset mietteet liittyivät luontoon: ”Nuo komeat, tummat männyt ja kuuset ovat ihmeellisiä. Miten ne voivat seistä pystyssä sileällä kalliolla myrskyjen raivotessa?”
Tanskalaissyntyistä Katarina Westerlingiä (os. Catherine Hansine Commentz, s. 30.10.1843, k. 23.10.1934) pidetään Rauman puistosuunnittelun edelläkävijänä.
Rauman ensimmäinen istutuspuisto
Raumalla kapteeninrouva toimi kauneuden ja viihtyisyyden edistäjänä. Hän somisti uuden kotinsa ikkunat Rauman ensimmäisillä pitsiverhoilla, ja kodin valaistus hoitui korkeajalkaisella petroolilampulla. Kotiuduttuaan rouva ehdotti kaupungin johtaville tahoille istutuspuistojen rakentamista, sillä hän oli huomannut, että maisema oli kolkko Turun tullista kaupunkiin päin. Porvariston enemmistö oli kuitenkin kaupungin kaunistamista vastaan.
Vastustuksesta huolimatta ensimmäinen puisto perustettiin itäisen tullin tietämillä olevalle yksityiselle niitylle 1870-luvulla. Katarina hankki puiden ja pensaiden taimet Turusta ja istutti ne itse. Pensaiden kasvaessa hankkeen vastustajat vetosivat turvallisuuteen – eli pensaiden taakse mahdollisesti piiloutuviin pahantekijöihin pimeinä syysiltoina. Niinpä puiston pensaat ja puut hävitettiin.
Kaunistamisen asiantuntija
Sittemmin 1880-luvun taitteessa rouva Westerling jatkoi työtään Rauman kaunistamiseksi, ja hänen johdollaan Turun tullin puisto somine kivipengermineen istutettiin uudelleen. Myös joen rantaan ja kanalin molemmin puolin istutettiin puita. Hän toimi kaupungin kaunistuskomitean ”päänä ja sieluna”, ja hänen asiantuntemustaan käytettiin puistosuunnittelussa myös myöhemmin. Kohteita olivat vanhan Helsingin torin lähellä sijainnut Winterin puisto, Tarvonsaaren puisto sekä yhteislyseon ”tyttökoulun” pihamaan puusto.
Sinnikäs työskentely oli merkittävää Kalatorin alueen nykyiselle Pyhän kolminaisuuden kirkon rauniopuiston, Katarina Westerlingin puiston ja Tekkalan puiston puistokokonaisuudelle. Se on nimittäin yhä yksi maisemallisesti parhaiten säilyneistä Rauman historiallisista viheralueista.
Lähteet:
Rauman kaupungin historia IV 1809–1917, Aina Lähteenoja. Maailmanperintökaupungin puistot – Rauman historiallisten viheralueiden inventointi syksyllä 2015, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja nro 50.
Vanhan Rauman kulttuuriympäristöselvitys, Olli Joukio 2020.
Museoamanuenssi Noora Jokinen, Rauman museo, tammikuu 2025.
Kuvan lähde (arkistokuva henkilöstä): Rauman museon kuvakokoelmat.
