Kultapöksyjä ja pesäpalloa — Miksi Rauma on Suomen toiseksi paras opiskelukaupunki?
Uutinen
Teksti: Aliisa Järvinen
Kuva: Mari Tyykilä
Kello kolme iltapäivällä joukko värikkäisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä vaeltaa kohti Äijänsuota. On maaliskuun 12. päivä, ja suuntana Lukkoapprot. Tapahtuma alkaa jo iltapäivällä jäähallilta ja jatkuu pitkälle Rauman yöhön. Pukukoodina juhlakansalla on opiskelijahaalarit, suurimalla osalla ne tuntuvat olevan keltaiset, mutta myös muun muassa sinisiä lahkeita vilahtelee väkijoukossa. Lisäksi monenlaiset pelipaidat on kaivettu kaapeista päälle, liittyivät ne sitten illan otteluun tai eivät.
Studentum.fi:n tekemän selvityksen mukaan Rauma on Suomen toiseksi paras opiskelukaupunki. Perusteluiksi komealle hopeasijalle on kerrottu esimerkiksi kukkaroystävällinen asuminen, opiskelijoiden erinomainen viihtyminen ja hyvät uramahdollisuudet. Myös opiskelijoiden yhteisöllisyys, lyhyet välimatkat, kattavat palvelut ja meren läheisyys ovat saaneet erilliset maininnat Rauman osalta.
Mutta ovatko selvityksen kanssa samaa mieltä Raumalla opiskelevat itse? Mihin raumalaisten opiskelijoiden tyytyväisyys oikein perustuu?
Kaikki lähellä
— Meillä on täällä hyvä meininki, hymähtää toisen vuoden varhaiskasvatuksen opiskelija Mari Tyykilä.
Hän on kotoisin Eurajoelta, eikä halunnut lähteä kauas opiskeluiden perässä. Rauma ja Turku olivat yhteishaussa hänen ykkösvaihtoehtonsa, ja lopulta hän päätyi muuttamaan 2023 kesällä Raumalle. Isompikin kaupunki olisi hänen mukaansa varmasti kokemus, mutta juuri nyt hän ei aio muuttaa Raumalta pois, vaan suunnittelee suorittavansa myös jatko-opintonsa täällä.
Vastaus mukailee Stundetumin selvitystä, Raumalle ”voit asettua myös pidemmäksi aikaa”.
Mitä hyviä puolia Raumalla opiskelussa sitten on? Tyykilä nostaa esiin sen, että kaikki on täällä lähellä. Myös opiskelijoiden yhteisöllisyys on hänen mielestään tärkeää.
— Opettajakoulutuslaitos on todella yhteisöllinen. Se on pieni paikka, jossa on tunnelmaa. Enkä ole tarvinnut täällä bussikorttia, kävellen ja pyörällä pääsee hyvin kaikkialle.
Raumasta yhteisöllisen kaupungin tekee muun muassa se, että opiskelijatapahtumat ovat kaikille avoimia. Juttuja järjestetään yhdessä, jolloin kaikilla on myös mahdollista osallistua niihin. Esimerkiksi Lukkoapproilla oli vuonna 2025 noin 800 opiskelijaa, eli mukaan mahtui väkeä kaikilta opiskelualoilta Raumalta. Osa approille tulleista juhlijoista tuli toisilta paikkakunnilta asti, Porista järjestettiin erillinen bussikuljetus.
Opettajakoulutuslaitos on todella yhteisöllinen. Se on pieni paikka, jossa on tunnelmaa. Enkä ole tarvinnut täällä bussikorttia, kävellen ja pyörällä pääsee hyvin kaikkialle.
Toki suuremissakin opiskelijakaupungeissa on myös yhteisiä tapahtumia, mutta usein ne leimataan tällöin erikseen ”poikkitieteellisiksi” eli kaikille avoimiksi. Erikseen korostuvat siis poikkitieteelliset ja ainejärjestöjen omat tapahtumat, joihin osallistuminen taas edellyttää yleensä kyseisen järjestön jäsenyyttä. Tällaiset tapahtumat kohentavat opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ainejärjestön sisällä, mutta ei kokonaisen kaupungin tasolla.
Tyykilän mukaan yhteisöllisyys näkyy Raumalla selkeimmin juuri opiskelijatapahtumissa. Approjen ja sitsien ohella opiskelijajärjestöt järjestävät esimerkiksi peli- ja elokuvailtoja sekä korupajoja, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä. Mahdollisuuksia uusien ihmisten tapaamiseen on siis jatkuvasti tarjolla.
— Yhteisissä tapahtumissa on hyvä fiilis, ja ihmisille on helppoa mennä juttelemaan, Tyykilä kertoo.
Opettajakoulutuslaitoksen opiskelijoita yhdistävät samanväriset opiskelijahaalarit. Sekä luokanopettajilla, varhaiskasvatuksen opettajilla, että käsityönopettajilla on keltaiset haalarit, joita voi Raumalla kulkiessaan usein nähdä.
— Me kutsumme niitä ”kultapöksyiksi”. Kun kaikilla on samanväriset haalarit, tulee myös sellainen olo, että olemme samaa porukkaa, Tyykilä kuvailee.
Tiivistä yhteiseloa
Kuppikunnat eivät rajoitu Raumalla vain yliopiston ja ammattikorkeakoulun sisälle, vaan ainejärjestöt tekevät monella tapaa yhteistyötä. Joka kevät pelataan pesäpallopeli, jossa SAMK ja OKL ottavat mittaa toisistaan. Vastaavasti syksyllä kohdataan jalkapallon merkeissä.
— Etenkin tapahtumissa on tyypillistä, että ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijat viettävät aikaa samoissa piireissä. Muiden kaupunkien opiskelijat ovat välillä ihmetelleet, miten tiivistä yhteiselo on täällä Raumalla, neljännen vuoden tradenomiopiskelija Veeti Lemmetti avaa.
Rauman kokoisessa kaupungissa on luonnollista, että opiskelijat viettävät aikaa samoissa paikoissa, ja kampukselta tuttuihin naamoihin törmää säännöllisesti myös vapaa-ajalla. Verrattuna suurempiin opiskelijakaupunkeihin Raumalla piirit ovat pieniä, se tiivistää tunnelmaa ja lähentää ihmisiä.
— Meillä on järjestöjen kesken yhteisiä Whatsapp-ryhmiä, joissa esimerkiksi sovitaan erilaisista tapahtumien järjestelyistä. Etenkin hallitusten kesken yhteistyö on hyvinkin tiivistä, Lemmetti jatkaa.
Hän on alun perin kotoisin Laitilasta, ja viihtynyt Raumalla opintojen parissa. Rauman hyviksi puoliksi Lemmetti mainitsee juuri itselle sopivan opetuksen ja opiskelijoiden hyvän edunvalvonnan. Pienien luokkakokojen ansiosta opettajilta voi pyytää apua matalalla kynnyksellä, ja he pystyvät ohjaamaan opiskelijoita yksilöllisesti. Vastaavaan ei ole mahdollisuutta niin sanotuilla ”massaluennoilla”, joilla luennoitsija tuskin tunnistaa siellä käyviä opiskelijoita.
Etenkin tapahtumissa on tyypillistä, että ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijat viettävät aikaa samoissa piireissä. Muiden kaupunkien opiskelijat ovat välillä ihmetelleet, miten tiivistä yhteiselo on täällä Raumalla.
Lemmetti on itse ollut mukana järjestötoiminnassa, joten opiskelijoiden asioista huolehtiminen on hänelle tuttua. Raumalla teetetään opiskelijoille vuodessa useita kyselyitä, joiden pohjalta toimintaa pyritään kehittämään edelleen parempaan suuntaan. Vastausten pohjalta pyritään aidosti tekemään asioita, ja palautetta on viety suoraan opettajille asti.
Kun kysyn kyseisen tradenomin mielipidettä Studentumin kyselyn tuloksista, hänellä on vastaus valmiina.
— Harmi että oltiin toisia, eikä ensimmäisiä, Lemmetti hihkaisee, koen että täällä käytetään paljon resursseja opiskelijoiden tyytyväisyyden eteen.
Vaikuttaa siis siltä, että Studentumin selvityksessä on perää. Sekä Tyykilän että Lemmettin vastauksissa toistuu sama teema: pienissä piireissä on fiilistä.
